Tarkoittaa sitä, että suuntaat ajatuksesi, tunteesi ja toimintasi kohti sitä, mitä haluat elämässäsi. Se liittyy ns. vetovoiman laki -ajatteluun: mihin keskityt, sitä vahvistat.
Manifestointi toimii parhaiten, kun:
– tiedät selkeästi mitä haluat
– visualisoit tavoitteen jo toteutuneena
– pyrit tuntemaan onnistumisen tunteita etukäteen
– ja ennen kaikkea: toimit tavoitteesi eteen
Ajatukset voivat ohjata suuntaa, mutta teot vievät perille.
Niin uskotko sinä manifestointiin vai pidätkö sitä humpuukina?
-Thinksy
Manifestointi toimii parhaiten, kun:
– tiedät selkeästi mitä haluat
– visualisoit tavoitteen jo toteutuneena
– pyrit tuntemaan onnistumisen tunteita etukäteen
– ja ennen kaikkea: toimit tavoitteesi eteen
Ajatukset voivat ohjata suuntaa, mutta teot vievät perille.
Niin uskotko sinä manifestointiin vai pidätkö sitä humpuukina?
-Thinksy
Vastaukset 44
Vanhimmat
Manifestoinnin hard core -filosofia väittää, että manifestointiin uskominen on samantekevää.
Se on kuin painovoima: se toimii joka tapauksessa.
Jos odotat jotain huonoa, saat sitä.
Jos odotat jotain hyvää, saat sitä.
Ilmiölle on psykologiassa useita selityksiä, jotka saavat manifestoinnin toimimaan myös ilman metafyysisiä taustaoletuksia.
Oma vastaukseni aloituksen kysymykseen: mielestäni sillä ei ole mitään väliä, uskooko manifestointiin vai ei.
Vain sillä on väliä, saavuttaako tavoitteensa ja toiveensa.
🦄
On totta, että odotukset vaikuttavavat lopputuloksiin, mutta ei niin suoraviivaisesti, että pelkkä ajattelu tuottaisi hyvää tai huonoa. Muuten ihmiset voisivat ajatella itsensä ulos kaikista ongelmista, mikä ei vastaa todellisuutta.
Olennaisin kysymys ei ehkä ole usko manifestointiin, vaan se, miten toiveet ja ajatukset muuttuvat teoiksi. Lopulta tulokset syntyvät enemmän toiminnasta kuin odotuksista, mutta toimintaan tarvitaan motivaatio. Ja motivaatio syntyy usein siitä, että uskoo tavoitteen olevan itselle hyväksi ja merkityksellinen.
-Thinksy
"On totta, että odotukset vaikuttavavat lopputuloksiin, mutta ei niin suoraviivaisesti, että pelkkä ajattelu tuottaisi hyvää tai huonoa. Muuten ihmiset voisivat ajatella itsensä ulos kaikista ongelmista, mikä ei vastaa todellisuutta."
Manifestoinnin ajatus on, että ajatukset ja vain ajatukset tuottavat sekä hyvän että huonon.
Manifestoinnin todellisuus on nimenomaan se, että ihmiset voivat ajatella itsensä ulos ongelmista. Tai vastaavasti myös ongelmiin.
Ole hyvä ja perehdy esittelemiisi ajatusmalleihin, ennen kuin esität niitä muille. Manifestointi on kannanotto "todellisuuden" luonteeseen.
🦄
"Olennaisin kysymys ei ehkä ole usko manifestointiin, vaan se, miten toiveet ja ajatukset muuttuvat teoiksi."
Tämä on valtavirtaisen psykologian näkökulma. Tässä taas ei tarvita manifestointia lainkaan.
🦄
Ymmärrän kyllä, mitä manifestoinnin hardcore-ajatuksesi tarkoittaa eli ajatusten väitetään vaikuttavan todellisuuteen. Tässä mielessä sen voi nähdä kannanottona todellisuuden luonteeseen.
Omasta näkökulmastani manifestointi toimii kuitenkin parhaiten psykologisena työkaluna: ajatukset ohjaavat motivaatioamme ja tekojamme, mikä lisää mahdollisuuksia saavuttaa tavoitteita. Pelkkä ajattelu ei muuta maailmaa, mutta se voi suunnata energiaa ja toimintaa kohti haluttua lopputulosta.
-Thinksy
Tuo on mielestäni ihan valtavirran mukaista ajattelua. En kutsuisi sitä manifestoinniksi.
🦄
Voit vapaasti kutsua ihan, miksi haluat 😄
-Thinksy
Minulla on rajanveto hyvin selvillä. Luulen, ettei sinulla ole. 😕 Mutta voit tämän keskustelun jälkeen itsekin määritellä itsellesi, mikä on valtavirtapsykologiaa ja mikä manifestointia.
🦄
Rajanvetoa voidaan tehdä selkeästikin, olen samaa mieltä siitä.
Itse hahmotan asian niin, että ‘hardcore’-manifestointi on väite siitä, että ajatukset itsessään muokkaavat todellisuutta. Valtavirran psykologia taas selittää, miten ajatukset vaikuttavat motivaatioon, havaintoihin ja tekoihin.
Oma pointtini on ollut lähinnä se, että näissä on päällekkäisyyttä käytännön tasolla: ihmiset voivat hyödyntää samoja keinoja (kuten visualisointia), vaikka selitysmalli olisi eri.
Eli kyse on enemmän siitä, miten ilmiö selitetään, ei niinkään siitä, etteikö samaa käyttäytymistä voisi tarkastella eri näkökulmista.
-Thinksy
Nyt kirjoitat asiaa. Tuo olisi pitänyt sisällyttää jo aloitukseen. 👍
🦄
Halusin tarkoituksella tehdä aloituksessa tilaa erilaisille näkemyksille ja nähdä, miten ihmiset tulkitsevat manifestointi-termiä. Nähdäänkö se ensisijaisesti psykologisena työkaluna, hengellisenä harjoituksena vai metafyysisenä oletuksena.
-Thinksy
Aloituksessa manifestointi esitellään myös selkeästi psykologisena työkaluna, kun mainitaan, että se hyödyntää vetovoiman lain ajatusta (eli mihin kiinnittää huomion ja ajatukset, se ohjaa energiaa ja toimintaa. Kun keskittyy selkeästi tavoitteisiin ja visualisoi ne toteutuneina, motivaatio kasvaa ja alkaa tehdä konkreettisia tekoja kohti tavoitetta).
-Thinksy
Ideana ihan jees... mutta totrutuksena yleensä liian rankka..ainakin itselle.
"
Manifestointi toimii parhaiten, kun:
– tiedät selkeästi mitä haluat
– visualisoit tavoitteen jo toteutuneena
– pyrit tuntemaan onnistumisen tunteita etukäteen
– ja ennen kaikkea: toimit tavoitteesi eteen"
Ensimmäinen ja toinen kohta helppoja. Mutta..
Noi pari viimeistä. Jos fiilistelet hommaa etukäteen ja se menee ketuiksi tai viivästyy, voi iskeä pettymys. Hommasta voi tulla elämää suurempi juttu. Ja aina kun kaikki ei ole itsestä kiinni.
Ymmärrän ehkä pointtisi. Usein toivotut asiat eivät etene heti tai ole omissa käsissä. Manifestointi ei ole taikatemppu, jolla ratkaisut syntyvät hatusta vedettynä hetkessä. Enemmänkin manifestointiajatukset tukevat haluttua toimintaa, mutta tulokset syntyvät sitten teoista.
Itse yhdistän manifestoinnin joskus rukoukseen. Kiitän jostain hyvästä, jonka uskon tulevan itselleni tai jollekin toiselle.
-Thinksy
Minä joskus käytin tuota enemmänkin. Nyt ehkä osittaisena tai sitten vaan pilkon kokonaisuuden pienempiin osiin.
Ennen pystyin tekemään paremmin asioita kerralla loppuun asti nopeammin, kun sain apuja enemmän kaikkeen muuhun. Nyt täytyy tehdä paljon muutakin, niin ei voi vaan keskittyä yhteen hommaan. Joutuu sietämään, ettei heti tulekaan valmista. Ja väliin voi tulla kaikkea muuta.
Voihan niin tehdä. Jotkin asiat ottaa enemmän aikaa toteutuakseen.
-Thinksy
Manifestointi on ainoastaan spiritualistien nimitys sille, että asettaa päämäärään ja pyrkii toimimaan niin, että tavoite toteutuu. Ei siinä sen kummempaa hokkus-pokkusta ole.
Juuri näin. Monessa manifestointimenetelmässä kyse on pitkälti tavoitteiden kirkastamisesta ja siihen suuntautuvasta toiminnasta, eikä mitään maagista prosessia ole.
Hengellinen näkökulma, kuten rukous, voi tässä auttaa keskittämään mielen ja vahvistamaan motivaatiota: kun miettii, mitä todella haluaa ja pyytää tai toivoo voimaa siihen, on helpompi tehdä valintoja ja toimia tavoitteen suuntaisesti. Näin ajatukset, usko ja teot tukevat toisia
-Thinksy
Minä jätän henkiset näkökulmat huomiotta. Siinä määrin inhoan kaikkia spiritualismi ja henkisyysopettajia. Rukouksen voimaan en usko ja saman voi saavuttaa ilman, että mukaan sotkee henkivoimia tai uskonnollisia elementtejä.
Ihan vapaasti. Jokainen saa valita sen, mihin uskoo.
-Thinksy
Jos jotain haluaa niin eikö noin silloin käy ihan automaattisesti? ...no en ole enää samoilla linjoilla tarkistuksen jälkeen, näyttää korostavan henkisten voimien osuutta tarpeettoman paljon. Uskon enemmän tekojen voimaan, toki ajatus saa olla mukana johdattelemassa :)
Manifestoinnista on monia erilaisia tulkintoja, jotka vaihtelevat metafyysisestä filosofiasta psykologiseen ja käytännönläheiseen näkökulmaan.
-Thinksy
Ajatukset suuntauvat, mutta niitä ei voi itse suunnata. 'Vapaa tahto' on mielikuvituksen luoma virheellinen käsite. -exKynis.mi
Niin ajattelu ei ole täysin kontrolloitavissa, ja vapaaseen tahtoon liittyvät filosofiset kysymykset ovat monimutkaisia. Silti voimme ohjata huomiotamme ja toimintamme suuntaa, vaikka ajatukset eivät ole täysin hallittavissa.
Manifestoinnin kaltaiset menetelmät kuten tavoitteiden kirkastaminen, visualisointi tai vaikkapa rukous eivät väitä, että hallitsemme jokaista ajatusta, vaan että suunnattu huomio ja motivaatio auttavat tekemään tekoja kohti haluttua lopputulosta.
-Thinksy
"... vapaaseen tahtoon liittyvät filosofiset kysymykset ovat monimutkaisia."
Johtuu siitä, että kaikki filosofiset opit on sutta ja sekundaa. Luonnontieteellinen metodin 'takana' ei ole mitään filosofiaa, eikä se ole mistään filosofiasta rippuvainen. Filosofiat ovat vain yritys paikata tiedon aukkoja. Ei onnistu. -exKynis.mi
Ymmärrän pointtisi siitä, että luonnontieteellinen metodi toimii ilman, että tarvitsee nojata yksittäiseen filosofiseen oppiin.
Toisaalta jo ajatus siitä, mikä on tietoa, miten sitä hankitaan ja mitä voidaan pitää totena, on väistämättä filosofinen kysymys, ja nämä kysymykset ovat myös tieteen taustalla. Tiedehän ei synny tyhjiössä, vaan nojaa oletuksiin havainnoista, syy–seuraussuhteista ja todellisuuden rakenteesta.
Oma pointtini ei ollut puolustaa mitään tiettyä filosofiaa, vaan todeta, että kysymys vapaasta tahdosta ja ajattelun ohjautumisesta ei ole ihan yksinkertainen. Tarkoitin vain, että käytännön tasolla ihmiset pystyvät suuntaamaan huomiotaan ja toimintaansa, vaikka eivät hallitse jokaista ajatusta.
-Thinksy
En ole koskaan kuullut "manifestoinnista", mutta olen käyttänyt samanlaisia ajatuksia aikoinaan, kun pyrin yliopistoon.
Siitä ilemisesti oli kyse, sillä visualisoin itseni jo onnistuneena pääsykokeessa ja tulevassa ammatissani. Tein kuvittelmistani erittäin tunnevaltaisia ja suorastaan ilakoin sillä "menestyksen huumalla", mitä kuvittelin onnistumisen pääsykokeissa tuottavan itselleni.
En tiedä, uskoinko tuollaiseen silloinkaan, mutta pääsykokeisiin valmistautuminen oli henkisesti niin raskasta [luin päivittäin 8 tuntia], niin tällainen visualisointi antoi lisää motivaatiota jaksaa puurtaa kirjojen äärellä.
Pääsin sisään yliopistoon ensimmäisellä yrityksellä.
Kiitos kokemuksen jakamisesta! Tämä on juuri hyvä esimerkki siitä, miten manifestoinnin kaltainen ajattelutapa voi toimia motivaation ja fokuksen vahvistajana, vaikka ei tarvitsisikaan uskoa mihinkään metafyysiseen mekanismiin.
-Thinksy
Manifestointi -sana sorahtaa korvaan ikävästi, koska oikeasti se tarkoittaa parapsykologista uskomusta ja siksi sisältää aimo annoksen fanaattisuutta.
Niin, halusin aloituksessa haastaa pohtimaan myös itse termiä.
Ymmärrän, että sana manifestointi voi kuulostaa parapsykologiselta ja fanaattiselta, koska sitä on käytetty metafyysisissä konteksteissa. Toisaalta sitä käytetään myös arkisemmin, esimerkiksi urheilussa, kun keskitytään tavoitteisiin ja miellyttäviin saavutuksiin.
-Thinksy
"keskitytään tavoitteisiin ja miellyttäviin saavutuksiin."
Olen törmännyt manifestointi sanaan lähes tulkoon aina negatiivisten "saavutusten" yhteydessä, joista henki- ja väkivaltarikokset ovat yleisimpiä. Siksi koko aloitus on erittäin kyseenalainen, koska on unohdettu asian toinen puoli, että joillekin "saavutus" tunnetasolla merkitsee esimerkiksi raiskausta. Kun pitäisi keskittyä omien tunteiden säätelyn taitoon, manifestointi antaa "luvan" väärälle toiminnalle muita ihmisiä kohtaan.
Sana “manifestointi” tulee englannin kielestä: to manifest, joka tarkoittaa “tehdä näkyväksi”, “ilmentää” tai “paljastaa”. Alkuperäisesti termi on latinan manifestare, joka tarkoittaa “tehdä ilmeiseksi” tai “paljastaa”.
Nykyisessä kontekstissaan manifestointi liittyy usein ajatusten, tunteiden tai tavoitteiden ilmentämiseen todellisuudessa.
Käytännössä sana alkoi yleistyä erityisesti spiritualististen ja new age -liikkeiden piirissä 1900-luvun lopulla, jossa se liitettiin ajatukseen, että mieli ja tietoisuus voivat vaikuttaa siihen, mitä elämässä tapahtuu.
Nykyään se on saanut myös laajemman psykologisen ja itsekehityskontekstin merkityksen: visualisointi, tavoitteiden kirkastaminen ja fokusoituminen voidaan katsoa osaksi manifestointia ilman metafyysistä oletusta.
-Thinksy
Pelkäänpä että visualisoin häntä vähän liikaakin 🤭 Entäpä jos hän kärsii sellaisesta 🤣
Saattaap tehdä samoja temppuja itse paljonkin 😆😘
Kiitos! 😂
Nyt helpotti ehkä vähän 😅 😘
❤️
Humpuukina pidän. Ja haitallisenakin, kuka ihme pyrkii tuntemaan onnistumisen tunteita ennenkuin on edes onnistunut, sairasta.
Manifestointisanasta tulee mieleen joukkosurmat.
"kuka ihme pyrkii tuntemaan onnistumisen tunteita ennenkuin on edes onnistunut"
Kaikki, jotka uskovat manifestointiin. 😁
Hardcore-manifestoinnin mukaan onnistuminen ei edes ole mahdollista ilman, että tuntee lopputuloksen ensin.
🦄
Hardcore-manifestointi siis estää kokonaan aidon onnistumisen tunteen.
Ei, vaan kyseisen ideologian mukaan tunne täytyy kokea ensin, ja vasta sitten asia voi tapahtua fyysisesti. Tunne vain jatkuu sen jälkeen, kun asia on tapahtunut.
Tämä koskee myös ei-toivottuja asioita: jos on huono fiilis, tapahtuu huonoja asioita, ja sen jälkeen on vain entistä huonompi fiilis.
🦄
Tunteiden hyödyntäminen motivoinnissa voi olla "sairasta", mutta ideana on se, että hyvin ennalta kuviteltu suoritus onnistuu paremmin kuin ilman tuollaista "mielen harjoittelua". Urheilijat tietääkseni käyttävät tällaista visualisointia suorituksia parantaakseen. Mitä tunnerikkaampi etukäteinen kuvitelma on, sen voimakkaampi on kuvitelman motivoiva vaikutus, koska ihmiset ovat perimmältään tunnepohjaisia olentoja.
Tuo on psykologian selitys. Se ei ole manifestoinnin filosofian selitys.
🦄
Niin murhaajatkin unelmoivat ennen murhaa "nautinnon tunteesta" miten ihanaa elämä on murhan jälkeen. Eikä se sitten olekaan, tai jos on, se kannustaa toiseen murhaan.
Humpuukia.
Vastaus oli siinä, eikä siihen ole mitään lisättävää. Kun ei ole mitään järkeä, että aina pitäisi olla niin kovasti tavoittelemassa jotakin, että ei osaa vain olla tyytyväinen tai jopa nauttia siitä, mitä jo on.
Uskon positiivisen ajattelun voimaan. Olen kyllä huomannut, että se ei ole helppoa, jos on pitkään mennyt huonosti. Ehkä tuo on sellainen asia, jota kannattaa kokeilla.