Samalla hetkellä, kun sattumalta syntyi ensimmäinen itsestään kopioituva molekyyli, syntyi myös automaatio, joka tuotti halun elää.
Molekyylin kopioitumisissa syntyi satunnaisia poikkeamia eli mutaatioita. Mutanttimolekyylit lisääntyivät eri nopeudella tai hyödynsivät ympäristöä paremmin, joten toiset voittivat ja huonoimmat kuolivat sukupuuttoon.
Koska ympäristön kemialliset resurssit olivat eri paikoissa erilaiset, eivät pelkästään parhaiten lisääntyvät voittaneet, vaan syntyi molekyylien monimuotoisuus.
Uusissa mutaatioissa syntyi myös sellaisia muotoja, jotka käyttivät toisia joko kokonaan tai osin hyväkseen. Voi sanoa että saivat toisistaan ravintoa.
Oltiin jo pitkällä evoluutiossa, joka jatkui edelleen automaattisesti noudattaen kahta periaatetta: 1) ympäristön hyödyntämistä ja 2) toistensa hyödyntämistä. Tällä tavalla on automaattisesti, ilman ohjailua, syntynyt nykyinen elämän monimuotoisuus.
Mutta aina on toteutunut kilpailu ja parhaitten jääminen lisääntymään. Kun kehitys kulki tunnetasolle, syntyi myös tietoinen halu elää. Mutta halu elää ei ole jokaisella yhtä suuri. Myös se noudattaa, kuten muutkin biologiset ominaisuudet normaalijakaumaa eli Gaußin käyrää.
Koska olemme jokseenkin kaikki elämänhaluisten jälkeläisiä, suurin osa on elämänhaluisia jo perinnöllisistä syistä, mutta osa on kokenut niin kovia, että se on jo vähentänyt elämänhaluja. Mutta myös käyrä, joka ottaa huomioon kokemukset, on normaalijakauma eli Gaußin käyrä.
Kuten on käynyt ilmi, seksuaalinen halu ei ole sitoutunut lisääntymisen haluun, vaan nauttimisen haluun. Varhaisihminen tuskin edes tunsi tätä yhteyttä, niin kuin ei vieläkään muut eläimet.
Nykyisenä tehokkaiden ehkäisyvälineiden aikana lisääntymishalu on havaittu perin vähäiseksi, mutta nautinnonhalu ei ole vähentynyt. On jo monia, jotka suoraan sanovat, etteivät halua lapsia, mutta ovat perineet nautinnonhalun ja halun elää.
On myös meitä, jotka odotamme kiihkeästi päästä kuolemaan 'luonnollisella' tavalla, jotta kuolemamme ei olisi taakaksi läheisillemme. Joillakin, kuten minulla, halu kuolla on ollut jo lapsuudessa kiihkeä, mutta iän karttuessa se on muillakin hyvin tavallinen.
Molekyylin kopioitumisissa syntyi satunnaisia poikkeamia eli mutaatioita. Mutanttimolekyylit lisääntyivät eri nopeudella tai hyödynsivät ympäristöä paremmin, joten toiset voittivat ja huonoimmat kuolivat sukupuuttoon.
Koska ympäristön kemialliset resurssit olivat eri paikoissa erilaiset, eivät pelkästään parhaiten lisääntyvät voittaneet, vaan syntyi molekyylien monimuotoisuus.
Uusissa mutaatioissa syntyi myös sellaisia muotoja, jotka käyttivät toisia joko kokonaan tai osin hyväkseen. Voi sanoa että saivat toisistaan ravintoa.
Oltiin jo pitkällä evoluutiossa, joka jatkui edelleen automaattisesti noudattaen kahta periaatetta: 1) ympäristön hyödyntämistä ja 2) toistensa hyödyntämistä. Tällä tavalla on automaattisesti, ilman ohjailua, syntynyt nykyinen elämän monimuotoisuus.
Mutta aina on toteutunut kilpailu ja parhaitten jääminen lisääntymään. Kun kehitys kulki tunnetasolle, syntyi myös tietoinen halu elää. Mutta halu elää ei ole jokaisella yhtä suuri. Myös se noudattaa, kuten muutkin biologiset ominaisuudet normaalijakaumaa eli Gaußin käyrää.
Koska olemme jokseenkin kaikki elämänhaluisten jälkeläisiä, suurin osa on elämänhaluisia jo perinnöllisistä syistä, mutta osa on kokenut niin kovia, että se on jo vähentänyt elämänhaluja. Mutta myös käyrä, joka ottaa huomioon kokemukset, on normaalijakauma eli Gaußin käyrä.
Kuten on käynyt ilmi, seksuaalinen halu ei ole sitoutunut lisääntymisen haluun, vaan nauttimisen haluun. Varhaisihminen tuskin edes tunsi tätä yhteyttä, niin kuin ei vieläkään muut eläimet.
Nykyisenä tehokkaiden ehkäisyvälineiden aikana lisääntymishalu on havaittu perin vähäiseksi, mutta nautinnonhalu ei ole vähentynyt. On jo monia, jotka suoraan sanovat, etteivät halua lapsia, mutta ovat perineet nautinnonhalun ja halun elää.
On myös meitä, jotka odotamme kiihkeästi päästä kuolemaan 'luonnollisella' tavalla, jotta kuolemamme ei olisi taakaksi läheisillemme. Joillakin, kuten minulla, halu kuolla on ollut jo lapsuudessa kiihkeä, mutta iän karttuessa se on muillakin hyvin tavallinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.