Miksi aina pitää kilpailla parhaudesta?

huonoudesta kilpailu kuin niin formula 1 -autoissakin kuka romuttaa autoja eniten.

Kaksi kommenttia:

1) En kilpaile mistään, mitä en koe arvokkaaksi. Useimmat tv-kisat ovat juuri tuota tasoa että kilpaillaan, kuka kerää eniten napanöyhtää. Mikäs siinä. Ei se ole minulta pois. Mutta ei kiinnosta. En katso.

2) Miksi parisuhdemarkkinoilla pitäisi lähteä kilpailemaan, jos ei pidä siitä? Jos tavoitteena on löytää ihminen, joka ei pidä kilpailusta, ei kannata etsiä sellaista ihmistä kilpailemisen kautta. Se on väärä strategia.

Anteeksi suorapuheisuuteni. Arvostan itse kilpailua vain tietyissä asioissa. Mutta muut saavat mielestäni kilpailla niin paljon kuin ikinä haluavat, kunhan antavat minun tehdä niitä asioista mistä pidän niin paljon kuin ikinä haluan.

🦄

Mieti, miten pitkiksi ajat menisivät esimerkiksi juoksukisoissa. Mikään tv-yhtiö ei tarjoaisi koko kilpailua, korkeintaan koosteen siitä. Jos vaikkapa maraton ois kyseessä, voisi hyvin vitkutella viikkoja kestäväksi tuon matkan. Yleisöäkään tuskin olisi kannustamassa.

En edes katso mitään tuollaisia. Minä kelpaan itselleni. Läheiseni kelpaavat sellaisina kuin ovat. Ulkopuolisille ei tarvitse kelvata.

Olen miettinyt välillä samaa. Mieti missikisojakin. Miten hullua, että kilpaillaan siitä kuka on kaikkein kaunein eli minkälaiset synnynnäiset ominaisuudet kukin on saanut. Nykyään varmaan mukana on keinotekoisia ominaisuuksia, tässähän ihmiset ovatkin jo ihan eri asemassa. Voiko synnynnäiset ominaisuudet omaava kilpailla keinotekoisia ominaisuuksia omaavaa vastaan vai pitäisikö tällaisille järjestää omat kilpailut? Joka tapauksessa en ymmärrä koko lajia.

Onhan siellä Suomen surkein kuski.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_surkein_kuski

Ihmisen maailma on niin täynnä kilpailua, että useimmat eivät edes pidä mitään muuta arvossakaan.

Kaikkein irvokkain maailma on vielä teeveessä, jossa jokseenkin jokainen ohjelma on kilpailua, urheilua, kokkisotaa, kauneuskilpailua, Amerikan lapsimissit, kaunein mökki. kilpailut tietokonepeleillä pelaamisesta, tanssikilpailut, tietokilpailut. Loputtomasti kilpailuja, joissa julistetaan voittaja.

Me jotka arvostamme TIETOA ilman kilpailua ja arvostamme RAKKAUTTA ilman kilpailua ja KAUNEUTTA ilman kilpailua, olemme äärimmäisen harvassa. On olo kuin muukalaisella.

Luonnontieteellisesti orientoituneena toki ymmärrän, mistä kilpailu alkujaan johtuu: siitä että suurempi voima voittaa pienemmän. Sehän tarkoittaa sitä, ettei pidä luontoa suinkaan kivana. Päin vastoin. Luonto on äärimmäisen vastenmielinen, mutta ei sitä sanoin kaunistelemallakaan voi muuttaa.

Kilpailuvietti on ihan biologinen piirre meissä ihmisissä. Siihen vaikuttaa esim hormonit. Testosteroni ruokkii kilpailuintoa ja dopamiini eli mielihyvä hormoni aktivoituu, kun ihminen saavuttaa jotain eli voittaminen palkitsee. Kilpailuviettiin vaikuttaa myös ihmisen temperamentti. Toisilla on luonnostaan voimakkaampi tarve kilpailla kuin toisilla.

Kilpailulla on ollut merkitystä myös evoluution näkökulmasta. Kun ihmisellä on ollut niukat resurssit ja eloonjäämisestä on täytynyt taiteella, niin ne, jotka ovat olleet valmiita näkemään vaivaa näiden resurssien eteen, on ollut parhaat mahdollisuudet selviytyä. Siihen, miten voimakkaasti kilpailuhenkisyys näkyy ihmisen elämässä, vaikuttaa tietysti myös kasvatus ja ympäristö. Joissain ympäristöissä kilpailuviettiä ruokitaan ja se korostuu, kun taas toisissa kilpailulla ei ole niin suurta roolia.

Aletheias

Kilpailua on eritasoista. On ammattimaista ja harrastetyylistä kilpailua. Eikä aina tarvitse ns. laskea kaikkea, vaan pelkästään pelata.

Noihin suhdejuttuihin taas ei suoranaisesti liity mikään kilpailu, vaan lähinnä kokonaiskuva, minkä kukakin kenestä saa ihmisenä. Osa voi toki kilpailuttaa erilaisia ihmisiä, mutta ehkä hän voi niin tehdä?

Se, että muiden kilpailut ärsyttää ja tuntuu, ettei niissä pärjää vaikka muka pitäisi pärjätä, on ehkä jokin tunnelukko päässä. Kannattaa jutella jonkun ammattilaisen kanssa asiasta.

Minusta sillä, millainen mökki on, ei ole merkitystä. Merkitystä on vain sillä, millaisia ihmisiä mökissä on.

Lapsetkin opetetaan kilpailemaan pienestä pitäen. Vanhemmat haluavat, että oma lapsi on paras koulussa, harrastuksissa, saa parhaiten kavereita jne.

Kun lapsi kasvaa, kilpaillaan kuka saa ensimmäisenä tyttö-tai poikaystävän, pääsee opiskelemaan ja opiskelun jälkeen töihin.

Myöhemmin aikuisenakin kilpailu jatkuu esim. työelämässä, työnhaussa, parisuhteessa tai sen haussa.

Jopa kuoleminen saattaa olla kilpailua. Kenellä on varaa hautapaikkaan, kenellä on hienoin hautakivi, parhaimmat kukat jne.

Ja näin on ollut vuosisatoja ja vuosituhansia.

Itse en pidä tuollaisesta kilpailusta, mutta joitain kilpailuohjelmia katson kyllä, esim. Voice of Finland. Urheilua enemmän kesä-ja talviolympialaisten aikaan.

Tärkeintä ei ole olla aina se paras, vaan että tekee parhaansa tai on edes jotenkin yrittänyt. Ja tietenkin se, että on itse tyytyväinen omiin tekoihinsa. Joskus ihan hyvä voi myös riittää.

"Älä ole vaihtoehto. Ole valinta". Itse en ala kenenkään vaihtoehdoksi enää ja kaikki sellainen luetulle jättäminen tai priorisoimatta jättäminen kertoo enemmän kuin tarpeeksi.

Haistan myös nopeasti vivahteet, jos viestittely muuttuu kaverilliseksi. Esimerkiksi hymiöiden käyttötavasta tai asiallisemmasta kirjoitustyylistä.

Tai jos lopettas vaan kilpailun ja toteais, mä tykkään näistä näin. Tykätkää te mistä tykkäätte ja se on ihan fine mulle. Lopettaa itse kaiken kilpailun. Antaa muitten kilpailla, jos niillä ei ole muuta syytä tehdä asiat kuin ollakseen parhaat.

ohjelmakin Suomen huonoin kokki ja Suomen rumin asunto.

Noi hienoin,mökki,omakotialo,puutarha,asunnon stailaus,
hurjat kamalat remontit,ovat täysin eri yritysten mainosohjelmia.
Niissä esiintyy remonttifirmoja,puutarhafirmoja,sähköfirmoja,ilmastointifirmoja,
putkifirmoja,koneurakoitsijoita.Kaikki tarvikkeet ostetaan kaikkein kalleimmasta liikkeistä.

Ne pitää olla näyttäviä ja desingiä.Sitten nämä stailaajat,arkkitendit,
suunnittelijat,hortonoomit,mitä näitä nyt onkaan.

Sitten yleensä kohteiksi valitaan tietenkin julkkisten asuntoja,kesämökkejä.
Että näin saadaan lisää näkyvyyttä firmoille ja julkkiksille.

Vielä kun ohjelmien lopuksi pistettäisiin hintalappu näkyviin.
Paljonko koko homma maksoi.Menikö 50 000€ vai 100 000€

Kestävyyslajit on hyviä. Hiihto ja maratonit niin siellä ei miehet pärjää naisille. 🤔🤔☝️☝️

Itse kyllä harrastan yleisurheilua ja olen 11-vuotias. Ja ikäisissäni on paljon nopeempia kuin minä. Ei ole hauskaa kun minulla on synnynnäinenvika (minulla ei ole holvikaarta) joka haittaa urheiluani joten voittaminen on kaukana vaikka olen tosi nopea. Myös kun muilla ei samaa vikaa ole se on epäreilua. Olen jo käynyt fysioterapiassa pari kertaa ja on pohjallisetkin mutta vika on niin paha ettei sitä ihan hetkessä korjata. Joten miksi ei ole kisoja jossa hitain voittaa?

Kauneuden kutsu
Monet haluavat kumppanikseen mahdollisemman komean miehen tai häikäisevän kauniin naisen ?
Miksi? Siksikö , että korea ulkonäkö pitää sisällään
lupauksen onnesta ?

Ehkäpä oliusi parsasta opetelka kirjottaan ekoks

Ja nii

Huonoimmasta kilpailu juoksussa pallolajeissa jne ei toimi tai kisa 1 kestää 10 vuotta

Suomen LoserChef, ruokaohjelma

Se vain on meidän DNA:ssa. Evoluutio on jatkuvaa kilpailua.

Ei tarvi kilpailla kun on 195cm mies. Saan naisen kuin naisen. Lähes jokaiselle päivälle on uusi naaras. Kuka vaan tulee mukaani. En mä vakavaan suhteeseen vielä halua vaan nautin vielä. Sitten otan parhaan päältä.

Ääh en jaksa missään parhaus kisassa olla .

entä kilpailu maailman rumin nainen?

itseni niin jooh kun tuo eräs peli-idea tytöillekin,joitain tapahtumia, ja hiirellä ohjattava keksiä keksiä miten yhdistääjoitain esineitä jotta saa jonkin mysteerni ratkaistua.

pitäisiköhän hammaselokuva taas joku no 007 Kuuraketti tuossakin on hammas-hemmo

Kilpailullisessa yhteiskunnassa ei taida olla muuta vaihtoehtoa?
Ajatellaan vaikka Helsingin pörssiä, yritykset arvoitetaan rahan ja tulevaisuuden helpon rahan kautta. Tämän tekevät sijoittajat(joku taho).

Hyvään tulokseen päästäkseen yritykset tarvitsevat laadukasta työvoimaa, parhaille tuottaville maksetaan parempaa ansiota. Arvion tekee yritys(joku taho).

Onneksi Suomeen on rantautunut kilpailuyhteiskuntaa vääristävä ilmiö, ja se on wolt kuskit. He kilpailevat ruokalähetyksistä, vaikka ei niillä mitenkään Suomessa saa sellaista ansiota jolla eläisi. Yhteiskunta tukee uutta yritystoimintaa maksamalla työntekijöiden palkat. Harvinaisen poikkeavaa toimintaa, yhteiskuntamme kokonaisuudessa.

Nuorisoa tuleekin kannustaa ostamaan Toyota Yaris, muun maksaa yhteiskunta?
Kilpailuyhteiskunnan alasajo on jo alkanut, olkaamme iloisia siitä. Turha kilpailla edes hyvinvoinnista, epäreiluin säännöin.

AV

Ei se oikein onnistu, ajattele nyt, 60 metrin juoksussa kuluisi esim 12 vuotta. Se vaatisi valtavan suuret palkinnot. Ilman niitä ei kukaan osallistuisi.

Kaipa se on jotenkin sisäänrakennettu juttu ihmisissä, ja mieluummin sitä mittelee oman tai heimon parhaudesta tällaisin rauhanomaisin keinoin. 🙄
Onhan esim. olympialaisilla pitkä perinne, samoin muinaisessa Roomassa gladiaattori-taisteluissa yms.

Mä olen monesti tehnyt autohankintoja kilpailumielessä, mutta luopunut koko naurettavasta touhusta. Kyllä mä tiedän miltä tuntuu itkeä Jaguarin tai nauraa Skoda Felician ratissa, niin aika pintapuolisia seikkoja nuo loppupeleissä on. Ja peleistä puheenollen, niin noi rallipelit on yksi harvoista asioista missä jaksan kilpailla millään tavalla. Eikä siinäkään oikein saa vihamiehiä hankittua, kun ajetaan kelloa vastaan ja jokainen on tulosluettelossa missä on. Eri juttu on vaikkapa Forza Motorsport tai Assetto Corsa, joissa löytyy aina jotain Teuvoja jotka kolaa puoli gridiä ulos ekassa mutkassa.
(Mähän en oo koskaan niin tehnyt.) 😌

Jotkut kilpailijat ovat niin huonoja, että hävettää ja samalla tuntee myötähäpeää. Katsoin pätkän matkaa stadi vs. lande kilpailua, missä tyttönen mietti, kumpi on aakkosissa ennen, Lempäälä vai Tampere. Sen aikaa seurasin ohjelmaa, että vakuutuin vastaajan tietotasosta.

Luulen kuitenkin, että kyllä hän elämässään pärjää, koska tietämättömyyskin oli varsin hauskaa.

Taisi muuten olla joskus parikymmentä vuotta sitten olka sellainen, missä etsittiin Suomen Kaameinta kämpppää tai joku tällainen. Mut ihmisillä on kilpailuvietti, siksi on kaikenlaisia kilpailuja. Itsellä kun ei ole, niin olen ratkaissut sen niin, etten seuraa sellaisia ohjelmia.

Meitä huonoimpia on valtaisa joukko joista on vaikea valita huonointa

Pimeässä kaikki Äijät ja Muijat on yhtä Rumia !

Riittää että olet useimmiten paras versio itsestäsi.

xLiner

Oot osin oikeessa. Se on häviivän pikkunen aika kuiteski. Parhaus siis.
Parhain terkuin multa

Ihanaa palstasetä. Millainen on sinun kesämökki, onko ruma mökki jalasmökki (väykkä sinä velmu, jonnet ei muista) muu mikä?

Sosialisteille kilpailu on ruttoon verrattava asia.
He pelkäävät kisaamista
koska he eivät menesty missään.
Sdp- haisee.

Näkee kyl ns tavallisilla miehillä useinkin ylipainoisia susirumia naisia puolisoina, mut yleensä naiset riippumatta omasta habituksestaan tai varallisuudestaan etsii varakasta, komeaa ja urheilullista miestä, ja tietäähän siinä miten käy, etsintä jatkuu hautaan saakka, eihän yksikään varakas tai komea tai urheilullinen mies ota rahatonta, ylipainoista ja laiskaa ämmää vaivoikseen.

Yksilöllisyys ja hedonismi on korostunut, ja sen mukana omien mielipiteitten ja näkemysten äärimielistyminen. Some on vahvasti mukana säveltämässä ja sanoittamassa, sekä aseistamassa omaa itseään ja elämäänsä. Sen mukana kehittyy pinnallisuus.... ajattelu on keskittynyt itseensä, mitä itse saa, miten hyötyy, mitä menettää, mitä toinen muka voisi hänelle tarjota, miksi hän kelpaisi minulle.... vähempään rooliin jää henkinen pääoma, taiteelliset, filosofiset, tieteelliset, maailmankatsomukselliset jne. piirteet, sekä mitä itse voisi tarjota hänelle, miksi minä kelpaisin hänelle.... prioriteeteiksi nousee herkästi ehdokkaan status, varallisuus, suosio, Fb-kaverien määrä, tykkäysten määrä, tissien tai perseen tai hepin koko, parta tai parrattomuus, feminiinisyys/maskuliinisuus, posliinit, botoxit, kävitkö Manhattanilla vai vain Mansessa.... ja sitten tietenkin se poliittis-ideologinen kanta, ideologiset näkemykset, oikeamielisyys.... Minä, minä ja minä, minun etuni, minun hyötyni....

Kuinka moni metsästäjäkeräilijä enää tiedostaa, että parisuhde on paitsi elämän ja oman perinnön jatkamista, myös kahden erilaisen elämän yhteensovittamista, kompromisseja, joustamista, hyväksymistä, neuvottelua, keskustelua, suunnittelua, haasteisiin vastaamista, iloa, surua, onnistumisia, takaiskuja, työtä....? Eli sen 'meidän yhteisen' elämän rakentamista. Se johtaa lähes takuuvarmasti epäonnistumiseen, jos erehdytään etsimään ensisijaisesti valmista riistaa, minulle sopivaa tai kelpaavaa, jonka minä voisin hyväksyä, joka muovautuisi minun elämäni ehtoihin ja ehdottomuuksiin. Sitten ihmetellään "mihin ne kaikki hyvät miehet/naiset on kadonneet?!". Kuinka moni ajattelee, että elämä ja ihmiset on täällä heitä varten, antaakseen heille sitä mitä he haluaa ja vaatii?

Elämä on ja joissain tapauksissa sen suunta on päin sitä itseään ja sinne Suomea tällaisellakin elämännäkemyksellä viedään.

☝️🤨

Ulkonäkö-keskeiset kusipäät tulee hylätä heti kättelyssä, kukaan ei ole täydellinen!

Suomen kaunein koti on typerin katsomani ohjelma jonka olen nähnyt TV.stä.

Sama juttu tv ohjelmat ovat täynnä näitä kilpailuohjelma jossa joku voittaa joutavia ohjelmia sitten on ohjelmia jossa jokin ryhmän jäsenistä nolataan ja jätetään ulkopuolelle sitten puhutaan yleisesti kiusaamisesta mutta näillä ohjelmilla annetaan esimerkki että on sopivaa tehdä tälläistä

Isot pojat sano ennen, ett elämä on kisaa, päiväl limpust, yöllä pimpust. Ottakoot tuon kukin, miten tahtoo.

Keskiverto kelpaa toisilleen! Näin meillä.

Itse myös haluaisin nähdä kisoja joissa kilpaillaan huonoudesta. Jääkiekon mm-kisatkin saavat lisäpotkua kun kukaan muu ei tajua että minä toivon aina että suomi häviää, lähivuosina se on ollut harmillisen epäpalkitsevaa, mutta aina voin kannattaa lisäksi jotain muuta kuten esim vaikka norjaa. Se on jääkiekon A turnauksessa melko huono.
Lempibiisi rakastuin mä looseriin.
Olenkin jo pitkään etsinyt vastavapautunutta päihdeongelmaista linnakundia joka olis vielä ruma ja lihava. Ei vaan tahdo ne tänne päin vilkuilla yleensä.
Ei kai siinä mitään ihmeellistä ole jos haluaa huonoutta, kukaan ei koskaan ole minulta tätä kysellyt mutta nyt ku kysyit niin näin se vaan käy. Ei välttämättä tarvi täällä lietsoa riitaa.

Olet oikeassa monissa esittämissä asioissa "väitteistä". Mutta korjaisin käsityksesi/ toiveesi, niiltä osin, että urheilun saralla tämä kriteeri tulee pysymään meidän koko maailman elinkaaren. Katsos mikä olisi rahoitus järjestämään "huonommasta" suorittajasta?
Mennäksemme asiaan ihmisen kauneudesta/komeudesta, sitä mielestäni ei kannata laittaa kilpailu asemaan, vaan ohjeistan katsomaan, mikä on ihmisen älykkyys, ihmisyys ja moni muu hyve, kun vaan kohtaa sen oikean ihmisen. Ei ole rumia ihmisiä olemassakaan, jokaisesta löytyy jokin?
Hyvää kesän odottelua!

joo voisi kilpailla siitä että kuka on kaikkein huonoin jossain... tai kaikkein keskiverroin... tosi mielenkiintoista.

minua niissä kilpailuissa ärsyttää se kun aina pitää pudottaa joku pois. olisi realistisempaa kun pisteitä laskettaisiin pitkän ajan kuluessa ja joku hännille jäänyt voisi nousta parhaimpien joukkoon ja tavoitella voittoa. se olisi mielenkiintoisempaa kuin nykyinen käytäntö= yksi virhe ja ulos.

Ei olisi elämää maapallolla ilman sitä.

Nyt tuli tuosta Eerola-aloituksesta mieleen, että missikisat vois kyllä lopettaa.

Jotenkin tuntuu älyttömälle määritellä jonkun ulkonäön perusteella kuka ois sen lajin paras???

Sama kuin miteltäisiin siitä, kuka on tummin. 😆

Tässä idea, tehkää joku ohjelma, missä kerrotaan ominaisuuksista, jotka auttaa eniten onnellisessa elämässä ja kysykää pitkän onnellisen avioliiton saaneilta, oliko ulkönäkökeskeisyys silloin muotia kun olivat nuoria.Kilpailu on ihan ok, mutta ei sitä joka asiaan tarvitsisi liittää ja voi olla, että jos ihmiset eivät olisi niin pinnallisia, ohjelmissa olisi paljon muutakin kuin tätä ulkonäkökeskeisyyttä tai muille näyttämistä omaisuudellaan jne.

Minä en oo missi,ihan tavis mielestäni.Nuorena sain kyllä ihan valita,kenet poikkiksekseni valitsen.Ja vaihtoehtoja oli kymmeniä,mutta,ku en vaan tykänny kaikista, olipa varasijallekkin tunkua.Yksi mieheni kavereista sanoi,että haluaa alkaa seurustella kanssani,kun meillä menee poikki.En tiedä odottaako hän sitä viellä,ollaan mieheni kanssa oltu yhdessä jo kohta 40 vuotta.

Voittaja on Voittaja!

Häviäjien,kannattaa kokeilla muuta lajia,niitähän löytyy.