Oletko ollut itse tai välillisesti osallinen perintöriitoihin? Onko kaikki mennyt suurin piirtein oikein vai oletko joutunut vaatimaan lakiteitse jotakin sinulle kuuluvaa? Vai oletko antanut armon käydä oikeudesta?
Jos olet eronnut niin oletko kirjallisesti sopinut osituksista exän kanssa, ettei mahdollisesti sinun ennen häntä kuoltuasi joku kysele tasinkojen perään?
Oletko jo ajatellut, mitä sinun jälkeesi jäävälle omaisuudelle tapahtuu? Oletko tehnyt testamenttia tai onko se suunnitelmissa?
Itse en usko enää tässä vaiheessa periväni mitään. Jotakin itselle kuuluvaa meni aikoinaan vähän toisella tapaa, mutta en alkanut lakiteitse vaatimaan. Olisin saattanut joutua maksumieheksi. Välit tiettyihin sukulaisiin ovat jo ennestään etäiset, eikä riiteleminen olisi niitä ainakaan parantanut.
Miten nämä asiat itselläsi ovat, tai haluatko kertoa jonkun tietämäsi tapauksen asiaa koskien.
Perintöriidat?
37
380
Vastaukset
- Anonyymi00001
Mikä ongelmasi?
Liki jokaisella on perintöasiansa. Kaikilla omanlaisensa. Joillain helpot hoitaa, joillan hankalammat.
Mulla ei ollut helppo perikunnan purku, mutta hoidettu on. Vittumainen prosessi ja asianajajoitakin piti käyttää. Maksoi jotain fyrkkaa ja sai hyvän vitutuksen. Mutta asia tuli hoidetuksi.
Kerro ny, mistä sulla kiristää, sitten joku ehkä vois antaa vinkkiä. Mun yleispätevä neuvo: palkkaa asianajaja.
=DW=- Anonyymi00003
En halua avata asiaa enempää, koska en tahdo että tätä kautta joku asiasta tietävä osaa yhdistää tapauksen minuun. Sen verran voin mainita, että kun ohimennen keskustelin asiasta tuttavieni kanssa, jotka eivät ole mitään oikeusoppineita, niin heidän mielestään asiassa ei ollut toimittu oikein. Eräs tuttava joka on opiskellut lakia, tutki asiaa omasta mielenkiinnostaan ja hänen kanssa keskusteltuani en lähtenyt viemään asiaa enää eteenpäin. Joltakin osin asia oli jo vanhentunut eli se mitä olisin voinut saada, ei ollut mielestäni tappelemisen arvoista. Varsinkin kun on vaarana joutua maksamaan oikeuskulut itse ja suurempi vihanpito sukulaisten puolelta olisi ollut varmaa. Nyt jonkun sukulaisen kanssa välit ovat hiukan paremmat.
- Anonyymi00002
Valitettavasti olen. Sekä isäni kuoleman jälkeen että puolisoni vanhempien kuoleman jälkeen. Ja kummassakin oli kyse jonkun sortin petoksesta; toisessa omaisuuden hallintaoikeuden saanut hävitti noin miljoonan markan omaisuuden ja toisessa tapauksessa löytyi jotain kaukaisia sukulaisia, jotka yhtä-äkkiä vaativat perintöä enemmän kuin olisi laki sallinut; ja tästä tuli todella kummallinen ja pitkäkestoinen sotku
- Anonyymi00004
Otan osaa. Nämä ovat vaikeita asioita. Omaisten kuoleman jälkeen olisi muutakin ajateltavaa kuin alkaa pitää puoliaan rosvoajia vastaan. Meneekö koko perintö asiasta riidellessä ja siinä sivussa kaikki asiaan liittyvät ihmissuhteet ovat pilalla. Hyvät neuvonantajat ovat tarpeen. Mutta löytyykö sellaisia, kun raha pyörii niidenkin mielessä, jotka ovat työkseen näitä asioita ratkomassa?
Itse pidän tärkeänä sitä, että en jää katkeruuteen ketään kohtaan ja toivon ettei minuakaan kohtaan toivon mukaan olla katkeria. Katkeruuden juuri on sellainen joka kasvaa ja myrkyttää koko elämän, jos sitä ei saada hallintaan. - Anonyymi00012
Anonyymi00004 kirjoitti:
Otan osaa. Nämä ovat vaikeita asioita. Omaisten kuoleman jälkeen olisi muutakin ajateltavaa kuin alkaa pitää puoliaan rosvoajia vastaan. Meneekö koko perintö asiasta riidellessä ja siinä sivussa kaikki asiaan liittyvät ihmissuhteet ovat pilalla. Hyvät neuvonantajat ovat tarpeen. Mutta löytyykö sellaisia, kun raha pyörii niidenkin mielessä, jotka ovat työkseen näitä asioita ratkomassa?
Itse pidän tärkeänä sitä, että en jää katkeruuteen ketään kohtaan ja toivon ettei minuakaan kohtaan toivon mukaan olla katkeria. Katkeruuden juuri on sellainen joka kasvaa ja myrkyttää koko elämän, jos sitä ei saada hallintaan.Totta ja itse ajattelin, että rahaahan se vain on. Tosin tietyt ihmissuhteet katkesivat ja kylläkin syystä.
Omia jätöksiäni koskien olen teetättänyt testamentin asianajotoimistossa.
Edunvalvojana jouduin melkoiseen pyöritykseen omaisuus-ja myöhemmin perintöasioissa erittäin monimutkaisessa keississä jossa itse perintö ei ollut eikä ole mikään iso. Ikinä en olisi osannut kuvitella että sellaista voi tapahtua ja varoja voidaan toisen osapuolen toiminnan taholta hassata ilman aikaiseen.
Perättömiä ilmiantoja, valheita, asiakirjojen piilottelua kantelu edunvalvojuuteeni liittyvissä asioissa silloiselle maistraatille (todettiin aiheettomaksi), ilkeyttä ja myös pahuutta. Asian vatvominen kesti parisen vuotta. Valehtelua kaikille sukulaisille ja muille jotka vähääkään halusivat kuulla. Ja mitä olen kuullut se jatkuu jossain muodossa edelleen. Kyseiseen henkilöön olen yhteydessä vain toisen henkilön kautta.
Vastapuoli luuli asian olevan peace of cake hänen edukseen mutta oikeus vei voiton. Paljon se vaati vaivannäköä ja erinäisiä kirjelmiä mutta lopputulos päätöksineen on tyydyttävä tosin kuolinpesää ei vieläkään ole päästy jakamaan.
En luovuta koska tiedän toimivani oikeudenmukaisesti ja oikein.Lisään vielä että onhan näitä oman isän ja äidinkin sukulaisten puolelta tullut eteen kaikenlaista. Neuvo näihin liittyen että vaikka välit sukulaisiin on kuinka hyvät suullisiin lupauksiin ei kannata luottaa vaan tehkää paperille sopimus ja nimet alle.
- Anonyymi00006
Kysyn silläkurin että
oliko teillä tämä ottelukeissi sellainen, että sillä oli oikeaa omaisuutta
siis esim. firma tai vastaavaa joka luo kassavirtaa perijöille
vai kävikö riita sellaisesta tavisten asunto-osakkeesta ja uushopealusikoista Anonyymi00006 kirjoitti:
Kysyn silläkurin että
oliko teillä tämä ottelukeissi sellainen, että sillä oli oikeaa omaisuutta
siis esim. firma tai vastaavaa joka luo kassavirtaa perijöille
vai kävikö riita sellaisesta tavisten asunto-osakkeesta ja uushopealusikoistaTavisten juttu joka alkoi jo ennen varsinaista perunkirjoitusta. Ei mitään kassavirtaa ole kenellekään tulossa. Päin vastoin rahaa on jo palanut varmaan koko omaisuuden verran. Kuten joku täällä mainitsi asianajajathan ottavat rahan sieltä mistä saavat.
En kaikkia käänteitä täällä avaa mutta ikinä en olisi uskonut että tällaiseen keissiin joudun mukaan.
Se että kuolinpesää ei ole vielä jaettu johtuu sopimuksesta joka tehtiin jotta asiaan saataisiin joku päätös.- Anonyymi00009
Miten sinä Siili25 edunvalvojana jouduit perintöriitoja järjestelemään, kun edunvalvonta loppuu valvottavan kuolemaan?
Anonyymi00009 kirjoitti:
Miten sinä Siili25 edunvalvojana jouduit perintöriitoja järjestelemään, kun edunvalvonta loppuu valvottavan kuolemaan?
No se kun edunvalvonta päättyi se ei päättänyt suhdettani valvottavan asioihin.
Kuoleman jälkeen tarvitaan asioiden hoitaja joka järjestelee kaikkia mahdollisia asioita ja niitä on paljon ilman tällaista perintöriitaakin. Tämän henkilön valitsevat joukostaan muut perilliset ja he valitsivat minut ja valtuuttivat allekirjoituksellaan minut hoitamaan asioita kaikille tahoille.
- Anonyymi00005
Ei tullut isompaa riitaa koska vanhempi veljeni hoiti leskeytyneenä kuolleen äitini raha-asiat "kotiin".
Kävimme yhdessä läpi irtaimiston ja koska oli talvi, ehdotti veljeni, että hän siirtää kamat tyhjänä olevaan ulkovarastoon ja teemme jaon keväällä.
Keväällä kävin fillariretkellä veljeni talolla mutta ketään ei ollut kotona. Ulkovaraston ovi oli lukossa mutta 40-luvulla rakennetun sätöksen seinissä oli suuria rakoja joista näin varaston olevan tyhjän.
Muutaman viikon kuluttua näin veljeni keskustan kävelykadulla. Kysyin, että milloin ryhdytään tekemään äitimme jäämistön jakoa. Veljeni sanoi, ettei siellä ollut mitään. Tapahtui puolisen vuotta vainajan vuokra-asunnon tarkistamisen jälkeen.
Valehteli kirkkain silmin. Tosin en hirveästi ihmetellyt koska sopi hänen luonteeseensa.
Kuvaavaa on, että hän kuvitteli kaikkia muita itsensä kaltaisiksi valehteleviksi varkaiksi.
Koulutukseltaan lankkuteknikko ei menestynyt paria yritystä enempää työmaapomona.
Äänesti kommunisteja. Perusteena se, että niin kauan kuin Suomessa on yksikin häntä enemmän ansaitseva vuorineuvos, niin hän äänestää äärivasemmistoa.
On muitakin "ansioita" mutta ne liittyvät hieman kaukaisempien sukulaisten kuppaamiseen. - Anonyymi00007
Sisarvainajani mies munasi homman kun kävi ryöstöretkillä äitini huonokuuloisuutta hyväksi käyttäen. Muuten homma meni melko ok, mutta en välitä olla tekemisissä sen väen kanssa.
Iäkkään, veteraanitunnuksen omaavan henkilön omaisuuden ryöstö on törkeä teko. Äidiltäni jäi vähän perintöä jaettavaksi yhdeksän sisarusten kesken, kahdelta lapsettomalta sisarukselta sain huomattavan perinnön muutama vuosi sitten. Mitä vanha monisairas paljolla rahalla tekee niin siirsin perintö osuuteni ainoalle tyttärelle.
Helsingin Vuosaaressa asunut veljeni joka sittemmin kuoli korona pandemiaan, hänen vaimo oli kuollut samaan tautiin jo aiemmin. He olivat huonoissa väleissä meihin muihin sisaruksiin ilmoittivat ilkikurisesti ettei meidän miljoona omaisuutta on turha haikailla perintönä. No heidän kuoltua tutkittiin asunto, asunnosta löytyi luonnoksia testamentista joita olivat raapustelleet. Oli mm. joitakin hyvätekeväisyyteen liittyviä kun testamentti jäi vain luonnosasteelle. Niin vain perintö tuli omaan sukuun, yksi osa meni suvun hunsvontille joka riemastui, Tytär osti oitis uuden auton, minä vain pyöräilen, elän vaatimattomasti kuitenkin olosuhteisiin nähden tyytyväinen.
Kun kuolen niin kuolen tytär saa päättää mitä raadolleni tekee.Ihana kun sinulla on tytär huolehtimassa, myös sitten raadosta kun se aika koittaa. Minullakin on tyttären kanssa tehty edunvalvontavaltuutus jotta katsoo vähän eloni perään kun ja jos itse alan hönertää ja sitten lopun tullessa.
Siili25 kirjoitti:
Ihana kun sinulla on tytär huolehtimassa, myös sitten raadosta kun se aika koittaa. Minullakin on tyttären kanssa tehty edunvalvontavaltuutus jotta katsoo vähän eloni perään kun ja jos itse alan hönertää ja sitten lopun tullessa.
Hienoa kun meillä joihin voi turvata henkisesti, usein miettinyt heitä kellä ei yhtään lähiomaista.
Pertikki kirjoitti:
Hienoa kun meillä joihin voi turvata henkisesti, usein miettinyt heitä kellä ei yhtään lähiomaista.
Kyllä näin❤️.
Yksinäisiä vanhuksia joilla ei ole ketään on paljon.
- Anonyymi00008
Tyttären keravan slummissa asuva perhe osti teslan sutoiluksi perintörahoilla
niinkö?- Anonyymi00018
Koen myötähäpeää puolestasi
- Anonyymi00010
Ei ole perintöriitoja ollut, kolme perinnönjakoa kyllä, Ei isoja rahoja, lähinnä pankkitilin jakamista monen perijän kesken.
Mutta kun perinnöstä kirjoitellaan, kysyn asian, jos joku sattuisi tietämään.
Voiko laittaa testamenttiin, että lapsi voisi vasta perinnönjakoani tehdessään päättää, ottaako kaiken perinnön itse vai antaako siitä lapselleen sen verottoman osuuden, mikä se siihen aikaan onkaan kun kuolen. (nyt kaksi-30 000 e??, ei sillä väliä). En siis laittaisi lainkaan summaa vaan vain tuon tekstin.- Anonyymi00011
Joo siis olen ollut uskottuna miehenä perinnönjaoissa
1. luovuttava heti ja kirjallisesti
2. ei saa "toimia" kuolinpesässä
3. perintöä ei voida jakaa siis luopuja ei saa ottaa mitään vastaan
eli siis luopuja luopuu kirjallisesti ja heti eikä osallistu millään tavalla
pesänjakoon - Anonyymi00013
Anonyymi00011 kirjoitti:
Joo siis olen ollut uskottuna miehenä perinnönjaoissa
1. luovuttava heti ja kirjallisesti
2. ei saa "toimia" kuolinpesässä
3. perintöä ei voida jakaa siis luopuja ei saa ottaa mitään vastaan
eli siis luopuja luopuu kirjallisesti ja heti eikä osallistu millään tavalla
pesänjakoonEihän lapseni perinnöstäni kokonaan luovu, vain tuon 30 000 euron osalta. Kun perintöä on myös mm. asunto sen rahan lisäksi, niin kyllä se asunto hänelle menee. Vai minne se menee?
- Anonyymi00014
Anonyymi00013 kirjoitti:
Eihän lapseni perinnöstäni kokonaan luovu, vain tuon 30 000 euron osalta. Kun perintöä on myös mm. asunto sen rahan lisäksi, niin kyllä se asunto hänelle menee. Vai minne se menee?
Siis lapsesi ottaa perinnön vastaan ja lahjoittaa eteenpäin lapsenlapsellesi.
Toinen vaihtoehto, että testamenttaat asunnon lapsellesi ja rahaa hänen lapselleen. Voit ottaa selville pveron määrän ja määräät summan sen mukaan. - Anonyymi00020
Anonyymi00014 kirjoitti:
Siis lapsesi ottaa perinnön vastaan ja lahjoittaa eteenpäin lapsenlapsellesi.
Toinen vaihtoehto, että testamenttaat asunnon lapsellesi ja rahaa hänen lapselleen. Voit ottaa selville pveron määrän ja määräät summan sen mukaan.Ei lapseni ottaisi vastaan sitä 30 000 euroa, minkä haluaa (jos haluaa) minun perinnöstäni menevän suoraan verottomana lapsenlapselle.
siis testamenttiin tulisi lause: Määrään että lapseni saa itse päättää, haluaako jättää ottamatta itselleen sen hetkisen verottoman osuuden määrän (tällä hetekellä 30 000 euroa) ja määrätä sen siirtymään perinnöstäni suoraan lapselleen.
Tätä lausetta perään, onko mahdollinen. Siis raha ei menisi lainkaan lapseni kautta.
Mitäään vaihtoehtoja en tarvitse. - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Ei lapseni ottaisi vastaan sitä 30 000 euroa, minkä haluaa (jos haluaa) minun perinnöstäni menevän suoraan verottomana lapsenlapselle.
siis testamenttiin tulisi lause: Määrään että lapseni saa itse päättää, haluaako jättää ottamatta itselleen sen hetkisen verottoman osuuden määrän (tällä hetekellä 30 000 euroa) ja määrätä sen siirtymään perinnöstäni suoraan lapselleen.
Tätä lausetta perään, onko mahdollinen. Siis raha ei menisi lainkaan lapseni kautta.
Mitäään vaihtoehtoja en tarvitse.Testamentissani ei tule olemaan kirjoitusvirheitä. Sorry
- Anonyymi00024
Anonyymi00020 kirjoitti:
Ei lapseni ottaisi vastaan sitä 30 000 euroa, minkä haluaa (jos haluaa) minun perinnöstäni menevän suoraan verottomana lapsenlapselle.
siis testamenttiin tulisi lause: Määrään että lapseni saa itse päättää, haluaako jättää ottamatta itselleen sen hetkisen verottoman osuuden määrän (tällä hetekellä 30 000 euroa) ja määrätä sen siirtymään perinnöstäni suoraan lapselleen.
Tätä lausetta perään, onko mahdollinen. Siis raha ei menisi lainkaan lapseni kautta.
Mitäään vaihtoehtoja en tarvitse.Kannattaa tarkkaan ottaa selvää, voiko tuolla tavalla tehdä. Ettei tule ikäviä yllätyksiä...
https://www.minilex.fi/a/perinnönjako-sukupolven-yli - Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Kannattaa tarkkaan ottaa selvää, voiko tuolla tavalla tehdä. Ettei tule ikäviä yllätyksiä...
https://www.minilex.fi/a/perinnönjako-sukupolven-yliSorry, ei tuo teksti löytynytkään kyseisen linkin takaa.
Laitoin sinne otsikon: Perinnönjako sukupolven yli - tuli paaaljon tekstiä. - Anonyymi00027
Anonyymi00025 kirjoitti:
Sorry, ei tuo teksti löytynytkään kyseisen linkin takaa.
Laitoin sinne otsikon: Perinnönjako sukupolven yli - tuli paaaljon tekstiä.Aloitin teistä, jatkoin jo seuraavaan ryhmään. Siinä oli tietävä. Vertaistuki on ollut toimiva kohdallani monessa pulmassa. Älä hetkeäkään epäile ettenkö tekisi testamenttia oikein. Haluan tehdä itse koska se on antoisaa puuhaa. Lopuksi juristi tarkastaa. Näin toimin myös Edunvalvontani kohdalla, juristi ei löytänyt yhtään virhettä mutta antoi yhden lisävinkin joka ei ollut edes tullut mieleenikään. Se lappunen on jo valmiina tulevalla edunvalvojalla ja toinen kappale toisessa tallessa.
En laita testamentin tekstin ratkaisua tähän, kun näyttää että muut ette juuri tätä testamentin kiemuraa tarvitse. Lähdin tässä välissä vähän sivuraiteille. Ja aloituskin koski muuta. Kiitos vastaajille.
- Anonyymi00015
Eipä ole perintöjä tullut, eikä ole riidellä tarvinnut. He keillä jotain perittävää olisi ollutkin ovat perintönsä pistäneet menemään, ettei vaan kenellekään mitään jää.
Toisaalta helppoa, mutta toisaalta vituttaakin, kun on sitten itse joutunut tyhjästä aloittamaan.
Esim. vanhempani, jotka olivat itse perineet, eivät halunneet meille lapsilleen mitään jättää.- Anonyymi00016
Joo, tuo on kyllä aika erikoista. MInä olen saanut aina taloudellista tukea vanhemmiltani ja myös olen tukenut omia lapsiani.Ajatus, että lapset eivät ymmärtäisi, tai minä en ymmärtäisi, rahan arvoa kun sitä noin vain saa, on aivan tuulesta temmattu. Ei asia tietenkin sellainen tilanne, jossa kaikki tehdään ja annetaan lapselle valmiina.
- Anonyymi00017
En ole perimässä keneltäkään mitään ja itsellä vain yksi lapsi perijänä eikä hänellekään tarvitse perintöä kerätä, vaan saan käyttää pienen eläkkeeni itseeni ja lapsenlasten hemmotteluun. Omaisuuttakaan ei ole niin jälkeeni jäävä on äkkiä selvitetty.
- Anonyymi00019
Suomessa on kekkoskauden perinteenä ylpeily
viinalla ja köyhyydellä
se pitäisi muuttaa jotenkin, mutta vaikeaa se on
ei mulla mitään
pullo pahaa tekee hyvää - Anonyymi00022
Pientä ennakointia.
Jo hankintavaiheessa siirsimme yhden kaupunkiasuntomme astemme nimiin,
Vaimoni oli niin nuori, että siirto onnistui ilman veroseuraanusta.
Siirron dokumenttiin laadimme ehdon, ettei kummankaan lapsemme mahdollisella puolisolla ole oikeutta ko. asutoon.
Tämä ehto toteutui poikamme avioeron yhteydessä.
Ainoa näkemysero lapsillamme on koskien Espanjan asuntoamme. Sinkku tyttö viihtyy siellä kaikki lomansa ja nykin hän menee sinne neljäksi kuukaudeksi.
Poikamme perheineen viihtyy Lapissa. Poika on ehdottanut, että tyttö ottaa ko. asunnon omistukseensa ennakkoperintönä.
Tyttö ei ole innostunut emmekä me ota asiaan kantaa.
Opiskeluaikana osallistuin omien vanhempieni uudn auton maksamiseen opintolainallani. 1968 oli opiskelua jäljellä vuosi. Sain liittoni takauksen 1000mk:n kohtuullisen koron pankkilainalle. Erehdyin mainitsemaan tuosta vanhemmilleni niin he vaativat sen itselleen helpottaakseen velaksi ostamansa uuden Datsun 1600 auton maksamisen keventämistä. Värkki maksoi slloin noin 15000mk.
Sain lohduttavan tiedon tonniani koskien. "Edestäsihän löydät"! En nähnyt eteeni.
Neljään vuoteen minulle kertyi opintolainoja yhtensä 4000mk.
4kk:n kesälomat ja joulut painoin töitä niin paljon ja pitkiä päiviä kuin sain.
Kulutus oli minimissään. Sätkien kääriminen halvasta piipputupakasta oli ylellisyyden huippu.- Anonyymi00023
No onneksi on omena kauaksi pudonnut kun et ole jatkanut vanhempiesi ahnetta toimintaa omille lapsillesi. Siksi on näköjään joko onni suosinut tai siunaus seurannut että olet saanut vaurautta. Kaikki hyvin sinulla, uskoakseni!
- Anonyymi00026
Ootko varma ettei sinulla ole hispanialaista vävyä jo?
- Anonyymi00028
Anonyymi00023 kirjoitti:
No onneksi on omena kauaksi pudonnut kun et ole jatkanut vanhempiesi ahnetta toimintaa omille lapsillesi. Siksi on näköjään joko onni suosinut tai siunaus seurannut että olet saanut vaurautta. Kaikki hyvin sinulla, uskoakseni!
Jo aivan ala-asteen alun ikäisinä opastin penskat pienimuotoiseen sijoitustoimintaan.
Silloin olivat käytössä paperiset osakekirjat niissä olevine, irtileikattavine osinkolippuineen.
Ensimmäisen kerran kun tenavat olivat mukana pankin holvissa kaltereiden ulkopuolella kun leikkasin heidän osinkolippunsa ja kehoitin menemään kassalle ja merkitsemään muutokset silloisiin käytössä olleisiin pankkikirjoihin. Olivat riivatun epäluuloisen näköisiä. Sormen levyisistä paperiliuskoistako pankkikirjalle talletusmerkintä?!
Säätelytalouden aikaan ei tarvinnut otta riskiä mutta ei tullut mitään pikavoittojakaan.
Kerran kierrätin penskojen opiskeluaikaista sponssausta yhden ruotsalaisen rahaston kautta.
Elämisen perustana on ollut ennakkoluuloton työnteko siellä missä sitä on ja missä saa asiallisen korvauksen. Valmistellessani etuaikaista eläköitymistäni elin 12 vuoden jakson alkuvuodet viikonloppuisänä ja sittemmin, lastemme lähdettyä vl-puolisona.
Tavoitteemme ja keinot olimme sopineet vaimoni kanssa ja hänellä oli samat tavoitteet.
Osa-aikaisen myymäläkassan roolissa hän ymmärsi keinojen rajallisuuden.
Aineellisia tavoitteita meillä ei ollut. Matkustelu oli suurin kulukohde ja yksityinen terveydenhuoltokin vaati osansa rutiinileikkauksia myöten. Silmäleikkaukset, nivelremontit, yleisen puolen syöpäleikkauksen jälkikorjaukset yksityiselläpuolella. Muutenkin aivan rutiinijutut. Kätevää ilman odotteluja.
Eräs esimerkki. Kävin vanhan urheiluvamman, olkapään kanssa yksityisklinikalla tarkastuksessa. Lekuri näytti kuvat ja kertoi tarvittavat toimenpiteet. Kertoi vaihtoehdot. Voisin käydä julkisen puolen 6kk takuujonoon tai hän voisi tilata minulle leikkauksen yksityiseltä puolelta. Olkapää oli leikattu kahden viikon kuluttua pk-seudulla.
Yksityinen urheilulääkäri havaitsi epäilyttäviä muutoksia suolistossani muun tarkastuksen yhteydessä. Julkinen puoli hoiti 30cm:n syövän poiston mutta jälkimainingit kävin korjauttamassa Tallinnassa koska julkinen olisi hoitanut sen jollakin kepulikonstilla ja kotimaine yksityinen olisi maksanut 4000mk. Virossa selvisin tonnilla jotan en minä mikään tuhlari ole.
Yhtään perunaa ei ole jäänyt syömättä noiden ja vastaavien vuoksi. - Anonyymi00029
Anonyymi00026 kirjoitti:
Ootko varma ettei sinulla ole hispanialaista vävyä jo?
Ihmettelisin jos ei epävirallista olisi. Tyttö on nyt +50v joten useampiakin olisi ehtinyt.
Kotimaassa, valmistuttuaan yliopistosta, kokeili asumista jonkun hepun kanssa 7kk mutta loppui siihen.
Pitemmän, kiinteämmän suhteen ominaisuushaarukka on kapea. Mies ei saa olla nyhverö mutta ei myöskään päsmäri.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Veroaste on Suomessa viitisen prosenttiyksikköä liian matala
Veropohjaa on rapautettu käytännössä koko kulunut vuosituhat, jonka vuoksi valtion menoja on jouduttu rahoittamaan velka672415- 661397
Kyläkauppias ajoi kännissä töistä kotiin
Ei edes kallis auto estä humalassa ajamista, vaikka luulisi alkolukko olevan sellaisessa jo vakiovarusteena. https://ww761230EU komissio - EU-elpymisrahoja voidaan käyttää TILAPÄISESTI väärin!
Espanja ohjasi miljardeja euroja – Nyt EU-komissio teki yllättävän paljastuksen Skandaaliksi noussut Espanjan EU-rahoje61152- 79865
Kiitos upeasta palvelusta kukkamyyjä
Kiitos sinulle upea kaunis kukkamyyjä Kuhmon torilla 🌹 Upea iloinen asenteesi ja kaunis hymysi pelasti päiväni ❤️ Jäi19860- 44713
Ratikka Turkuun
Ei hyvä. Ja syy on siinä , kukaan ei osaa suunnitella oikeaa reittiä. Pitää huomioide, kiskoja sijaintia ei voi muutta84693Miehet trikoissaan
On se kauhian näkköistä, kun miehet tiukossa trikkoissa juoksentelloo ja mulukku paestaa trikkoijjen läpi. Kahtokkee pe26668- 30656