Inkoon terästehdashanke etenee alkuperäisestä aikataulusta pahasti jäljessä.
mutta saivat hyviä uutisia norjalaisyhtiö Blastrille: valitukset hylättiin.
Inkoon asukkaat allekirjoittivat Inkoon uutta terästehdasta vastustavan kuntalaisaloitteen.
– On normaalia, että erityisesti hankkeen alkuvaiheessa on paljon henkilöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti, kun rakennetaan uutta ja teollisuutta. Mutta olemme pyrkineet käymään vuoropuhelua inkoolaisten kanssa. Päivittäin kohtaamme inkoolaisia, ja järjestämme keskusteluita, sanoo Blastrin maajohtaja
Terästehdas olisi toteutuessaan Suomen historian suurimpia teollisuushankkeita.
Tehtaan ympäristövaikutukset ovat huolettaneet osaa kuntalaisista.
Inkoolaisia on mietityttänyt miten paikallisyhteisöön vaikuttaa uusi, tuhat ihmistä työllistävä tehdas. Inkoo on 5 000 ihmisen pikkukunta.
Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman (r) vakuuttaa, että huolta ei ole. Hänen mukaansa suuri osa tehtaan työntekijöistä perheineen tullee asumaan muualla kuin Inkoossa.
Inkoossa mökkeilevä kansanedustaja Pia Kauma (kok) arvostelee Inkoon terästehdashanketta, vaikka hänen puolueensa kokoomus tukee sitä.
Pia Kauma vastustaa tehdasta mökkikuntaansa – Vastoin puolueensa linjaa.
mutta saivat hyviä uutisia norjalaisyhtiö Blastrille: valitukset hylättiin.
Inkoon asukkaat allekirjoittivat Inkoon uutta terästehdasta vastustavan kuntalaisaloitteen.
– On normaalia, että erityisesti hankkeen alkuvaiheessa on paljon henkilöitä, jotka suhtautuvat kriittisesti, kun rakennetaan uutta ja teollisuutta. Mutta olemme pyrkineet käymään vuoropuhelua inkoolaisten kanssa. Päivittäin kohtaamme inkoolaisia, ja järjestämme keskusteluita, sanoo Blastrin maajohtaja
Terästehdas olisi toteutuessaan Suomen historian suurimpia teollisuushankkeita.
Tehtaan ympäristövaikutukset ovat huolettaneet osaa kuntalaisista.
Inkoolaisia on mietityttänyt miten paikallisyhteisöön vaikuttaa uusi, tuhat ihmistä työllistävä tehdas. Inkoo on 5 000 ihmisen pikkukunta.
Inkoon kunnanjohtaja Robert Nyman (r) vakuuttaa, että huolta ei ole. Hänen mukaansa suuri osa tehtaan työntekijöistä perheineen tullee asumaan muualla kuin Inkoossa.
Inkoossa mökkeilevä kansanedustaja Pia Kauma (kok) arvostelee Inkoon terästehdashanketta, vaikka hänen puolueensa kokoomus tukee sitä.
Pia Kauma vastustaa tehdasta mökkikuntaansa – Vastoin puolueensa linjaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Miten se kuulostaa niin tutulta?
Joko kemijärven tauti on levinnyt muuallekin?
Ihminen ei ole muuttunut aivoiltaan vuosituhansien aikana juuri mihinkään.
Luonnostaan kaikkea uutta vastustetaan.
Esim. Britteinsaarilla nousi valtava kapina ja kohu, kun tehtiin höyrymoottorilla varustettu juna vetureineen tai KehruuJenny kone vaatetusteollisuuteen jne jne. Näitä vastustettiin kansan voimalla silmittömästi. Esimerkkejä riittää loputtomasti.
Samanlaisesta on kysymys Kemijärven Pumppuvoimaloiden tolkuttoman
kansanomaisessa vastaanhankaamisessa.
Ihminen on itsekäs, eikä halua kuulla kokonaisedusta. Vahinko, että se ajattelu on levinnyt myös joihinkin politiikkoihin.
Näitä kannattaa välttää, sillä nämä ovat kehityksen jarruja.
Aikanaan hevostaksit menivät lakkoon, kun autot olivat nopeampia, ja alkoivat syödä heidän leipäänsä. Lakolla vain nopeuttivat siirtymää.
Mauno Koiviston tyvärillä on siellä perintömökki ja vähän monella muullakin isokenkäisellä. Ei se aina auta. Varmaa on, että päästöjä tulee - niitä ei voi välttää.
Intressien ristiriita näkyy esim. Kauman äänestyskäytöksessä. Oma suu on lähempänä jne.
Pelko on suuri, jos vaikka muuttaisi kuntaan lisää asukkaita!
Mitä siitä tulisi, rauha häiriintyisi ja tulisi liikaa tungosta kauppojen kassoille.
Vieläpä se kauppias alkaisi pärjäämään...eieiei!
Ei tuu mitään!
Kemijärvellä on lahjakkaasti vastustettu kaikkea kehittämistä jo Samperin ajoilta lähtien.
Seuraukset näkyy.....
Kemijärven vesi puhdistui kun Stora lopetti tehtaan.
Johtopäätös: Stora päästi jätevesiä järveen vai mistä värjäytyminen johtui? Kenen luvalla? Jonkunhan on täytynyt antaa lupa. YMPÄRISTÖELYT VAI AVIT vai ihanko omin luvin?
Mitään vedensekoittajapumppuloita järvi alustana emme kaipaa. Parempaa on keksittävä alustaksi. Palataan asiaan sen jälkeen.
Matkailu on tietysti pinnalla. Polttoaineen ja muitten öljyseosten nousu saattaa hiijata tätä kehitystä. Suomi nousuun -kehitys pysähtyy.
Puolustusvoimat vie voimavaroja muulta toiminnalta. Seuraavaksi halliyus käy eläkkeitten ja muiden etujen kimppuun. Kulutamme entistäkin vähemmän.
Kemijärvi nyt ei ole maailman metropoli. Vaeltelut rannoilla ja metsissä eivät kassaa kerrytä. Niin hyviä harrasteita kuin ovatkin.
Toivon matkailuyrityksille turisteja ja kauppoihin kuluttajia rahatukon kanssa, mutta vähän jos vielä kattelemma...
Miksi te vastutti tuulivoimaa joka on yleisessä käytössä muualla. eikä se olisi pilannut vesistöjä.
Eihän Suomessa kukaan ole antanut lupaa pumppuvoimaloilla joka käyttäisi ala-altaana luonnon järveä.
Kemiyhtiö yrittää nyt tätä uniikkia mallia pienimmän vastustuksen periaatteella.
Kemijärvi on tekojärvi. Muista!!
Muuten kyllä, mutta EI MINUN RANNALLE!
EI MINUN MAILLE , EI MINUN KYLÄÄN!
Ei töitä, Ei asukkaita, Ei palveluja.
14800-6000 väkimäärä pienentynyt alle 40 vuodessa.
Keski-ikä vääristynyt nyt yli 75v
Silti Vastustan Kaikkea ja Kaikkia!!!!!!
Alottaja on kemijärviläinen, tuskin Inkoossa käynytkään. Nyt eletään aikakautta, netin ansiosta voi halutessaan olla mies tai nainen, tai vaikka inkoolainen.
Saa Kaumakin olla aika rauhassa, on melko epätodennäköistä, että terästehdas koskaan tulee Inkooseen.
Se tulee kemijärvelle!
Jossakin vaiheessa se norjalainen vai mikä lie pääomakomplotti epäröi Inkoota sijoituspaikkana. Epäluulo on molemminpuolista.
Terästehdaskomboista tulee päästöjä, pienhiukkasia ja sitten niitä isompia, i joka tapauksessa kaikista suodattamista huolimatta noin yleensä. Jos lie ny poikkeusta pukkaa.
Norjalaisyhtiö ei rakenna minkäänlaista tehdasta mihinkään.
Jo alusta asti oli selvä, että kyseessä oli iso kuppausyritys, mihin mm edellinen hallitus ja etenkin virheet lankesivat. Koko persaukisen ”norjalaisfirman” tavoitteena oli kerätä rahaa ja saamaan pääsy valtion ”rahakirstulle”.
Mikä on oman rahan, oman osaamisen tai oman panostuksen määrä ko firmalla. Jos Suomi haluaa rakentaa ko tehtaita, niin siihen löytyy osaaminen Suomesta, osaajat Suomesta ja se valtion rahakirstu ja tarvittava rahoitus sekä poliittinen halu.