Kertoillaan toisillemme tarinoita, osa II

Höh, täällä on joku idioottimainen 5000 merkin raja.

Pieni hetkinen...

Suomalaisen asiakaspalvelun uudet tuulet, turvallisempaa tilaa musiikkiskenessä

Emme voi tarpeeksi tähdentää sitä, että suomalainen musiikkialan asiakaspalvelu on ottanut jälleen uuden, progressiivisen jättiloikan turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönoton muodossa. Tänään voit todellakin nauttia bändistäsi ilman pelkoa häirinnästä tai ilman sukupuolioletusten morbidia kauhua!

Ja mikäli jotain epäilyttävää tapahtuu, niin henkilökunta on koulutettu havaitsemaan sääntojen rikkomisen, lopettamaan sen ja pitämään huolta siitä, että kokemus on varmasti kaikille paras mahdollinen!

PalstaTrolli on mennyt keikalle kuuntelemaan musiikkia ja on samalla sopinut tapaamisesta viehättävän, nuorehkon naisen kanssa.

PalstaTrolli saapuu paikalle ja huomaa hetken etsiskelyn jälkeen seuralaisensa ja menee tervehtimään häntä. Nainen valittavasti pelästyy ja silloin paikalle saapuu häirintäyhdyshenkilö tjsp.

P*lluPoliisi: Meillä täällä on käytössä turvallisemman tilan periaatteet ja häirinnälle meillä on käytössä nollatoleranssi.
PalstaTrolli: Niin?
P*lluPoliisi: Siis ihmisten koskemattomuutta pitää kunnioittaa ja toista ei saa koskea ilman lupaa.
PalstaTrolli: Jaha?
P*lluPoliisi: Että ihmisiä ei saa täällä häiritä!
PalstaTrolli: Koet tämän asian nyt ilmeisesti itsellesi todella tärkeäksi koska haluat kertoa siitä minulle näin perinpohjaisesti.
P*lluPoliisi: (Hitusen ärtyneenä) Jätät nyt vaan ton naisen rauhaan, okei?
PalstaTrolli: Ei ole okei. Olen melko varma siitä, että hän ei halua olla rauhassa. Tarkoitus on viettää iltaa yhdessä. Enkä myöskään koe erikoisempaa tarvetta keskustella sinun kanssasi tästä aiheesta.
P*lluPoliisi: Joo, ja nyt sä sitten jätät ton naisen rauhaan tai sut poistetaan täältä.
PalstaTrolli: (Naiselle) No haluatko olla rauhassa minulta?
TosiKivaNainen: Een. Ei hän minua häiritse. Vähän vaan yllätyin.
PalstaTrolli: (P*illuPoliisille) Melko selvää puhetta, joten ei muuta kuin hyvää illanjatkoa.
P*lluPoliisi: Nyt sun, jätkä, pitää oikeasti uskoa!
PalstaTrolli: Mitä ihmettä?
P*lluPoliisi: Mä lähden just hakemaan järjestyksenvalvojat.
PalstaTrolli: Mihin tämä toimintasi nyt oikein perustuu? Et kuuntele uhri-kuviteltua. Et välitä terveestä järjestä. Et edes oletettavasti noudata talon omia sääntöjä.
P*lluPoliisi: Mikä vitt* sä luulet olevasi?!
PalstaTrolli: Tuo kysymys pitää ennemmin kysyä sinulta. Voisi jopa olettaa, että häirintävastaavan tehtävä ei ole häiritä asiakkaita.
P*lluPoliisi: Jumalaut*, jätkä!
PalstaTrolli: (P*lluPoliisin käytös alkaa viimeinkin ärsyttää PalstaTrollia aika pahasti)
PalstaTrolli: Taidatkin olla huoltopoliisista, sellainen sukupuolimoraalinvartija. Eiku nyt mä hokasin! Luulet olevasi Afganistanin sharia-poliisissa! Siellä ei saa olla muiden kuin suvun naisten kanssa missään tekemisissä!
P*lluPoliisi: Mitä *****?! Nyt sä juippi lähdet ja ihan v***n äkäiseen täältä! (alkaa tulla päin)
PalstaTrolli: SEIS! PYSÄHDY! (ottaa salaman nopeasti sopivan etäisyyden ja asennon, mistä on hyvä jatkaa tarvittaessa väkivaltaisen hyypiön hallintaan)
P*lluPoliisi: *****! (Pysähtyy ja lähtee sitten aika äkäiseen paikalta ovien suuntaa, missä järjestyksenvalvojat pesivät)

Asiakaspalveluprosessi jatkaa välittömästi kaikille parhaimman ja miellyttävimmän lopputuloksen tavoittelua kahden jääkaappipakastimen kokoisen järjestyksenvalvojan muodossa.

Valitettavasti järjestyksenvalvojat eivät jostain syystä ryhtyneet väkivaltaisiksi pillupoliisin yllytyksestä huolimatta ja PalstaTrolli pääsi kuin koira veräjästä omin jaloin ovesta pihalle.

Ja todellakin, mitä se nyt elämyspalvelun tarjoajalle kuuluu, kenen kanssa aasiakkaat kuvittelevat haluavansa viettää iltaa. Kyllä aasiakkaankin pitää ymmärtää, että silloin totellaan kun firman p*llupoliisi käskee.

Tämän lisäksi PalstaTrolli hukkaa musiikkiskenen arvokasta aikaa tehtaillen höpö-höpö-kirjelmiä.

Ja kun hänelle ystävllisesti vastataan, että heillä on säännöt ja niitä pitää noudattaa kaikille parhaimman kokemuksen takaamiseksi, niin PalstaTrolli kehtaa kysyä että tämäkö nyt oli se paras mahdollinen kokemus mitä he pystyvät toimittamaan?

Ideologis-idioottinen toiminta, väkivallalla uhkailu ja turha länkytys?
Vastaukseksi tulee lähinnä totuudenvastaisia väitöksiä PalstaTrollin käyttäytymisestä ja ilmoitus siitä, että PalstaTrollin ei tarvitse tulla heille enää koskaan toiste. Tai lähestyä kirjeellä. Tai muutenkaan.

Myöskään rahoja ei palauteta.

Tähän vastaa PalstaTrolli käyttäen ikäviä ja loukkaavia kielikuvia kuten "heikkotasoinen henkilökunta", "muunneltu totuus", "mimosanherkän häirintäyhdyshenkilön huonot tunnetaidot", "uusviktoriaaninen ahdasmielisyys", "ääliöfeministinen öyhötys", "omien ohjeiden rikkominen sukupuolioletuksia tekemällä", "kunnianloukkaus", "lipunhinnan palautus", "korvausvaatimus", "juristi" ja "oikeudenkäynti".

Tähän PalstaTrollille luonnollisestikin kerrotaan, että asia on heidän puolestaan loppuunkäsitelty ja tapahtumanjärjestäjiä ei paljon tuollaiset kiinnostele, koska säännöt, nollatoleranssi ja lain pykälä 5.

Mikä näitä aasiakkaita oikein vaivaa, että ne eivät vaan tajua omaa parastaan sujuvassa, turvallisemmassa, inklusiivis-feministisessä asiakaspalveluprosessissa?!

Laitetaan tähän vielä vähän raiskattu kansansatu.

Hiljaa nyt, te mokomatkin riiviöt, PalstaTrolli kertoo teille mukanva iltasadun!

No, lopettakaa nyt se savusilakoiden naulaaminen lastenkamarin seinään ja keskittykää tarinaan!

Ei, et voi mennä pissalle kukkaruukkuun, usko jo!

Olipa kerran kolme pienta porsasta. Heidän nimensä olivat Iljitsh, Fidler ja Pekka.

Pienet, noin kolmikymppiset, porsaat elivät yltäkylläisyydessä äitinsä helmoissa valittaen vain satunnaisesti tuloeroista ja yhteisskunnan syrjivistä rakenteista.
Edes Marxin pääomaa tai Tariq Alin Tämän päivän vallankumousta he eivät viitsineet lueskella kuin hyvin satunnaisesti sivun sieltä ja toisen täältä.
Turhat pölinät luovasta tuhosta jäivät kuitenkin joka tapauksessa lukematta.

Eräänä päivänä heidän äitinsä, tuo suuri isänmaasika, sanoi että nyt ovat juhlat lopussa, lama päällä ja ilmainen ruoka ja kalja lopussa.
Porsaiden pitää hankkia itse oma elantosa ihan itse ja lähtö äidin läävästä tulee huomenna.

Tämähän ei porsaille sopinut ja niinpä he yön pimeinä tunteina alkoivat suunnitella vallankumousta! He pohtivat ja ähkivät ja mökelsivät,
mutta suunnitelma jäi tasolle "Toverit! Huomenna teemme vallankumouksen! Jos sataa, tapaamme mamman ruokahinkalolla!".

Niinpä he joutuivat ulos kotoisasta läävästään ja ovi pysyi kiinni, vaikka porsaat kuinka koputtelivat ja kitisivät rakenteellisesta sorrosta.
Tapahtuneille tosiasioille ei siis voinut mitään ja niinpä porsaat päättivät lähteä avaraan maailman onneaan etsimään.

Ensimmäisenä tositoimiin ryhtyi Iljitsh. Hän löysi oikein mukavan, tosin hieman taantumuksellisen ja muutenkin jälkijättöisen yhteiskunnan omaksi kodikseen.
Niinpä hän alkoi, yllättävän ahkerasti, rakennella kansantaloutta vallankumouksen, nälänhädän, terrorin ja köyhyyden oljista.
Hänen talonsa oli pian valmis ja kattokin vuoti vain ihan pikkaisen sateella. Kyllä nyt kansan kelpaa nauttia edistyksestä johtajiensa välityksellä, ajatteli Iljitsh.

Valitettavasti hänen onneaan ei kestänyt kovinkaan kauaa, sillä läheissä villissä lännessä hiippaili vapaana markkinatalous-susi!
Susi oli vallan hirmuinen ja tuotti silkkaa kurjuutta ympärilleen esimerkiksi matkapuhelimien, nakkimakkaroiden ja työpaikkojen muodossa.
Sillä oli myös pirullinen taipumus pilata orastava sosialistinen tiedostaminen lupaamalla voita leivän päälle, niin kuin pelkkä ylähuuli ei olisi muka riittänyt.

Sitten susi huomasi oljista kyhätyn hökötyksen ja oli aluksi tikahtua nauruunsa. Toivuttuaan parodiahorisontin ylittämisestä, susi meni oljista kyhätyn kötöstyksen viereen.
Ja sanoi: "Jos et päästä minua majaasi, minä puhkun ja puhallen sen nurin mainoslehtisillä, Wienin leikkeillä ja sukkahousuilla!".
Iljitsh-possu ei mokomasta pelästynyt, vaan sanoi että, senkus puhaltelet. Hänellä on rokotus vesikauhua, covid-19:ta sekä kapitalismia vastaan!

Sudella oli taas hieman vaikeuksia koota itsensä, mutta lopulta se sai kerättyä keuhkonsa täyteen markkinavoimia ja puhalsi, puuh!
Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun olkinen kansantalous kaatui ja lopulta lennähti tiehensä.

Iljitsh-possu pelastui kapitalismin kuolettavasta otteesta juoksemalla nopeasti isoveljensä, Fidler-possun valtakuntaan.

Fidler-possu oli ollut paljon paljon fiksumpi ja raatanut tavattomasti saadakseen aikaan hassun hauskan valtakunnan diktatuurin, pelon ja sodan risuista.
Se oli oikein tyytyväinen aikaansaanokseensa ja ajatteli, että kyllä hänen nyt kelpaa lepäillä. Kansa kyllä selviää hieman vähemmälläkin.
Ja kyllä tänne yksi Iljitsh mahtuisi, pitää vain laittaa salainen poliisi valvomaan sitä ja jos alkaa kuulua jotain mussutusta niin...

Susi oli jäljittänyt Iljitsh-possun Fidler-possun luo piintyneen mahorkan hajun perusteella. Ja kappas, se oli johtanut hänet seuraavan sosialistisen kansantasavallan jäljille.
Susi alkoi olla jo tottunut näihin heinäkasoihin ja muihin kötöstyksiin (missä ei ollut tuloeroja, sillä eliitti ei saanut kummoista palkkaa, ainoastaa etuja!) ja siirtyi suoraan asiaan.
Se sanoi: "Jos et päästä minua majaasi, minä puhkun ja puhallan sen nurin kaupallisilla radiokanavilla, suoratoistolla ja sähköautoilla!".
Fidler-possu ei tuollaisesta uhkailusta välittänyt vaan sanoi, senkus puhaltelet. Hänellä on ihan oma wehrmacht, kansanmiliisi, salainen poliisi ja Iljitshkin oli jo lähellä joutua lihatiinuun suolattavaksi.

Sutta ei paljon kansanmiliisi painanut ja niipä se keräsi keuhkonsa täyteen pörssikursseja ja puhalsi, puuh!
Siihenhän se risuista kyhätty kansantalous sitten romahti. Toki asevarustelu oli saattanut hieman nakerrella majaa kulmista jo etukäteen, mutta kuintenkin.

Iljitsh-possu ja Fidler-possu juoksivat kauhuissaan karkuun työpaikoilla uhkailevaa kapitalismi-sutta, suoraan vanhimman veljensä Pekan valtakuntaan.

Pekka-possu oli poikkeuksellisen ahkera, vaikkei ihan niin fiksu. Siksi hän olikin saanut rakennettua valtakuntansa suurtyöttömyyden tiilistä, hyvinvointivaltion (siinä valtio voi muuten tosi hyvin!) laastista,
järjettömän kokoisen julkisen sektorin kattotiilista, kunnianhimoisen vihreän siirtymän kosteusvauriosta ja päivystävistä desanteista perustaen koko pytingin laman ja valtion velan järkkymättömälle betoniperustukselle.
Siinä olikin varsinainen suurtyö jota kelpasi ihailla! Tällaista ei todellakaan ollut missään muualla! Kun Iljitsh-possu ja Fidler-possu saapuivat ovelle huudellen asylum, päästi Pekka heidät epäröimättä sisään ja asunnon, vaatteet ja ruokaa sekä lisäksi pikkuisen disko-rahaa.

Susi oli onnistunut seuraamaan possuja näiden viimeiseen linnakkeeseen totalitarismin tuoksu nenässään.
Se katsoi jykevää kurjuuden rakennelmaa hieman hämillään sillä sellaista se ei ollut nähnyt koskaan ennen. Noo, kaatuhan se tuokin, kun oikein puhkutaan ja puhalletaan.
Ja niin susi sanoi: "Jos et päästä minua majaasi, minä puhkun ja puhallan sen nurin pörssikursseilla, Chanelin laukuilla ja sitruunan makuisella vissyvedellä!"
Porsaat eivät edes viitsineet vastata, vaan ottivat hieman lisää velkaa, ihan noin varmuuden vuoksi.

Susi kynsi korvallistaan ja päätti yrittää uudestaan. Tällä kertaa hän hönki talon päälle meritokratiaa, mämmiä ja shamppanjaa. Ei mitään vaikutusta, paitsi että porsaat ottivat käyttöön verovaroin tuetun tuulivoiman, kun nyt sattuu tuulemaan ravakasti.

Susi oli ällistynyt ja päätti kokeilla vielä kerran. Nyt hän ei tyytyisikään mihinkään pikkujuttuihin vaan laittaisi puhkumiseensa äärimmäiset voimat peliin.
Taloa kohti syöksyi myrskytuulen voimalla vapaata lehdistöä, Björn Wahlroos ja luottoluokittaja. Talo ei hievahtanutkaan ja porsaiden iloksi demarien kannatusporsentti näytti ylittävän 25%!

No ei nyt WEF, kirosi susi karkeasti, ja alkoi mietiä muita menetelmiä. Sitten se huomasi, että savupiipustahan sitä pääsisi varmaankin nakertamaan systeemiä sisältäpäin.
Susi kiipesi välittömästi katolle ja alkoi laskeutua savupiipusta kansantalouden uumeniin.

Valitettavasti susi ei huomannut hellalla kiehuvaa puoluepolitiikka-keitosta (maustettu maataloustuella, sosiaalisesti oikeudenmukaisella tulonjaolla, leikkauksilla, feminismillä, hoivakodin osingoilla ja ihan puhtaalla typeryydellä) ja putosi suoraan siihen, läiskis!
Siihen päättyi kapitalismisuden tarina Pekan kansantaloudessa!

Porsaat tanssivat iloisen tanssin demarien suurvoiton kunniaksi ja perustelivat hallituksia ja korottelivat veroja. Heiltä jäi tässä iloisessa tuoksinassa huomaamatta, että Wolt-kuskit eivät tuoneet enää ruokaa
(kun velkaa ei enää saanut) ja siten ihmisarvoinen elämä kävi mahdottomaksi. Sinne porsaat sitten kuolivat nälkään ja vieläkin maailmalla heidän yhteiskuntiaan käytetään varoittavana esimerkkinä.

Että sen pituinen se ja oikein hyvää lamaa kaikille meille.

Nukkukaa hyvin possuseni!

Jaa.. Grrr! alias PalstaTrolli..

Tarinasi oli mainio! Kiitos. Erinomainen.

Ilmoitan olevani kohtuullisen huvittunut.

Lähtiessään matkalle sodanuhkaa täynnänsä olevaan maahan tai sen lähialueelle, pitää ihan itse varata rahaa että pääsee takaisin jos paluumatka ei enää kuulu hintaa eikä sama lentokone lennä. Ei pidä ottaa riskiä jos ei ole varaa siitä itse selviytyä joko vakuutuksensa turvin tai omalla kustannuksella. Ettei niitä tarvitse valtion vähistä verorahoista ottaa. Jos ei sillä hetkellä ole varaa, se jääköön matkustajan velaksi, jonka voi maksaa erissä. Onhan näin? Vai onko?
Yllätykset ja vahingot joihin ei voi mitenkään varautua, ovat tietenkin asia erikseen.