Olen väsynyt ja kyllästynyt... Miesystäväni on persoonallisuudeltaan vaativa ja vaikea, alkoholi säätelee hänen elämäänsä hyvinkin pitkälle. Neljä vuotta kestäneen karikkoisen alkutaipaleen jälkeen olen antanut vinkkejä ja vihjeitä, kuinka hänen pitäisi löytää joku toinen tai jotain muuta. Taloudellisesti minä olen se joka elätän häntä, sitten kun kaikki rahat on juotu tai hassattu johonkin tyhmyyteen. Hän saa synkkyyskohtauksia jolloin haukkuu kaikki lähelläolevat ihmiset, ja joskus on myös väkivaltainen tai uhkaileva. Huumorin- tai todellisuudentajua hänellä on vähäisessä määrin, mutta sisua, herkkyyttä ja läsnäoloa olen saanut. Seksuaalisesti hän ei minua enää kiinnosta, tuntuu että huutamisensa sai minut lukkoon eikä huvita olla jokin tyhjentymisastia... Mitään upeaa seksi ei muutenkaan ole ollut, itse haluaisin paljon herkempää ja hellempää... Säälin häntä ja säälin myös itseäni, oikeastaan säälin aivan kaikkia ihmisiä... Kevät ja kesä on kaikkein vaativinta aikaa, varsinkin silloin kun ei ole rahaa tehdä mitään. Onneksi emme asu yhdessä tai edes lähekkäin sillä se kyllä veisi minulta voimat. Joskus toivon että hän kuolisi pois ja pääsisi kärsimyksistään(minusta???), joskus vain toivon että hän löytäisi jotain muuta. Itse ajattelen erkanevani hänestä kuitenkin jossain vaiheessa "sitten kun kaikki on hyvin". Hänen sukulaisensa sanovat, että ilman minua hän ei yksinkertaisesti pärjää (sanoin että opetelkoot pärjäämään) vaan kuolee yksinäisyyteen ja nälkään, tai sekoaa. Mutta toisaalta hän kyllä sekoaa aivan lahjakkaasti ihan muutenkin, ja toisinaan on kestämätöntä kuinka hänen hiljainen masennuksensa ja luovuttamisensa hiipii minunkin luihin ja ytimiin tehden kaikesta tervanjuontia. Tuntuu että me molemmat olemme "liian" herkkiä ja kannamme kaikesta huonoa omaatuntoa vaikka järkikin sen sanoisi että ei täs mitää... Yksikään päivä ei ole kuin edellinen. Hänen kanssaan olen oppinut rajoja ja kasvanut ihmiseksi, mutta intohimostani on vain tuhkat. Rakastan häntä hänen parempina päivinään(koska se on ikään-kuin-velvollisuuteni-tässä-maailmassa), nyt annan hänen olla. Ehkä aika näyttää.
Kiikun-kaakun
Nunna
2423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jätä ihmeessä heti sellainen mies,onneksi ette asu saman katon alla.Kyllä se pärjää yksinkin, mitä nyt perään ruikuttelee aikansa.
Mutta en katsoisi sinuna tuollaista miestä päivääkään.
Siksi kait minulla ei ole miestä ollenkaan.
Mutta kyllä aikuinen mies pärjää, ja ethän sinä ole sen äiti, ei sinun tarvitse hyysätä missään nimessä aikuista miestä.
Vaikka uhosi itsarilla, niin se on uhomista vaan ja ei kannata ottaa todesta.
Oman show:n tietenkin järjestää tämä mies, mutta sittenpä ollaankin jo paremmalla puolella.
Älä pilaa elämääsi tuollaisen kanssa ,meillä on vaan yksi elämä elettävänä!!
Jätä ihmeessä ukkkosi, se vaan niinku pitää sua orjanaan. Sä hankit rahat ja hän juo, miks viä seurustelet, mä olisin aikoja sitten katkaissu suhteen!!!!!!!!!!.