jaa se levillä wolt keksi huumeiden drooni kuljetuksen mökeille.

airnb yrittäjät mukana.

kohta pörrää kuin kesäisin sääskiä niitä.

jaa sodan jäkee jäi paljon pommeja jos aslak laittaki sen huume droonon perää pommin.

tai lapssihan oli isot varaston nazien zyklo-b eetä..loppuu rääkkymineen

tollastako droonilla 5o kiloa laitytaa tuuletus aukkoon loppuu henki..

mahtava aine laskettelu rinteelle leiviää äkkiä..

ko tuulettimet puhaltaa pelkää kuolemaa.lumi tuulettimet

jaa entäs sinappikaasu.

Sinappikaasua käytetään kemiallisena aseena. Sillä täytettyjä ammuksia voidaan ampua esimerkiksi tykistön avulla. Räjähtäessään ammukset tuottavat vaarallisen sinappikaasun aerosoleista koostuvan pilven. Sinappikaasulla rampautetaan esimerkiksi sotilaita taistelukyvyttömiksi, mutta se voi myös tappaa osan sille altistuneista henkilöistä. Sillä voidaan myös estää pääsy tietyille alueille joksikin aikaa, sillä ilmasta maastoon imeytynyt sinappikaasu voi säilyä ympäristössä yhä vaarallisena usean viikon tai kuukauden ajan. Tällaisen saastuneen maaston pommittaminen voi vapauttaa sinappikaasua uudelleen ilmaan.[2]

Myrkyllisyys
Myrkyllisyyden mekanismi
Sinappikaasun myrkyllisyys johtuu sen kyvystä kiinnittyä kovalenttisesti tiettyihin eliöissä oleviin molekyyleihin. Kiinnittyminen voi häiritä näiden molekyylien toimintaa. Koska sinappikaasu voi reagoida monien erityyppisten molekyylien kanssa, sillä ei ole yksittäistä mekanismia, josta sen myrkyllisyys johtuu. Sen kyky kiinnittyä solujen DNA:n nukleotideihin on kuitenkin tiettävästi keskeisimpiä syitä sen myrkyllisyyteen. Kiinnittyminen johtaa DNA:n vaurioihin, jotka taas voivat johtaa altistuneiden kudosten tuhoutumiseen (solujen apoptoosiin tai nekroosiin) tai pidemmällä aikavälillä syöpäkasvaimen muodostumiseen.[1]


1. Sinappikaasun rikki luovuttaa elektroniparin hiilelle kloorin (Cl-) irrotessa samalla. 2. Muodostunut sulfoniumionin hiili vastaanottaa elektroniparin joltakin DNA:n nukleotidissa olevalta amiinilta (-NH2). 3. Kovalenttinen sidos on muodostunut DNA:n ja sinappikaasun välille.
Sinappikaasu on hyvin reaktiivinen huoneenlämpöisissä vesiliuoksissa.[3] Se voi spontaanisti muodostaa rengasrakenteisen sulfoniumionin poistaen samalla yhden klooreistaan.[4] Yksi sulfoniumionin renkaan hiilistä voi toimia elektrofiilinä eli vastaanottaa elektroneja joltakin tioli-, amino-, fosfaatti- tai karbonyyliryhmältä. Siten renkaan hiili muodostaa kovalenttisen sidoksen ryhmän kanssa. Tällöin sinappikaasun sanotaan alkyloineen jonkin edellä mainitun ryhmän omaavan molekyylin. Näitä ryhmiä on monissa biomolekyyleissä, kuten DNA:ssa, RNA:ssa, proteiineissa, lipideissä ja hiilihydraateissa, joihin kaikkiin sinappikaasu voi siis kiinnittyä. Jo kiinnittyneen sinappikaasun toinenkin kloori voi poistua ja sen tilalle muodostuva sulfoniumioni voi reagoida edellä kuvatulla tapaa jonkin sopivan kemiallisen ryhmän kanssa. Ryhmä voi olla samassa tai eri molekyylissä. Jälkimmäisessä tapauksessa sinappikaasu siis tuottaa biomolekyylien välisiä sidoksia.[3]

Altistustavat
Asekäytössä sinappikaasua levitetään yleensä aerosolimuodossa. Nämä aerosolit imeytyvät nopeasti tavanomaisten vaatteiden läpi ja imeytyvät sitten ihon kautta elimistöön myrkytyksen aiheuttaen. Aerosoleille voi myös altistua hengittämällä niitä. Sinappikaasun päätyminen silmiin tai sen nieleminen voi myös aiheuttaa myrkytyksen.[1] Sinappikaasulle hiljattain altistuneesta maastosta vapautuu sinappikaasuhöyryä. Siksi oleilu tällaisessa maastossa voi myös johtaa myrkytykseen.[2] näitäkin on lapissa sodan jäkleen

k-rautakaupasta saa kaikki aineet viisas tekee niistä kaiken ..

levillä poliiseilla taskut täynnä huume rahaa.