Niin sitä vaan meni luottamaan toisen rakkauteen. Miten tyhmää. En halua enää tehdä sitä virhettä.
Ei sen pitänyt olla mikään "ensirakkaus" eikä se mun puolesta ois ollukaan sitä.
Ehkä joskus jos joku täydellinen mies tulee ja valmiiksi lupaa ettei satuta eikä sitä tee niin ehkä sitten voin harkita. Ei muuten. Ei pysty.
Sitäpaitsi en halua sitäkään täydellistä vaan sen jota en tule enää saamaan. Haluan poisss :(
Ei sen pitänyt olla mikään "ensirakkaus" eikä se mun puolesta ois ollukaan sitä.
Ehkä joskus jos joku täydellinen mies tulee ja valmiiksi lupaa ettei satuta eikä sitä tee niin ehkä sitten voin harkita. Ei muuten. Ei pysty.
Sitäpaitsi en halua sitäkään täydellistä vaan sen jota en tule enää saamaan. Haluan poisss :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Voi rakas ihminen, et ole tehnyt mitään virhettä uskoessasi rakkauteen. Täydellisen miehen saat varmasti, täydellisen sinulle, mutta älä aseta rakkaudelle ehtoa, ettei se saa satuttaa. Se satuttaa aina, vaikka olisikin sen täydellisen kanssa. Kaiki riippuu itsestäsi ja asenteestasi elämän kolhuihin.
Kaikki onni riippuu itsestäsi ja miten ajattelet itsestäsi. Elämä satuttaa, mutta kun luotat siihen, että sinä et siitä kadoksiin murru jos joku jättää, pääset rakkauden äärelle. Jos ei se ihminen halunnut sinua niin löydät sen joka haluaa, ja olet sen arvoinen että sellainen ihminen sinulle kuuluu. Elämässä ei voi onneaan löytää muiden ihmisten kautta, vaikka ne ovatkin niitä joiden kautta sitä voi niin ihanasti kokea ja maailmaansa avartaa ja rikastaa. Elämä on täynnä rakkautta ja ihania ihmisiä, yksi ihminen ei sitä voi sinultakaan viedä :)
Luulin hänen olevan se oikea, se, jonka kanssa viettäisin loppuelämäni. Luulin, että meistä tulisi jotain. Uskoin ihan oikeasti, että jonakin päivänä saisin sinut...
Mutta sinähän vain leikit tunteillani ja iskit veitsen suoraan sydämeen. Ja välillä väännät sitä niin kovaa, että tekisi mieli huutaa ja itke...mutta minähän en sinulle sitä näytä, että itken vuoksesi, en todellakaan. Aion vain virnistellä iloisesti ja olla niinkuin ei mitään olisi tapahtunut.
Särjit sydämeni pahasti. Nyt yritän kerätä palasia ja liimata ne yhteen. Petturi.
Minuunkin sattuu - vaikka emme ole viellä "virallisesti" eronneet, näen vain jo tulevaisuuteen ja vaikka kuinka olen yrittänyt - en usko että naiseni, se jota rakastan haluaa enää olla kanssani. Sanois edes suoraan sen eikä näin leikkis tunteilla. Näyttää siltä että Suomalainen normaalimies ei riitä, pitäisi olla jotain paljon enemmän. Nytkin Hän soitti että ei jaksa tulla tänne vaan menee kotiin nukkumaan (siskolleen)... viikkoon ei ole kuin tavattu nopeasti. Itkettää.
Ei kannata luottaa rakkauteen.. Mies korosti sitä ettei ikinä satuttaisi minua ja ihmetteli, kun aluksi jarruttelin meidän jutussa. Sitten, kun annoin mennä täysillä.. Mies särki sydämeni erolla, mitä en olisi ikinä uskonut.. Jätti vielä syyn avoimeksi eroon.. Lopetti... Vältteli...Katosi elämästäni..!! En voi luottaa onneen, koska tää tapaus opetti:-(