Tallaistahan se on meillä 40-luvulla syntyneillä suurilla ikäluokilla, jotka olemme eläneet suurimman osan elämästämme ennen nettiä.
Vuosikymmeniä kiusasi asia, tarkoittaako höyrymylly höyryvoimalla toimivaa myllyä vai myllyä, joka voi höyryllä esikypsyttää viljan. Vaikka olen jo monta kertaa katsonut asioita netistä, vasta nyt honasin, että sieltähän se löytyy.
Ja nyt tiedän ikuisesti, että se tarkoittaa höyryvoimalla käypää, mutta lapsuuteni ajan höyryn on jo aikoja sitten korvannut sähkö.
Täytyy myöntää, ettei enää pysty pysymään ajantasalla, mutta eivätpä pysty vanhemmat työikäisetkään. Poikani tytär, rakennusalan DI, pantiin tuoreeltaan opettamaan vanhoille tietokoneen käyttöä lujuuslaskennassa. Kuulemma nahkeata oli.
Vuosikymmeniä kiusasi asia, tarkoittaako höyrymylly höyryvoimalla toimivaa myllyä vai myllyä, joka voi höyryllä esikypsyttää viljan. Vaikka olen jo monta kertaa katsonut asioita netistä, vasta nyt honasin, että sieltähän se löytyy.
Ja nyt tiedän ikuisesti, että se tarkoittaa höyryvoimalla käypää, mutta lapsuuteni ajan höyryn on jo aikoja sitten korvannut sähkö.
Täytyy myöntää, ettei enää pysty pysymään ajantasalla, mutta eivätpä pysty vanhemmat työikäisetkään. Poikani tytär, rakennusalan DI, pantiin tuoreeltaan opettamaan vanhoille tietokoneen käyttöä lujuuslaskennassa. Kuulemma nahkeata oli.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Manuaalinen lujuuslaskenta kappaleessa, johon kohdistuu useampia voimia samanaikaisesti , on aika nahkeaa.
Nykyään insinöörin pitää tietää vain lujuuteen liittyvät perusasiat ja painaa oikeaa ohjelmassa oikeaa nappia.
Ja sitähän vanha kaarti ei opi niin helposti kuin nuoret. Kuulemma vanha koirakin on aika heikko oppimaan. Meikäläinen jo unohtaa enämpi, kuin oppii uutta.
Joo, muistan kun opiskeltiin noita lujuuskaskelmia. Nyt oon jo unohtanu, vaikka kyllä sitä välillä tarvis. Meilläkin oli täällä höyrymylly, Sotkan höyrymylly. Pyöri sotkan sahan ja puutehtaan jätepuulla. No raskasta öljyä tietenkin lisänä. Ei se varsinaisesti höyryvetonen ollut. Ja turbiinihan siinä oli. Mutta Pomarkussa oli ihan mäntäkone. Se ei ollu mylly vaan saha, mutta miksei myllykin voisi toimia samalla periaatteella. Eli höyrykoneen vauhtipyörästä meni hihna generaattoriin ja sähkön säätimien kautta sähkömoottoriin joka pyöritti niitä raameja. En tirdä sitten miksi näin, varmaan joku hallinta juttu, että siksi ei suoravetona.
Hyvinhän sä tiesit ja oli kokemustakin. Minä vain luin 50-luvulla Suomen Kuvalehdestä Vaasan Höyrymyllyn mainoksia.
Jaa se oli vaasan höyrymylly. Sekös se teki sen mainoksen: olen rekkamies, jonka matti esko laulo? Se venytettiin sitten normikappaleeksi.
Enpä huomannu sennimistä. Katoin tuosta netistä, että oli melkisten kaksi vuotta minua nuorempi. Ei se silloin vielä esiintyny.
kuin metgsästgäjän pierun tuoksu nukkuessaan röps ja lemu
pieruMylly
Jos on käyttövoimasta sekaannusta, niin helposti myöskin valmistuspaikoista. Meillä on näkkileipiä ja hapankorppuja nimillä "Oululainen" ja "Vaasan Maukas". Yrittäkää etsiä leipätehdasta Oulusta tai Vaasasta. Ei löydy. Jotta sekaannus olisi vielä suurempi tekevät ruotsalaiset Wasa-leipää, jolla on ihan yhtä vähän tekemistä Suomen Vaasan tai Vaasan Maukkaan kanssa. Toisaalta Vaasan Maukkaan omistavat nykyään ruotsalaiset talonpojat, mutta ruotsin Wasan taas italialaiset. Sitten on vielä punaisella puuhevosella koristeltu Leksandin leipä, joka ilmeisesti odotusten vastaisesti yhä valmistetaan Leksandissa.
No meillä päin oli Kantolan keksit. (Sotkan hörymylly toimitti sinne jauhot).
Mutta ei oo vuosikymmeniin tehty niitä keksejä siellä. Ensin orcla osti ton tehtaan. Ja siirsi tuotannon Göteborgiin ja näköjään on siirtäny edelleen hollantiin. Orcla yritti sitten tuhota tehtaan myymällä koneiston espanjaan. Kiinteistöyhtiö osti sitten ite rakennuksen. No ei niitä kilometrien linjastoja kannattanu mihinkään espanjaan rahdata. Ja saivat linja kerrallaan käynnisteltyä tuotantoo uudelleen, mutta eri nimellä tietenkin. Siitä tuli vanajan keksit, vähän kuin turun sinapinkin raunioille auran sinappi.
Oululaisen leipomo. Tai siis Oululainen. Tai Oululainen kotileipomo.
Kuluttaja-asiakkaiden sivu kertoo kohdassa leipomon historia seuraavaa.
"Kaarlo ja Vilhelmiina Helenius perustivat Oululainen Kotileipomon Lahteen 9. marraskuuta 1909."
"Vilhelmiina hankki leipurinkoulutuksensa Oulussa, jossa tuolloin sijaitsi valtakunnan paras alan oppilaitos. Niinpä hän päätti antaa leipomolleen nimeksi Oululainen."
Näin ne nimet syntyvät. Paikannimet ovat tavallaan helppoja ottaa yrityksen nimeen mukaan. Saattaa herättää ihmisten luottamuksen kuten tässä hakemalla yrityksen aloitukseen vetoapua alan parhaasta oppilaitoksesta.
Yrityskaupat sitten mutkistavat asiayhteyksiä. Mutta säilyttämällä tuotemerkki taataan menekki. Elintarvikkeissa menettely on tärkeää jo senkin kannalta, että asiakas tekee valintoja tuotemerkkien välillä joka päivä.
Katsoin velvollisuudekseni tuoda historiaa julki.
KaFa on läsnäolollaan tuonut paljon hyvää lahtelaisille. Ja tulevaisuuskin näyttää valoisalta.
Mies 65
Näitä paikannimiähän löytyy myös muiden alojen suuryhtiöistä. Poimitaan Hgin Pörssin suurimmista:
- Nokia Oyj, kuka muistaa mitään Nokialla valmistettua firman tuotetta?
- Wärtsilä Oyj, Kummalla puolella nykyistä rajaa sijaitsee?
- (Stora) Enso Oyj, Tämä nyt ainakin on Venäjän puolella. Ensossakin yhä paperia valmistetaan, mutta sitä tekee ihan eri firma
Helsinki-nimeä taas en äkkiseltään keksi Hgin pörssistä kuin K-kirjaimena HKFood:ssa
pieruMylly
metsästäjä kakkapylly aina...
Tuota.
Asuttiin Lahdessa Aleksanterinkadun loppupäässä kuusikymmentäluvulla.
Torin eteläpuolella oli Kuusisen vaateliikkeen sisäpiha. Ja siellä Helsingin Kauppiaiden lihamyymälä. Ja Seeck 'in makkarakauppa.
Olihan Lahdessa paikallisiakin teurastamoja. Mutta ....
Lisää esimerkkejä.
Linja-autoyhtiö Koiviston Auto. Alunperin Koiviston pitäjästä luovutetun Karjalan alueelta.
Ja Lahest löytyy myös Viipurilainen Kotileipomo!
Noksu oli alkujaan Suomen Gummitehdas!
Nokialla on saapastehdas vielä pystyssä. Kerran sain lastausosoitteen sinne renkaita hakemaan.
Nauroivat ja sanoivat täällä tehdyn vain kumppareita!
Rengastehdas on radan takana.
Värtsilä Tohmajärveltä. Alkujaan saha. Kiteen Puhoksella sahataan vieläkin vaikkakin eri nimellä!
Kaikelle on selitys.
Mies 65
Minulle tulee höyrymyllystä mieleen puinen kaurahiutaleita jauhava mylly, josta nousee hitonmoinen höyry ja koko ympäristö on täynnä höyryä.
Siitä nimitys höyrymylly.
Höyrymylly on oikeestaan aina tehnty tiilistä ja siinä on tiilinen piippu. Höyrykoneissa kun oli aina palovaara. Vesimyllyt taas usein puisia.
Asiassa on logiikka:
-tuulimylly
-vesimylly
-höyrymylly
Sähköllä käyvä mylly ei kuitenkaan ole sähkömylly, sillä logiikka on hylätty.
Missäs niitä tuulimyllyjä oli. No oli täällä Hämeenlinnassakin tuulimylly, onhan täällä myllymäki, mutta siitä on yli sata vuotta. Vesimyllyjä taas löytyy vähän joka paikasta. Haimoon vehnämyllyssäkin oli saha samassa.
Tuulimyllyjä oli ennen yleisesti ja varsinkin tasaisilla alueilla.
Osa on pystyssä edelleen, mutta ovat hyvin harvinaisia.
Tyypit:
-varvasmylly
-harakkamylly
-mamselimylly
järjestys todennäköisesti myös ikäjärjestys.
On myös yksi voimantuottomenetelmä, jonka unohdin, eli hevoskierto, mutta sen käyttö jauhatukseen oli todennäköisesti erittäin vähäistä.
(oli kuitenkin yleisesti käytössä tiiliin käytettävän savimassan sekoituksessa, joka menetelmänä muistuttaa myllyä)
On olemassa muitakin myllyjä. Omistan hienon ranskalaisen mantelimyllyn.
sitten on myös kahvimyllyjä.
Ja Helsingissä on jopa Nuuskamyllynkallio.
(joka taitaa tosin olla osittain tasattu ja erään rakennuksen alla, mutta joskus 1700-luvulla siinä oli mylly (tuulikäyttöinen))
Sitten on myös sellainen ihmiskäyttöinen pyörä (treadmill) joihin laitettiin rangaistusvankeja, muuhun työhön kykenemättömiä ja muita demareita kävelemään paikallaan ja pyörittämään pyörää.
Koska tuosta on vaikea saada kunnon kuvaa ilahdutan teitä vielä linkillä
https://youtu.be/Al-30Z-aH8M
Saattaisi olla kelpo väline nykyaikanakin työllistämiseksi. Pysyisi kroppa kunnossa, mieli virkeänä ja saisi hyvät yöunet työpäivän reippailun jälkeen. Eikä tuottaisi paljon mitään.
Tuo oli käytössä jo aiemmin ja palkatun työvoiman avulla, sillä mm. keskiaikaisten kirkkojen nosturit toimivat noin.
Mutta kuitenkin siten, että ne toimivat samoin kuin hamstereiden aktivointilaitteet, eli käyttö tapahtui kävelemällä pyörivän sylinterin sisäpuolella.
Samaa systeemiä käytettiin muuhunkin ja esimerkiksi keskiaikainen heittolaite, trebuchet viritettiin noiden avulla.
Tietenki on kahvimyllyjä. Sotkalla tai pitäskö oikeestaan sanoo OTK:lla oli mylly myös sörnäisissä ja kahvipaahtamo. ne oli sen pyöreekulmasen pääkonttorin takana. Paahtamo on vielä pystyssäkin. Niin siellä oli viljasiilosto. Ja kun ne ei keksiny mihin ne niitä kahvipapuja ois laittanu. Niin ne oli ottanu siitä siilostosta muutaman siilon ja laittanu nen pavut sinne. Aika hassua, kun viljasiilossa on kahvia, en oo tollastakaan ennen kuullu.
Meille tuli kerran jonkin projektin seurauksena käytettyjä kahvisäkkejä, eikä niitä kaikkia ollut tyhjennetty kunnolla. Eräs sitten otti ne pavut talteen, paahtoi ne pannulla ja jauhoi vanhalla käsikäyttöisellä myllyllä. Oli kuulemma parempaa juotavaa kuin kaupan versiot ja ne pavut näyttivätkin korkealaatuisilta.
höyryperse metsästäjä.