missä on nyt jasper pääkkönen suomessa muualla puretaa näitä vanhoja tuottamattomia voimaloita pois kalojen tieltä mitä helevtti tää touhu on korruptioita
missä on nyt jasper pääkkönen suomessa muualla puretaa näitä vanhoja tuottamattomia voimaloita pois
Anonyymi-ap
11229
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kolme lappilaista vesivoimalaa myydään brittirahastoille
Pohjolan Voima ja Tornionlaakson Sähkö myyvät kolme pientä vesivoimalaa Tengeliönjoesta brittiläiselle Downingille.
EI TUU KEMIJÄRVELLE PUMPPUVOIMALAA
SÄHKÖN HINTAA RAJU KOROTUS JOPA 50 PROSENTTIA LAPPILAISET MAKSAA EIKÄ LOHI NOUSE SDP..MISMIÄ..
ei missä nimess tää pitää estää ja nää voimalat pitää purkaa ei tuota sähköä vaan kuluttavat sitä korrutioilta haisee ja kauas sdp.mismiä
Merkittävä muutos suomalaisissa joissa – Euroopan kärkeä
Vaellusesteet, kuten padot ja väärin asennetut siltarummut, estävät virtavesikalojen vaelluksen elin- ja lisääntymisalueidensa välillä.
Kolme Hiitolanjoen eli Kokkolanjoen voimalapatoa on purettu ja niiden tilalle kunnostettu kosket luonnonmukaisiksi vaelluskalojen kutualueiksi.
Kolme Hiitolanjoen eli Kokkolanjoen voimalapatoa on purettu ja niiden tilalle kunnostettu kosket luonnonmukaisiksi vaelluskalojen kutualueiksi.
Suomessa purettiin tai ohitettiin viime vuonna eniten virtavesien vaellusesteitä koko Euroopassa. Ympäristöjärjestö WWF Suomi kertoo tiedotteessaan, että Suomessa poistettiin tai ohitettiin yhteensä 138 vaellusestettä. Koko Euroopassa vaellusesteitä poistettiin yli 500.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta raportista, jonka mukaan Euroopan joissa on yli 1,2 miljoonaa vaellusestettä.
WWF kertoo, että vaellusesteet, kuten padot ja väärin asennetut siltarummut, estävät virtavesikalojen vaelluksen elin- ja lisääntymisalueidensa välillä. Patoaminen on järjestön mukaan myös tuhonnut kalojen lisääntymisalueina toimivat koskivedet.
WWF:n mukaan suurin osa Euroopan virtavesistä on padottu, mikä on johtanut vaelluskalojen määrän romahtamiseen. Järjestö kertoo, että vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet Euroopassa 75 prosenttia vuodesta 1970 lähtien.
– Yhdenkin poistetun esteen myötä voi vapautua kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä elinympäristöä uhanalaisille vaelluskaloille ja muille virtavesilajeille, kertoo WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen tiedotteessa.
Kaikkiaan 23 Euroopan maata poisti vaellusesteitä viime vuonna. Kolmen kärkeen ylsivät Suomen lisäksi Ranska (128 poistettua estettä) ja Espanja (96). Ruotsissa poistettiin tai ohitettiin 45 estettä.
EU-tavoitteena vapauttaa 25 000 kilometriä virtavesiä
Vaellusesteiden poistaminen on WWF:n mukaan linjassa EU:n ennallistamisasetuksen kanssa. Asetuksen yhtenä tavoitteena on ennallistaa vähintään 25 000 kilometrin edestä virtavesiä vapaana virtaaviksi.
Ennallistamisella tarkoitetaan ihmisen heikentämien elinympäristöjen palauttamista lähemmäs luonnontilaa. Vilhunen sanoo, että patojen purkaminen on tässä tehokas keino.
– Se on yksittäinen toimenpide, jolla on pysyvät ja usein nopeat vaikutukset virtavesilajistoon. Useissa paikoissa on nähty, että kosken vapauttamisen jälkeen kalat ovat hakeutuneet kutemaan sinne vielä saman vuoden aikana, Vilhunen kertoo.
Raportin mukaan Euroopan virtavesissä on edelleen kymmeniä tuhansia turhia vaellusesteitä. Vilhunen sanoo, että ainakin osa niistä pystyttäisiin poistamaan pienellä vaivalla.
– Esimerkiksi vääränlaisen tai väärin asennetun tierummun vaihtaminen on suhteellisen pieni ja edullinen toimenpide, jolla on kuitenkin luontoon hyvin merkittävä vaikutus, hän sanoo.
Vesivoima on ollut pitkään merkittävä osa Suomen energiantuotantoa, mutta sillä on myös huomattavia vaikutuksia vesiluontoon ja erityisesti vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, elinkiertoon. Viime vuosina patojen purku ja vesivoiman tuotannon rajoittaminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi keinoiksi luonnon monimuotoisuuden ja kalastusmahdollisuuksien parantamisessa. Vihreä Älyenergia ei myy vesivoimalla tuotettua sähköä.
Padot ja vesivoimalaitokset muodostavat vaellusesteitä, jotka estävät kalojen pääsyn kutualueilleen ylävirtaan. Jos kalankulku ei ole järjestetty esimerkiksi kalateiden avulla, pato on täydellinen este vaellukselle. Myös alavirtaan vaellus on riskialtista: kalat voivat vahingoittua tai menehtyä turbiineissa ja vesikanavissa, joissa ne altistuvat voimakkaille painevaihteluille, virtauksille ja törmäyksille. Tämän seurauksena lohikantojen elinvoimaisuus ja lisääntyminen heikkenevät.
Padon purun vaikutukset: Hiitolanjoen esimerkki
Konkreettinen esimerkki padon purkamisen hyödyistä nähtiin Hiitolanjoella, jossa Kangaskosken padon poisto mahdollisti laatokanlohen ja -taimenen kutemisen ensimmäistä kertaa sataan vuoteen laajemmalla alueella. Tutkijoiden yllätykseksi poikastiheydet nousivat ennätyksellisen korkeiksi, mikä osoittaa vaellusesteiden poiston välittömän ja positiivisen vaikutuksen kalakantoihin. Koskien vapauttaminen lisää merkittävästi kutualueita ja parantaa kalojen luontaista lisääntymistä.
Suomi padonpurun edelläkävijänä
Vuonna 2024 Suomessa purettiin ja ohitettiin ennätykselliset 138 vaellusestettä – enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa (lähde: WWF Suomi). Tämä on osa laajempaa muutosta, jossa vesistöjä ennallistetaan ja vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan.
Ikävä kyllä erityisesti suurten jokien, kuten Kemijoen ja Iijoen, voimalaitoksia omistavat yhtiöt ovat suhtautuneet kriittisesti uusiin kalatalousvelvoitteisiin ja kalateiden rakentamiseen. Esimerkiksi Kemijoki Oy on vastustanut kalatievelvoitteita oikeusteitse ja toivonut, että kalateiden rakentaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen eikä pakkoon. Yhtiöt ovat vedonneet siihen, että kalateiden rakentaminen ja veden ohjaaminen kalateihin vähentävät vesivoimaloiden sähköntuotantoa ja taloudellista kannattavuutta.
Vesivoiman tuotannon kehitys ja sähköyhtiöiden rooli
Monissa pienissä vesivoimaloissa kalateitä ei ole rakennettu, vaikka niihin olisi kalatalousvelvoite. Suomessa on noin 50 alle 5 megawatin voimalaa, joissa ei ole lainkaan kalatalousvelvoitteita, ja useita, joissa velvoite on olemassa, mutta kalatiet puuttuvat silti. Vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on tosin laskussa, eikä merkittävää kasvua ole odotettavissa. Vesivoima tuottaa nykyisin noin 18 % sähköstä ja sen rooli painottuu jatkossa säätövoimana, kun taas uusiutuvat, kuten tuulivoima, kasvattavat osuuttaan.
Me Vihreä Älyenergialla emme myy lainkaan vesivoimalla tuotettua sähköä. Tämä valinta on houkutellut asiakkaiksi muun muassa harrastekalastajia, jotka arvostavat vaelluskalojen suojelua ja kalastusmahdollisuuksien paranemista. Kun sähköyhtiöt luopuvat vesivoiman käytöstä, se vähentää painetta uusien vesivoimaloiden rakentamiseen ja tukee patojen purkua sekä vesistöjen ennallistamista.
Vaikutukset kalastukseen ja luonnon monimuotoisuuteen
Padonpurkujen ja vesivoiman rakentamisen vähenemisen myötä kalastusmahdollisuudet paranevat, kun vaelluskalakannat elpyvät ja lisääntymisalueet laajenevat. Tämä tukee myös luonnon monimuotoisuutta, sillä vaelluskalat ovat keskeinen osa vesiekosysteemiä ja niiden palautuminen hyödyttää koko ravintoketjua.
Vaikuta itse - valitse Vihreä Älyenergia!
Sinun ei tarvitse olla perhokalastaja nauttiaksesi luonnontilassa olevista koskista ja virroista, tai kannattaaksesi niiden ennallistamista. Nämä virrat ovat hienoja ulkoilu- ja patikointikohteita ja tarjoavat kaikille ihmisille ja eläimille katsottavaa ja koettavaa. Myös vaikuttaminen on helppoa – voit parantaa luonnon monimuotoisuutta ja tukea vapaita virtoja helposti päivittämällä sähkösopimuksesi Vihreä Älyenergian sähkösopimukseen.
Tutkimustemme mukaan Vihreä Älyenergia on ainoa suomalainen sähköyhtiö, joka on linjannut jättävänsä vesivoiman pois sähkötarjonnastaan. Sen sijaan myymme fossiilivapaata sähköä, joka on tuotettu ydin- ja tuulivoimalla, ja sähkön tuotantoalkuperä on varmistettu alkuperätakuulla.
Ennätysmäärä vaellusesteiden poistoja on linjassa EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteen kanssa ennallistaa vähintään 25 000 kilometrin edestä virtavesiä vapaana virtaaviksi. Ennallistamisessa pyritään palauttamaan ihmisen heikentämiä elinympäristöjä lähemmäs luonnontilaa.
”Patojen purkaminen on ennallistamistoimena ylivoimaisen tehokas. Se on yksittäinen toimenpide, jolla on pysyvät ja usein nopeat vaikutukset virtavesilajistoon. Useissa paikoissa on nähty, että kosken vapauttamisen jälkeen kalat ovat hakeutuneet kutemaan sinne vielä saman vuoden aikana”, Vilhunen kuvailee.
Vaellusesteet ovat suurin syy vaelluskalojen uhanalaistumiseen
Vaellusesteet, kuten padot tai väärin asennetut siltarummut, estävät virtavesikalojen vaelluksen niiden elin- ja lisääntymisalueiden välillä. Patoaminen on myös tuhonnut kalojen lisääntymisalueina toimivat koskivedet. Pääasiassa tämän vuoksi vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet Euroopassa 75 prosentilla vuodesta 1970 lähtien.
Dam Removal Europe -raportissa arvioidaan, että Euroopan virtavesissä on edelleen kymmeniä tuhansia turhia vaellusesteitä. Osa niistä voidaan poistaa hyvinkin pienellä vaivalla, Vilhunen sanoo:
”Esimerkiksi vääränlaisen tai väärin asennetun tierummun vaihtaminen on suhteellisen pieni ja edullinen toimenpide, jolla on kuitenkin luontoon hyvin merkittävä vaikutus. Myös WWF on tehnyt lukuisia tällaisia korjauksia Suomessa, mutta varsinkin Metsähallituksen tavoitteellisuus tässä teemassa ansaitsee isot kiitokset.”
(uutinen jatkuu kuvien jälkeen)
Kuvan lähde
Kuvan tekijänoikeudet: Manu Vihtonen / WWF
WWF oli viime vuonna mukana poistamassa kuutta patoa. Padosta vapautettiin muun muassa Salossa sijaitseva Holstenkoski.
Kaivinkoneet purkavat patoa Rutajoen Seinäkoskella.Kuvan lähde
Kaivinkoneet purkavat patoa Rutajoen Seinäkoskella. Kuvan tekijänoikeudet: Jarmo Pautamo / Apajax Oy
Joutsassa sijaitsevasta Rutajoen Seinäkoskesta (nykyään Tammenkoski) poistettiin pato viime vuonna.
Töllin padonpadonpurkutyömaaKuvan lähde
Töllin padonpadonpurkutyömaa Kuvan tekijänoikeudet: Juha-Pekka Saarelainen / Watec Consulting Oy
Lohjalla puolestaan poistettiin Töllinkosken pato.
WWF on viime vuosina poistanut yhteistyökumppaneiden kanssa jo 62 vaellusestettä eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä WWF on mukana padonpurkuhankkeissa muun muassa Järvenpään Haarajoella, Vantaan Kirkonkylänkoskella, Kuusamon Piilijoella ja Rautjärven Kurunkoskella. Torsanjoessa sijaitsevan Kurunkosken vesivoimapadon purkuun Etelä-Karjalassa myönnettiin tänä keväänä myös kansainvälistä European Open Rivers Programme -rahoitusta.
”Hiitolanjoen vesistön vaelluskalakantojen ennallistamisen menestystarina saa jatkoa, kun vesistön viimeinenkin täydellinen vaelluseste poistetaan sen sivujoesta. On upeaa, että suomalaiset padonpurkuhankkeet ovat houkutelleet myös eurooppalaista yksityisrahoitusta. Kurunkoski on jo kuudes Open Rivers –rahoituksen saanut kotimainen projekti.”
Tutustu Dam Removal Europe 2025 -raporttiin täällä.
Kuvan lähde
Kuvan tekijänoikeudet: Petteri Hautamaa / WWF
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.
Auta lahjoituksella
Sinua saattaa kiinnostaa
miksi poistitti oletteko eko terroristeja
En ymmärrä , kalasta ja päästä pois . Itse olen 44 vuotta kalastanut vain nälkääni !
Ohan jasperil rahhoo kun omistaa Maltalla netti rahapelit firman .
fdds
dfdf
Millä suhteilla tuo öö-luokan näyttelijäsössöttäjä on saanut rooleja.