Kuinkahan on

tarvitsevat aina "sijaisäidin"!.useimmat (en yleistä)miehet riippuvat kiinni äidissään,kun he muuttavat omaan huusholliin,otetaan siihen korvike!
tiedän monta tapausta....

Olen ajatellut ihan samoja asioita. Minun suhteeni ovat kariutuneet siihen, että mies ei ole halunnut sitoutua eikä ole oikein ollut minusta syvällisemmin kiinnostunutkaan. Heillä on ollut ihan erilainen käsitys suhteesta kuin minulla. Eräskin sanoi erotessa, että oli ruvennut koko juttuun, koska minun kanssani oli niin mukavaa. Kun tutustui paremmin minuun ja huomasi, etten aina jaksanut olla iloinen, kyllästyi ja rupesi tapaamaan toista naista. Löytyy näitä pintaliitäjiä kyllä naisissakin. Olen kuullut monen yli nelikymppisen naisen sanovan, että haluavat miesystävän jonka kanssa käydä pelkästään juhlissa, matkoilla, romanttisilla illallisilla ym. Arkielämästä ja kaiken jakamisesta toisen kanssa ei puhuta mitään. Jotkut haluavat tapailla myös useita seuralaisia yhtäaikaa, virityksiä voi olla moneen suuntaan. Itse en halua mitään satujen sankaria, vaan sellasen miehen jolla on samanlainen arvomaailma kuin minullakin ja johon voi luottaa. Sellaisen jonka kanssa voi elää niin arkea kuin juhlaa ja jonka kanssa on keskinäinen kunnioitus - ja tietenkin rakkaus.

Näin olen minäkin huomannut. Kohtalotoverisi olen sikäli, että mies petti ja jättia: hohhoijaa, melkein sääntö meillä nelikymppisillä,eikö vain ;)

Olen silmät pyöreinä katsellut avioliittoja, jotka ovat suht ok siihen saakka, kun mies (harvemmin nainen) täyttää 40. Silloin aletaan haikailla nuoruutta; "täytyy saada vielä kerran rakastua, ostetaan moottoripyörä ja vilkuillaan nuorempia naisia". Huhheijaa!

Samoin on tullut huomattua, että ei mies eron jälkeen yksin ole; vaikka tulisi jätetyksikin. Aina täytyy olla joku kainaloinen, ja ihmeesti niitä vain mukaan heille tarttuu ;) Omalla kohdallani kävi niin, että olin tosi epätoivoinen löytämään itselleni uuden suhteen. Täyttämään sen toisen paikan. Kaipa haikaili parisuhteen luomaa turvaa tai jotain. Eksyttyä tuli ja takkiin sain. Sitten oli entistä kovempi tuska, kun "surtavaa" oli monin kerroin. Mitä pitemmälle erosta olen päässyt, sitä totisemmin olen yrittänyt kasvattaa itseäni "itsenäisemmäksi". Minulla on parisuhde, mutta koko ajan joudun tavallaan jarruttelemaan tunteitani. Se ei ole hyvä. Mutta sen verran siipeeni sain, että luottamus täydelliseen ja kaikenkestävään rakkauteen on mennyt totaalisesti. On ehkä erikseen me herkät ja sitten he, joita ei liikauta mikään. Kun yksi jättää, niin kiikaroidaan toinen ja that´s it.
Ei sovi mulle!

Jo vain mullakin on mielipide ja kokemus tähän.
Ex petti kyllä liiton aikana, muttei se ollut syy eroon. Eron jälkeen herra "lensi kukasta kukkaan" ja (tietysti) naiset esiteltiin lapsille viikon tapailun jälkeen (huoh). Koska mulla naisena erosta toipuminen kesti monta vuotta ja katsoin velvollisuudeksi pitää lasten kotiolot seesteisenä (kaiken sen exän suhdesotkun vuoksi) ei meillä oo sedät juossu (eikä juokse).

Mun ex todellakin tarvitsee aina naisen. Mä oon ollu "sinkkuna" ennen sitä ja sen jälkeen. Joskus oon ihmetellyt miten helposti uusi nainen astuu kuvioihin ja miten helposti ollaan niin ihastuneita, ikään kuin automaattisesti, kevyesti. Onko hyvällä ulkonäöllä ja isoilla lihaksilla jotain tekemistä asian kanssa? No tottahan mutkin olis moni mies ottanut omakseen eron jälkeenkin, mä en vaan oo (toistaiseksi) huolinut ketään.

Mun mielestä miehet ei osaa olla yksin. En usko että syynä on pelkästään seksi.

...yleistetä.

Sitten on meitä jotka eron jälkeen haluavat tietoisesti olla yksin. Emme kadehdi exien uusia vaan toivomme heille parempaa jatkoa. (Tämä ei ole vinoilua.)

Oikeassa olet, sellaisia miehet ovat. Oppivat olemaan naisen kanssa, sitten tulee ero, sellaisen miehen on helppo löytää uusia naisia. Minä olen poikamies ja kaipaan vastaavaa uraa. Mutta olen nössö ,tai en ole kun opin tuntemaan kaverini. Miehen on helppo lähteä, kun lapset jäävät yleensä naiselle. Toisaalta mies ei voi elää ilman naista, mutta sen ei ole niin väliä millaisen, lopulta mihin kiintyy, siitä on vaikea luopua.