on olemassa kahdenlaisia naisia. naisia, jotka saavat haluamansa ja naisia jotka jäävät aina haaveilemaan. itse olen haaveilija. haaveilen pitkään ja hartaasti ihailemastani miehestä enkä saa tehtyä aloitetta. tai jos teen aloitteen, en silti saa haluamaani, en sitten koskaan. kysymys kuuluukin: mikä on niiden naisten salaisuus, jotka saavat aina haluamansa miehen kuin miehen. mikä heillä on ässänä hihassaan? itsevarmuutta enemmän kuin tarpeeksi? päättäväisyyttä? vai iskeminen yksinkertaisesti vain hallussa? olen kyllästynyt haaveilija. haluan olla nainen, joka saa halumansa. enää en halua jäädä nuolemaan näppejäni niin kuin joka ainoa kerta tähän saakka. kertokaa, miten saan haluamani miehen? tähän saakka keinoinani olen käyttänyt aitoutta, iloisuutta ja salaperäisyyttä, eli olen ollut oma itseni. tiedän, että en voi esittää ketään tai mitään muuta kuin mitä olen, mutta mitä voin tehdä toisin säilyttämällä kuitenkin myös oman persoonani? mitä voin tehdä, jotta nähtyäni miehen voin vain ilmoittaa, että tuon miehen minä nappaan ja napata hänet?
kahdenlaisia naisia
minä
143752
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sopiva ulkonäkö on tärkein (jos olet tehnyt aloitteitakin niin todennäköisesti olet tehnyt niitä liian komeille miehille). Toisena nyrkkisääntönä on saada mies tuntemaan olonsa miehekkääksi - edes alussa.
1) Näytä hyvältä. Onneksi kauneus on katsojan silmissä eli jonkun mielestä olet liian ruma/lyhyt/lihava/huoramainen ja toisen liian kaunis/pitkä/laiha/nössö. Jos olemus ei ole kiinnostava selvinpäin päivän valossa niin vaikeaksi menee.
Monet miehet pitävät itseään lyhyemmistään ja siroista naisista, koska se tekee heidän olonsa miehekkäämmäksi. Älä meikkaa liikaa arkena.
2) Ole vakavaa siippa-ainesta. Jonkun mielestä olet liian puhelias/kevytkenkäinen/juoppo/tupakoiva/tyhmä /pinnallinen/aktiivinen/naurava ja toisen mielestä liian ujo/tiukkapipo/suorasuu/passiivinen/hissukka etcetc.
Monet miehet pitävät perinteisestä viattomasta, hieman ujosta ja puhtaasta kiltti-naapurintyttö -imagosta. Sinkkuelämää sarjan Charlotta (se brunette kuitenkin) lienee lähellä tällaisen olennon henkistä ja fyysistä olemusta.
3) Ole valloitettavissa, mutta vaikea.
Suomalainen mies on selvinpäin niin nysverö ja pelkää naisia, että joudut antamaan erittäin selvät kutsuviestit tai liki nostamaan korvista, jotta se uskaltaa ottaa riskin itsensä nolaamiseen ja muiden häiritsemiseen. Vaikka olisit maailman kiehtovin olento niin mies luultavasit katselee pitkin seiniä ja toivoo jotain ihmeellistä tapahtuvan. Kätevintä onkin, että heläytät vaikka "moi" (mikä tahansa huomioiva ele, esim. toistuva nolaavan pitkä katse) kun mielenkiintoinen mies on kiikarissa. Tyhminkin mies tajuaa tässä vaiheessa panosten kasvaneen ja pallon siirtyneen hänelle. Jos mieskin on kiinnostunut aloittaa hän jonkin sortin kömpelön riiaamiseen ja onkii (yhteys)tietoja naisesta tavalla tai toisella.
Baarissa tilanne on miehelle helpompaa, koska itsensä nolaamista baariympäristössä ei juuri tunneta. Naisen tulee kuitenkin tarjoutua sopivaan ympäristöön, nurkkapöytä jossa neljä naista keskustelemassa intensiivisesti ei houkuta. Patoutumat naisia kohtaan voivat tosin purkautua alkoholin alla liiankin suoraviivaisena seksi hakemisena, jolloin kaikki otetaan mitä tarjotaan 'baarivosuilta'. Tähän pitää vastata täydellisellä pihtaamisella, kielisuudelmakin on usein liikaa. Jos mukava mies löytyy, paras tapa on sanoa, että on nälkä ja haluaa lähteä syömään hyvissä ajoin ennen valomerkkiä tai jos koti kävelymatkan päässä niin antaa miehen saattaa nainen kotiin (tässä vaiheessa kevyt pusuttelu ja mies tuntee itsensä ritariksi).
Vaikka olisit kylän pahin miehennielijä niin itsestään on syytä antaa Neitsyt-Maria vaikutelma jos ei halua ottaa riskiä miehen lähtemisestä kävelemään kun tämä on muutaman viikon tai pahimmilaan kerran "saanut". Pihtaamiselle on kätevää testata kuinka kiinnostunut mies on. Mies haluaa olla ainutlaatuinen ja valloittaa ainutlaatuisen naisen jota kunnioittaa. Seksiä vihdoin saatuaan mies suorastaan hykertelee tyytyväisenä oveluuteensa ja valloitukseensa tai lähtee kävelemään takki auki jos nainen ei alunperinkään miellyttänyt.
--------------------
Huomasinkin ettei toi mun innostunut rapustukseni varmaan edes vastannut sun kysymykseen. Ole oma itsesi ja jatka haaveilua, asioita tapahtuu jos on tapahtuakseen omalla ajallaan. Monet on samassa tilanteessa, ei kannata ottaa paineita.
"Etsi rakkautta, etkä löydä sitä koskaan; pakene sitä, ja se ajaa sinua takaa"
eng.sananlasku
Jotta tuota voisi lisää pohtia, niin kerro millaisia aloitteita olet tehnyt ja miksi lopputulos on ollut huono, siis mitä on tapahtunut?
Noin yleisesti; minua vetää puoleensa kyllä hymyilevät tytöt jotka näyttää jotenkin... kilteiltä ja viattomilta, juuri tuollaisilta "naapurin tytöiltä". Niin ja pitäisi vielä näyttää siltäkin, että pitää itsestään huolta.
Vahvat "nain sut aivot pellolle" -vamppimeikit ja -pukeutuminen EI tehoa, samaten ei se jos tullaan tanssilattialla persetta hinkkaamaan mun etumukseen. En etsi yhden yön juttuja.
Kaikista paras olisi kun tyttö tulisi juttelemaan *ihan mistä vain - omana itsenään*. Iloisesti ja niin että miehelle käy heti selväksi että tyttö on hyvällä tuulella liikkeellä ja selvästi *hyväksyy* pojan! :)
vai että millaisia aloitteita.. hmm, noh, silmäpelillä ja hymyillä olen näyttänyt kiinnostukseni, olen jutellut mukavia, ollut iloinen, heittänyt kevyttä läppää, en ole puhunut liikaa itsestäni vaan olen myös kuunnellut miestä, luonut salaperäisen viekkaita katseita, esittänyt vaikeasti tavoiteltavaakin jopa. toisinaan olen sanonut kiinnostukseni suoraankin, tyyliin "sä olet todella söpö" tai "mä taidan olla vähä ihastunut". mutta ei, mikään ei tunnu tepsivän. mielestäni en ole liian ujo, en liian puhelias, en tylsä, enkä varsinkaan vamppi mutta en myöskään harmaa hiiri. olen positiivinen ja yleensä iloinen, ihan tavallinen "naapurin tyttö" kuten sanoit. en kuitenkaan nyhjötä kotinurkissa vaan vietän paljon aikaa kavereiden kanssa pyörien. en kuitenkaan ole myöskään mikään bailuhirmu.. seuraan pukeutumisessa trendejä jonkin verran ja meikkaankin ihan sopivasti. ja pidän itseni muutenkin kunnossa... aloitteissani en mitään sen radikaalimpaa ole kokeillut vaan olen todella ollut vain oma itseni. olen ajatellut, että jos en tällaisena kelpaa niin se siitä. mutta nyt minua alkaa jo nyppimään tämä aikaansaamattomuus. oma ihana itseni tehoaa siis vain poikiin, joista en itse kiinnostu. ihan lohdullista että edes heihin, mutta olisi kiva joskus saada seuraa omankin aloitteen kautta.. ;)
No helkkari, eihän sussa tuntuis mitään vikaa kyllä olevan, ja nuo suoremmat - mutta yhä kiltit - keinot kertoa että sua vois vaikka vähän poika kiinnostaa, niistä nostan hattua ja korkealle!!
Hmmm... no tietty hiukan ujompiin tai vähempi supliikkeihin miehiin ei noi viekkaat katseet ja vaikeasti tavoiteltavuus välttämättä tepsi... *katselee taivaalle ja viheltelee*
Mutta mitähän eroa noilla pojilla joista kiinnostut on niihin joista et kiinnostu? Vai onko mitään havaittavaa? Voisko tästä lähteä mitenkään purkamaan vyyhtä...
Ihan kuin oisin itse kirjoittanut... Jostain kumman syystä se, josta on itse kiinnostunut, ei kiinnostu minusta. Ja toisinpäin. Tuntuu, että ne joista en ole kiinnostunut, puolestaan kiinnostuvat minusta.
Ja tiedätkö, mikä havaitusti tuntuu myös olevan jo vähän kiinnostuneen miehen karkoituskeino? Seuraavien lausahdusten jälkeen voit vain haaveilla, että ihastus ottaisi enää yhteyttä:
"mä taidan olla vähä ihastunut"
"tykkään susta"
"olet ihana/mukava"
Testattu on ;) Kummasti katoaa, harmi vaan...
no en nyt sanoisi että nämä pojat, joista kiinnostun olisivat mitenkään valtavan erilaisia kuin ne joita pidän vain kavereina. tietysti kaveripojat tuntevat minut omia kiinnostuksenkohteitani paremmin. olen kyllä miettinyt, että olenkohan kuitenkin huomaamattani jollain tavalla, hmm, varautunut tai jotain, kun juttelen jonkun pojan kanssa, josta itse olen kiinnostunut. silloin nimittäin pelissä ovat tunteet. kaveripoikien kanssa, kun tunnelatausta ei minun puoleltani ole, on helpompi olla ihan oikeasti oma itsensä. en tosin ainakaan itse huomaa mitään suurta eroa keskusteluissani kaveripoikien ja ihastusten välillä.. tai noh, ehkä sen, että ihastusten kanssa jutellessani mietin tarkemmin mitä seuraavaksi sanon, sillä tottakai itsestä haluaa antaa mahdollisimman hyvän kuvan. toisinaan sitten käy niin ,että en keksi mitään "järkevää" sanottavaa ja hiljaisia hetkiä tulee enemmän... olisikohan tällä jotain merkitystä tässä jutussa? toisaalta olen ajatellut, että eihän sitä koko ajan tarvitse äänessä ollakaan, ja että hiljaisia hetkiä tulee varmasti kaikille kun ensimmäisiä kertoja juttelee.. tämä nyt ainakin on ero kaveripoikien ja ihastusten välillä, jonka huomaan. olen kyllä miettinyt asiaa läpi satoja kertoja, mutta en todellakaan huomaa mitä teen väärin.. siksi olen kokeillut erilaisia "keinoja" kuten juuri viekkaita katseita ja vaikeasti tavoitettavuutta, vaikka ne nyt tosiaan eivät ehkä kaikkiin tyyppeihin tepsikään. mutta että ainakin kokeiltu on :D
niin ja olipa kiva lukea toi eka kappale, kiitos! :)
"paha pala" ;P
...en keksi mikä neuvoksi. Viksummat apuun ny! Tällä: \o/
Sanoisin kuitenkin että oo ihan oma ittes vaan ja toimi niinkuin tuntuu mukavimmalta, ehkä sä et ookaan kovin hyvä vaikka noissa vihjailevissa katseissa? (mun kohdalla saisit olla vaikka itse suurmestari...)
Vaikeasti tavoiteltavan kehoittaisin kyllä unohtamaan, en tiedä mitä ihmeen cosmo- tmv. potaskaa toi on... mut tää nyt on vaan mun mielipide.
Noista hiljaisista hetkistä. Pitäis kyllä keksiä joku naseva juttu jonka heittää kun H-hetki iskee.
Mua ne tosin ei yleensä kyllä suuremmin haittaa, kun oon aika rauhallinen tyyppi muuteskin, mut tytöille se monesti taitaa olla epämukavempaa.
Eikös sitä joteskin niin sanota että kun tyttö/poika on oikea - tmv, niin on hyvä olla vain ihan hiljaakin tän toisen kanssa? Vaikka ihan ensitreffeilläkin?
miten vihjailevissa katseissa vois epäonnistua? jos en muussa oo niinkään haka niin sen taidon mä kyllä osaan! :D jossain muussa se vika nyt kyllä on...
niinpä niin, oma itsensähän sitä pitäis olla ja toimia kuten itsestä parhaalta tuntuu mutta niinhän mä oon toiminu tässä koko ajan enkä ole onnistunut ihastuksiani nappaamaan.. eli enpä minä näillä eväillä taida edelleenkään muuttua haaveilijasta miksikään...
kertokaa naiset, miten te heidät nappaatte! ja miehet, miten teidät on napattu.. ;)
no ajattelin just nyt että jos noi viekkaat ilmeet ei olekaan ihan se sun juttus, jos ne vaikka vaatii vähänkin "näyttelin lahjoja". Kas kun jotkut näyttelijät ei saa kuin virneitä aikaan, vaikka kuinka yrittäis ;)
Mut sulla ei tota ongelmaa sitten näemmä olekaan.
Toivottavasti nyt joku kertoo jotain viksuja ehdotuksia, toi sun selvitys, ja jatkoselvitykset, oli kyllä melkosen tyhjentäviä juttuja.
Mua ei oo valitettavasti koskaan kukaan _napannut_.
Minua ainakin nuo lauseet vetäisivät lähemmäksi, ei karkottaisi En tiedä sitten olenko minä poikkeus.
Ei kai kukaan mies nyt kiinnostavaa naista sen takia hylkää että toinen kertoo miehen olevan kiinnostava. Kait vähän sama kuin ei naisetkaan kiinnostavaa miestä dumppaa jos tämä kehuu naista kauniiksi, viehkeäksi, älykkääksi, mielenkiintoiseksi ja antaa ymmärtää olevansa kiinnostunut. Kyllä se hyvälle tuntuu.
Mutta jos nainen ei sen kummemmin kiinnosta niin joka tapauksessa sitä tullaan sanomaan, että näkemiin. Tai toisinaan ei sanota mutta käyttäydytään niinkuin oltaisiin sanottu. Näin me miehet tai ainakin minä.
Eikös sulle vielä ole selvinnyt, mikä miehiä kiinnostaa? Voisin pitää sulle pienen koulutustilaisuuden aiheesta :)
kyllä tiedän mikä miehiä kiinnostaa mutta kun mikään ei tunnu tepsivän! :D