Heipä hei! Kirjoittelin tänne aikaisemminkin olisiko ollut 7.5.. Nyt se sitten tapahtui.. erosin miehestäni ja asun nyt itsekseni. Kiitos teille kaikille jotka annoitte neuvoja, niitä tarvittiin.
Menihän siihen aikaa että sain päätöksen tehtyä, mutta olen nyt onnellinen, ei tarvitse enää pelätä. Voin olla oma itseni. :)
ISO KIITOS!!!!
Menihän siihen aikaa että sain päätöksen tehtyä, mutta olen nyt onnellinen, ei tarvitse enää pelätä. Voin olla oma itseni. :)
ISO KIITOS!!!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
elämään Sinulle.
Vanha elämä käy välillä mielessä, mutta kyllä se siitä. ¨
Onnea Sinulle vielä kerran!
Ihanaa kun saa kuulla, että joku on päässyt eroon perhehelvetistä. Nauti nyt elämän joka hetkestä.....ilman pelkoa ja ahdistusta....elämä jatkuu parempaan suuntaan.
Minulla ne on ongelmat edessä. Ero on kyllä ihan tosiasia, mutta kaikki käytännön järjestelyt: meillä on yhteinen omistusasunto ym, yhteisesti hankittua tavaraa. Avomieheni on suunnattoman väkivaltainen ja on pahoinpidellyt minua monesti. Hän joutuu nyt tuomiolle teostaan: voi olla että tulee vankeutta, mutta miten minä tästä pääsen lähtemään kun on yhteinen omistusasunto: en minä ilman hänen suostumustaan tätä voi myydä. Mitä minä teen? Odottelenko vain, että hän tulee ja hakkaa minut uudestaan. Minne menen omasta puoliksi maksamastani asunnosta. Tämä on vielä rivitaloasunto, joten tänne pääsee miten vaan sisään ja hänellä on tietenkin tänne avaimet. Huh huh. Olen aivan paniikissa.
Onko sulla mahdollisuutta mennä turvakotiin, ehkä ystävälle vähäksi aikaa, klassisesti äidin luo, vuokrata kämppää muualta (kysy tukeeko sossu tilapäisesti tai saatko pankista lainaa osuuttasi vastaan)
Ne tavarathan ovat tavaraa, niitä saat kaupasta uusia, esineisiin ei koskaan kannata ladata tunteitaan. Jos joku esine on ylitse muitten, pakkaa se mukaan ja lähde.
Joka vuosi kuolee 30-40 naista Suomessa väkivallan uhrina. Älä ole yksi heistä.
Kerää voimasi ja sulje se ovi takanasi, hae lakiapua tavaroitten ja sen talon kanssa. Tai pankin lakimiehen, onhan sielläkin apua saatvana.
Nyt lomalla ollessani siivoilin komeroita ja kaappeja, löytyi ex-ukon tuomia kortteja ym sälää, pankkikuitteja jne. Karvat nousivat vieläkin pystyyn ja se muistitakautumia, kuinka hän minua kohteli.
Hän ei edes lyönyt minua, kohteli henkisesti väkivalloin ..
Äijä lähtee, sinä et:
"Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa", ks. esite osoitteessa
http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/8A1C2863FC0354CCC2256F6D003D0F62?OpenDocument
Jossain vaiheessa voi ehkä miettiä sovitteluakin, jahka saatte molemmat vähän huilata:
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=61406
Voimia sinulle.
Ota yhteys asuinkuntasi oikeusavustajaan. Sieltä saat hyviä ohjeita ja vinkkejä, miten toimia kinkkisessä tilanteessasi. Näin minä ainakin sain ohjeet ja neuvot aikanani.
Onnea sinulle matkaan!
elin 6 pitkää vuotta väkivaltaisessa suhteessa. nyt olen muuttanut pois yhteisestä omistusasunnostamme. olen asunut 3 kk omillani. maksanut vuokraa ja lainanlyhennystä samaan aikaan.enää 1 kk jäljellä ja sitten se loppuu. ex-mieheni vihdoin ja viimein maksaa minut ulos.se on vienyt rahaa ja mielettömästi energiaa. henkisesti olen ollut aivan lopussa mutta se todella on ollut sen arvoista. aina selviytyy jotenkin kun vaan saa itsensä irti siitä kaikesta . tällä hetkellä olen yksin. oli pieni juttu tässä välissä mutta nyt olen onnellinen että olen yksin. olen nyt 27-vuotias. ehdin perustaa perheen myöhemmin. eikö? nyt ulkomaille töihin.
Sähän teet vielä vaikka mitä. Mä erosin viitä vaille nelikymppisenä ja minäkin olen ehtinyt jo elää vaikka kuinka. Olen asunut yksin 6 vuotta lasteni kanssa. Tiedän tunteen, kun talouspuoli on ollut niukilla, exä tekee kaikkensa kiusatakseen, häiritäkseen ja vahingoittaakseen. ja silti: en kadu sekuntiakaan, että lähdin. Nauti elämästäsi! Usko itseesi! Ja luota siihen, että kaikki kääntyy parhainpäin. Kaiken A & O on se, että itse teet elämästäsi elämisen arvoisen, etkä odota, että se tipahtaa onnea täynnään suoraan syliisi.
ei voi todellakaan muuttua paitsi jos joku sitä lyö pataan