OrpoPurran hallitus ottaa velkaa 65 miljardia euroa

Perskokkareiden tuhlailulla ei ole rajaa. Pörriäiset ja isotuloiset odottavat hyötyvänsä vielä vuoden ajan OrpoPurran rahanjaosta.

Ajattelusi julkisten menojen sitomisesta BKT:n kehitykseen suorastaan vaarallista. Alkuvuonna Suomen BKT:n kehitys on OECD-maiden toiseksi paras eli 0,9 %. Se ennakoisi siis reipasta 3,5 - 4 %:n kasvukehitystä. Jos julkiset menot siis sidottaisiin BKT:n kehitykseen, puolueet voisivat mainostaa seuraavissa vaaleissa, että nyt meillä on varaa nostaa julkisia menoja pitkään tavanomaista enemmän ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

Koko ajatusmallisi on täysin pielessä. Esim. USAssa, mikä näyttää vertailussa ihanneyhteiskunnalta, todellisuus on ihan toinen. Julkiset menot ovat siellä täysin alimitoitettuja, mikä näkyy yhteiskunnan infran rapistumisena ja totaalisen köyhyyden kasvuna. Vaikka julkiset menot näyttävät USAssa pieniltä suhteessa BKT:hen, ne ovat kroonisesti liian suuret suhteessa julkisen talouden tulohin. Tämä on aiheuttanut pysyvän julkisen talouden alijäämän, mitä paikataan surutta velkaantumisella. USAn julkisen talouden velkaantumisaste on 135 % eli selvästi suurempi kuin Suomessa. Tämä alijäämäongelma on johtanut siihen, että aika ajoin julkiset toiminnat joudutaan jäädyttämään, kun rahat loppuvat. Hallinto joutuu tavanomaisesti pyytämään valtuuksia ylittämään menotasot, mitkä sitten rahoitetaan velanotolla. Trump on pyytänyt nytkin valtuuksia noin 120 miljardin dollarin lisämenoihin puolustusvoimien kasvaviin tarpeisiin.

Suomessakin puolustusmenot ovat sotemenojen ohella kasvaneet. Sinun BKT-sitomismallillasi Suomen olisi pitänyt Venäjän kasvavan uhan alla kuitenkin pidättäytyä menojen kasvusta, joka puolustumenojen osalta ylittää kasvun osalta monkertaisesti BKT:n kasvun.

mielipidepankki kirjoitti:

Ajattelusi julkisten menojen sitomisesta BKT:n kehitykseen suorastaan vaarallista. Alkuvuonna Suomen BKT:n kehitys on OECD-maiden toiseksi paras eli 0,9 %. Se ennakoisi siis reipasta 3,5 - 4 %:n kasvukehitystä. Jos julkiset menot siis sidottaisiin BKT:n kehitykseen, puolueet voisivat mainostaa seuraavissa vaaleissa, että nyt meillä on varaa nostaa julkisia menoja pitkään tavanomaista enemmän ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

Koko ajatusmallisi on täysin pielessä. Esim. USAssa, mikä näyttää vertailussa ihanneyhteiskunnalta, todellisuus on ihan toinen. Julkiset menot ovat siellä täysin alimitoitettuja, mikä näkyy yhteiskunnan infran rapistumisena ja totaalisen köyhyyden kasvuna. Vaikka julkiset menot näyttävät USAssa pieniltä suhteessa BKT:hen, ne ovat kroonisesti liian suuret suhteessa julkisen talouden tulohin. Tämä on aiheuttanut pysyvän julkisen talouden alijäämän, mitä paikataan surutta velkaantumisella. USAn julkisen talouden velkaantumisaste on 135 % eli selvästi suurempi kuin Suomessa. Tämä alijäämäongelma on johtanut siihen, että aika ajoin julkiset toiminnat joudutaan jäädyttämään, kun rahat loppuvat. Hallinto joutuu tavanomaisesti pyytämään valtuuksia ylittämään menotasot, mitkä sitten rahoitetaan velanotolla. Trump on pyytänyt nytkin valtuuksia noin 120 miljardin dollarin lisämenoihin puolustusvoimien kasvaviin tarpeisiin.

Suomessakin puolustusmenot ovat sotemenojen ohella kasvaneet. Sinun BKT-sitomismallillasi Suomen olisi pitänyt Venäjän kasvavan uhan alla kuitenkin pidättäytyä menojen kasvusta, joka puolustumenojen osalta ylittää kasvun osalta monkertaisesti BKT:n kasvun.

Lue lisää

Aina, olipa taloustilanne mikä tahansa, vasemmisto puolueet kertovat, että pitää nostaa julkisia menoja ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

Näin teki SDP (Antti Rinne) kun edellisen kerran muodosti hallitusta. Sipilän hallitus oli saanut korjausliikkeen ja velkaantumisen lähes (ei vielä kokonaan) pysähtymään, ja siitäkös Rinne ja vasemmistoväki riehaantui. Rahaa oli, eikä sellainen pikku asia kuin hinta saanut estää menojen esittämistä hallitusohjelmaan. Kaikkea sai tuoda esille ja vielä vähän enemmän.

Nyt sama hurlumhei on näkynyt niin SDP:n kuin Vihreiden puoluekokouspuheissa. Molemmissa on kuultu, kuinka säästäminen voidaan heittää romukoppaan. Vasemmistoliittohan on sen tehnyt jo aiemmin hyvin selväksi.

Ei menoja todellakaan tarvitse sitoa BKT kehitykseen, sillä vasemmisto kyllä hurauttaa siitä ohi ja lisää velkaa olipa suhdanne mikä tahansa.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Aina, olipa taloustilanne mikä tahansa, vasemmisto puolueet kertovat, että pitää nostaa julkisia menoja ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

Näin teki SDP (Antti Rinne) kun edellisen kerran muodosti hallitusta. Sipilän hallitus oli saanut korjausliikkeen ja velkaantumisen lähes (ei vielä kokonaan) pysähtymään, ja siitäkös Rinne ja vasemmistoväki riehaantui. Rahaa oli, eikä sellainen pikku asia kuin hinta saanut estää menojen esittämistä hallitusohjelmaan. Kaikkea sai tuoda esille ja vielä vähän enemmän.

Nyt sama hurlumhei on näkynyt niin SDP:n kuin Vihreiden puoluekokouspuheissa. Molemmissa on kuultu, kuinka säästäminen voidaan heittää romukoppaan. Vasemmistoliittohan on sen tehnyt jo aiemmin hyvin selväksi.

Ei menoja todellakaan tarvitse sitoa BKT kehitykseen, sillä vasemmisto kyllä hurauttaa siitä ohi ja lisää velkaa olipa suhdanne mikä tahansa.

Lue lisää

Taidamme lukea ihan eri lehtiä ja seurata uutisia eri medioista. Katsotaanpas nyt asiaa hieman tarkemmin. Merkittävin talouskäänne tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun ohjaksiin astui Paavo Lipposen vetämä sinipunahallitus. Demarit lanseerasivat ns. Liisan listan (Liisa Jaakonsaaren tekemä säästölista), jota alettiin toteuttaa. Valtionvarainministerinä oli Sauli Niinistö, jolla ilmeisesti synkkäsi erittäin hyvin Lipposen kanssa ja tulosta syntyi. Lipponen johti vielä seuraavaakin hallitusta, joka jatkoi historiallisesti samalta sateenkaari-pohjalta. Talous jatkoi kasvuaan tämän hallituksen aikana. EU-kaudella parhaat tulokset talouden osalta saavutettiin Lipposen hallitusten aikana. Voit tutkia asiaa BKT-kehityksen ja valtiontalouden lukujen perusteella. Eiköhän tämä jo sinällään riitä vastaukseesi siihen, että vasemmistopuolueet aina ovat lisäämässä menoja. Noissa Lipposen hallituksissa olivat mukana molemmat vasemmistopuolueet ja Vihreät suurimman osan aikaa.

Päinvastainen esimerkki löytyy Matti Vanhasen II hallituksen ja sitä seuranneen Kataisen hallituksen ajoilta. Vanhanen kertoi tämän hallituskauden alussa, että nyt on jakovaraa. Mentiin Lipposen luoman linjan sokaisemana. Vanhanen I hallitus saavutti vielä hyvän tuloksen ja siinä hallituksessa demarit olivat mukana valtionvarainministeripuolueena. Suomessa talous kääntyi kasvu-uralta pois Matti Vanhasen hallituksen aikana ja jatkoi samaa taantuvaa kehitystä Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Käänteen perusta oli amerikkalainen finanssikriisi, joka vaikutti myös meillä. Toinen suuri käännetekijä oli Nokian romahdus. Näihin porvarijohtoiset hallitukset eivät reagoineet. Sen sijaan Jyrki Katainen markkinoi kaikkien aikojen palkankorotusnousut Sari Sairaanhoitaja-kampanjallaan. Tämä oli pääsyy siihen, että Suomeen syntyi todellinen tai kuviteltu kilpailykykyongelma, jonka Kepun Juha Sipilä keksi hallitusohjelman pohjaksi. Todellisuudessa meillä oli paljon perustavaa laatua olevampia ongelmia kuin kilpailukyky ja on edelleen. Epätasapanoista elinkeinorakennetta kuin ei ratkaista palkkakilpailukykyä parantamalla. Sipilän hallituksen saavutukset eivät sen vuoksi kantaneet erityisen pitkälle.

Eli koitapa nyt ihan itsekin ottaa vähän selvää poliittisen historiamme tapahtumista ja saavutuksista EU-aikana äläkä satuile ihan mitä tahansa pötyä.

mielipidepankki kirjoitti:

Taidamme lukea ihan eri lehtiä ja seurata uutisia eri medioista. Katsotaanpas nyt asiaa hieman tarkemmin. Merkittävin talouskäänne tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun ohjaksiin astui Paavo Lipposen vetämä sinipunahallitus. Demarit lanseerasivat ns. Liisan listan (Liisa Jaakonsaaren tekemä säästölista), jota alettiin toteuttaa. Valtionvarainministerinä oli Sauli Niinistö, jolla ilmeisesti synkkäsi erittäin hyvin Lipposen kanssa ja tulosta syntyi. Lipponen johti vielä seuraavaakin hallitusta, joka jatkoi historiallisesti samalta sateenkaari-pohjalta. Talous jatkoi kasvuaan tämän hallituksen aikana. EU-kaudella parhaat tulokset talouden osalta saavutettiin Lipposen hallitusten aikana. Voit tutkia asiaa BKT-kehityksen ja valtiontalouden lukujen perusteella. Eiköhän tämä jo sinällään riitä vastaukseesi siihen, että vasemmistopuolueet aina ovat lisäämässä menoja. Noissa Lipposen hallituksissa olivat mukana molemmat vasemmistopuolueet ja Vihreät suurimman osan aikaa.

Päinvastainen esimerkki löytyy Matti Vanhasen II hallituksen ja sitä seuranneen Kataisen hallituksen ajoilta. Vanhanen kertoi tämän hallituskauden alussa, että nyt on jakovaraa. Mentiin Lipposen luoman linjan sokaisemana. Vanhanen I hallitus saavutti vielä hyvän tuloksen ja siinä hallituksessa demarit olivat mukana valtionvarainministeripuolueena. Suomessa talous kääntyi kasvu-uralta pois Matti Vanhasen hallituksen aikana ja jatkoi samaa taantuvaa kehitystä Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Käänteen perusta oli amerikkalainen finanssikriisi, joka vaikutti myös meillä. Toinen suuri käännetekijä oli Nokian romahdus. Näihin porvarijohtoiset hallitukset eivät reagoineet. Sen sijaan Jyrki Katainen markkinoi kaikkien aikojen palkankorotusnousut Sari Sairaanhoitaja-kampanjallaan. Tämä oli pääsyy siihen, että Suomeen syntyi todellinen tai kuviteltu kilpailykykyongelma, jonka Kepun Juha Sipilä keksi hallitusohjelman pohjaksi. Todellisuudessa meillä oli paljon perustavaa laatua olevampia ongelmia kuin kilpailukyky ja on edelleen. Epätasapanoista elinkeinorakennetta kuin ei ratkaista palkkakilpailukykyä parantamalla. Sipilän hallituksen saavutukset eivät sen vuoksi kantaneet erityisen pitkälle.

Eli koitapa nyt ihan itsekin ottaa vähän selvää poliittisen historiamme tapahtumista ja saavutuksista EU-aikana äläkä satuile ihan mitä tahansa pötyä.

Lue lisää

Aivan, se Rinteen ideariihi ei ollutkaan menojen listaus, vaan säästöjen ideointia. Anteeksi, olin siis väärässä, ja sinä oikeassa.

Ja tosiaankaan, ei Matias Mäkynne, Nasima Razmyar, Krista Kiuru ym. kritisoineet SDP:n puoluekokouksessa (ja muutoinkin) puolueen sitoutumista säästöihin, vaan haluja korottaa veroja ja lisätä menoja.

Tosiaan, sinulla on paremmat uustismediat joista asioita seuraat. Itse kun luen Hesaria ja katson Yleä, niin saan tuon väärän käsityksen nykymenosta. Siirryn laillasi Kansan Uutisten lukijaksi niin saan oikeampaa tietoa.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Aivan, se Rinteen ideariihi ei ollutkaan menojen listaus, vaan säästöjen ideointia. Anteeksi, olin siis väärässä, ja sinä oikeassa.

Ja tosiaankaan, ei Matias Mäkynne, Nasima Razmyar, Krista Kiuru ym. kritisoineet SDP:n puoluekokouksessa (ja muutoinkin) puolueen sitoutumista säästöihin, vaan haluja korottaa veroja ja lisätä menoja.

Tosiaan, sinulla on paremmat uustismediat joista asioita seuraat. Itse kun luen Hesaria ja katson Yleä, niin saan tuon väärän käsityksen nykymenosta. Siirryn laillasi Kansan Uutisten lukijaksi niin saan oikeampaa tietoa.

Lue lisää

Kannattaa muistaa, mitä itse on kirjoittanut ennen kuin alkaa höpisemään muuta. Laitetaa tähän muistukseksi sitaatti omasta kirjotuksestasi: "Aina, olipa taloustilanne mikä tahansa, vasemmisto puolueet kertovat, että pitää nostaa julkisia menoja ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan."

Vastasin esimerkein tuohon väitteeseesi kertoen, että väite oli väärä. Ymmärrä nyt, että käytit sanaa "aina". Toisinaan väitteesi voi pitää paikkansakin, mutta ei suinkaan aina. Lisäksi väitteesi ei koske vain vasemmistopuolueita. Oikeistopuolueet ovat tehneet ihan tätä samaa kuten esimerkit Vanhasen II hallituksen ja Kataisen hallituksen toimista kertovat. Rinteen/Marinin hallitukset kovimmat menopaineet tulivat Kepun suunnasta. Kepun ehtona hallitukseen menolle oli sen haluaman soteratkaisun toteutuminen eli byrokraattinen ja kallis maakuntamalli. Sen lisäksi maataloustukiin ja aluetukiin ei saanut tehdä heikennyksiä. Viimeinenkin menolisäys tuli Kepulta eli Saarikon vaatima ylimääräinen lapsilisä. Kepu on perinteisesti ollut merkittävin jakopuolue Suomessa. Se on aina vaatinut rahaa maatalouteen ja siltarumpuhankkeisiinsa. Demaritkin olivat noina punamulta-aikoina jakopuolue, mutta sillä jaolla saatiin sentään rakennetuksi hyvinvointivaltio Suomeen eli kyse oli tuottavista investoinneista, joita saavutettiin ennen muuta koulutuspolitiikan ansiosta.

Eli kannattaisi vertailla sitä, mitä itse kirjoittaa ja mikä perustuu omiin mielikuviin siihen, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Minäkin luen Hesaria ja seuraan Yleä, mutta tulkitsemme ilmeisesti uutisointia eri kulmista. Sinä kaiketi yrittäen vahvistaa omia mielikuvia, kun itse yritän ottaa faktat faktoina. Jos tässä ketjussa esittämäni väitteet puoluehistoriasta ovat vääriä, voit titetysti kertoa perustellusti sen oikean totuuden. Siis perustellusti, ei omiin mielikuviisi ja olettamuksiisi vedoten.

mielipidepankki kirjoitti:

Taidamme lukea ihan eri lehtiä ja seurata uutisia eri medioista. Katsotaanpas nyt asiaa hieman tarkemmin. Merkittävin talouskäänne tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun ohjaksiin astui Paavo Lipposen vetämä sinipunahallitus. Demarit lanseerasivat ns. Liisan listan (Liisa Jaakonsaaren tekemä säästölista), jota alettiin toteuttaa. Valtionvarainministerinä oli Sauli Niinistö, jolla ilmeisesti synkkäsi erittäin hyvin Lipposen kanssa ja tulosta syntyi. Lipponen johti vielä seuraavaakin hallitusta, joka jatkoi historiallisesti samalta sateenkaari-pohjalta. Talous jatkoi kasvuaan tämän hallituksen aikana. EU-kaudella parhaat tulokset talouden osalta saavutettiin Lipposen hallitusten aikana. Voit tutkia asiaa BKT-kehityksen ja valtiontalouden lukujen perusteella. Eiköhän tämä jo sinällään riitä vastaukseesi siihen, että vasemmistopuolueet aina ovat lisäämässä menoja. Noissa Lipposen hallituksissa olivat mukana molemmat vasemmistopuolueet ja Vihreät suurimman osan aikaa.

Päinvastainen esimerkki löytyy Matti Vanhasen II hallituksen ja sitä seuranneen Kataisen hallituksen ajoilta. Vanhanen kertoi tämän hallituskauden alussa, että nyt on jakovaraa. Mentiin Lipposen luoman linjan sokaisemana. Vanhanen I hallitus saavutti vielä hyvän tuloksen ja siinä hallituksessa demarit olivat mukana valtionvarainministeripuolueena. Suomessa talous kääntyi kasvu-uralta pois Matti Vanhasen hallituksen aikana ja jatkoi samaa taantuvaa kehitystä Jyrki Kataisen hallituksen aikana. Käänteen perusta oli amerikkalainen finanssikriisi, joka vaikutti myös meillä. Toinen suuri käännetekijä oli Nokian romahdus. Näihin porvarijohtoiset hallitukset eivät reagoineet. Sen sijaan Jyrki Katainen markkinoi kaikkien aikojen palkankorotusnousut Sari Sairaanhoitaja-kampanjallaan. Tämä oli pääsyy siihen, että Suomeen syntyi todellinen tai kuviteltu kilpailykykyongelma, jonka Kepun Juha Sipilä keksi hallitusohjelman pohjaksi. Todellisuudessa meillä oli paljon perustavaa laatua olevampia ongelmia kuin kilpailukyky ja on edelleen. Epätasapanoista elinkeinorakennetta kuin ei ratkaista palkkakilpailukykyä parantamalla. Sipilän hallituksen saavutukset eivät sen vuoksi kantaneet erityisen pitkälle.

Eli koitapa nyt ihan itsekin ottaa vähän selvää poliittisen historiamme tapahtumista ja saavutuksista EU-aikana äläkä satuile ihan mitä tahansa pötyä.

Lue lisää

Kun vertaa Lipposen-Niinistön aikaansaannoksia 1940-luvun loppupuolen ja 1950-luvun alkupuolen saavutuksiin, on perusteltua puhua yöstä. Vanhan liiton aikaan maksettiin huomattavat sotakorvaukset kahdeksan vuoden aikana. Uuden liiton aikaan valtio siirsi vastuitaan kunnille. Vastuun siirrosta johtuen uusi liitto pystyi lyhentämään valtionvelkaa, toki pienesti mutta tietenkin urhoollisesti.

Suurin syyllinen Suomen nousuun 1990-luvun alun lamasta on Jorma Ollila. Ilman Ollilan Nokian strategiaan liittyvää oivallusta Suomi ei olisi noussut yhtä nopeasti. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat yhtiöveron hyvitys -järjestelmä (tästä jouduttiin myöhemmin luopumaan, sillä se katsottiin Euroopan unionin lain vastaiseksi) ja Koiviston vakaan markan kuoppaaminen.

Paavo Lipponen muistaakseni väitti äskettäin, että Emu (siis unionin talous- ja rahaliitto) ei ole syynä Suomen nykyisiin ongelmiin. Paavo on jo hyvän matkaa yli 80-vuotias. Sallittakoon hänen horista.

Noin voi tietenkin väittää. Ongelmaksi voi todeta sen, että emme ole osanneet toimia kiinteän valuutan oloissa. Emme osanneet sitä 1980-luvullakaan. Emme ole siis viisastuneet yhtään. Olemme samassa tilanteessa kuin entinen älykäs. Hänhän joutui ratkomaan ongelmaa, johon viisas ei joutunut lainkaan.

Tolloinkin ymmärtää, että odottamalla bruttokansantuotteen kasvua ajamme itsemme alhoon. Loputtomat väittelyt syyllisestä ovat tarpeettomia. Ne eivät tuo ratkaisua.

Erinäisiä kertoja on haluttu pystyttää Suomeen totuuskomissio. Pystyttäjät olisivat halunneet käsitellä komissiossa esimerkiksi Suomen idän politiikkaa. Paljon parempi ja merkittävämpi (idän politiikka ei halvaannuttanut Suomen, mutta emu halvaannutti) teema totuuskomissiolle olisikin emu.

Itse asiassa parasta olisi tarjota valtakunnanoikeutta Lipposelle ja Niinistölle ennenkuin on myöhäistä. Tietenkin monet vapauttavat heidät vastuusta.

”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”

"Sanonnalla viitataan yleensä siihen, että asioiden murehtiminen tai tietoisuus maailman murheista vähentää mielenrauhaa, kun taas tietämättömyys voi suojella huolilta ja stressiltä."

Anonyymi00007 kirjoitti:

Kun vertaa Lipposen-Niinistön aikaansaannoksia 1940-luvun loppupuolen ja 1950-luvun alkupuolen saavutuksiin, on perusteltua puhua yöstä. Vanhan liiton aikaan maksettiin huomattavat sotakorvaukset kahdeksan vuoden aikana. Uuden liiton aikaan valtio siirsi vastuitaan kunnille. Vastuun siirrosta johtuen uusi liitto pystyi lyhentämään valtionvelkaa, toki pienesti mutta tietenkin urhoollisesti.

Suurin syyllinen Suomen nousuun 1990-luvun alun lamasta on Jorma Ollila. Ilman Ollilan Nokian strategiaan liittyvää oivallusta Suomi ei olisi noussut yhtä nopeasti. Muita vaikuttavia tekijöitä olivat yhtiöveron hyvitys -järjestelmä (tästä jouduttiin myöhemmin luopumaan, sillä se katsottiin Euroopan unionin lain vastaiseksi) ja Koiviston vakaan markan kuoppaaminen.

Paavo Lipponen muistaakseni väitti äskettäin, että Emu (siis unionin talous- ja rahaliitto) ei ole syynä Suomen nykyisiin ongelmiin. Paavo on jo hyvän matkaa yli 80-vuotias. Sallittakoon hänen horista.

Noin voi tietenkin väittää. Ongelmaksi voi todeta sen, että emme ole osanneet toimia kiinteän valuutan oloissa. Emme osanneet sitä 1980-luvullakaan. Emme ole siis viisastuneet yhtään. Olemme samassa tilanteessa kuin entinen älykäs. Hänhän joutui ratkomaan ongelmaa, johon viisas ei joutunut lainkaan.

Tolloinkin ymmärtää, että odottamalla bruttokansantuotteen kasvua ajamme itsemme alhoon. Loputtomat väittelyt syyllisestä ovat tarpeettomia. Ne eivät tuo ratkaisua.

Erinäisiä kertoja on haluttu pystyttää Suomeen totuuskomissio. Pystyttäjät olisivat halunneet käsitellä komissiossa esimerkiksi Suomen idän politiikkaa. Paljon parempi ja merkittävämpi (idän politiikka ei halvaannuttanut Suomen, mutta emu halvaannutti) teema totuuskomissiolle olisikin emu.

Itse asiassa parasta olisi tarjota valtakunnanoikeutta Lipposelle ja Niinistölle ennenkuin on myöhäistä. Tietenkin monet vapauttavat heidät vastuusta.

”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”

"Sanonnalla viitataan yleensä siihen, että asioiden murehtiminen tai tietoisuus maailman murheista vähentää mielenrauhaa, kun taas tietämättömyys voi suojella huolilta ja stressiltä."

Lue lisää

Jepjep, sanoisi entinen valtiovarainministeri.

mielipidepankki kirjoitti:

Ajattelusi julkisten menojen sitomisesta BKT:n kehitykseen suorastaan vaarallista. Alkuvuonna Suomen BKT:n kehitys on OECD-maiden toiseksi paras eli 0,9 %. Se ennakoisi siis reipasta 3,5 - 4 %:n kasvukehitystä. Jos julkiset menot siis sidottaisiin BKT:n kehitykseen, puolueet voisivat mainostaa seuraavissa vaaleissa, että nyt meillä on varaa nostaa julkisia menoja pitkään tavanomaista enemmän ja säästäminen voidaan heittää romukoppaan.

Koko ajatusmallisi on täysin pielessä. Esim. USAssa, mikä näyttää vertailussa ihanneyhteiskunnalta, todellisuus on ihan toinen. Julkiset menot ovat siellä täysin alimitoitettuja, mikä näkyy yhteiskunnan infran rapistumisena ja totaalisen köyhyyden kasvuna. Vaikka julkiset menot näyttävät USAssa pieniltä suhteessa BKT:hen, ne ovat kroonisesti liian suuret suhteessa julkisen talouden tulohin. Tämä on aiheuttanut pysyvän julkisen talouden alijäämän, mitä paikataan surutta velkaantumisella. USAn julkisen talouden velkaantumisaste on 135 % eli selvästi suurempi kuin Suomessa. Tämä alijäämäongelma on johtanut siihen, että aika ajoin julkiset toiminnat joudutaan jäädyttämään, kun rahat loppuvat. Hallinto joutuu tavanomaisesti pyytämään valtuuksia ylittämään menotasot, mitkä sitten rahoitetaan velanotolla. Trump on pyytänyt nytkin valtuuksia noin 120 miljardin dollarin lisämenoihin puolustusvoimien kasvaviin tarpeisiin.

Suomessakin puolustusmenot ovat sotemenojen ohella kasvaneet. Sinun BKT-sitomismallillasi Suomen olisi pitänyt Venäjän kasvavan uhan alla kuitenkin pidättäytyä menojen kasvusta, joka puolustumenojen osalta ylittää kasvun osalta monkertaisesti BKT:n kasvun.

Lue lisää

Kirjoittaja on tyypillinen Suomalainen joka kommentoi Yhdysvaltoja !?

Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !


Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat

1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%

2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%

5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl

Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyy että Suomen talous on halvaantunut !?

Anonyymi00009 kirjoitti:

Kirjoittaja on tyypillinen Suomalainen joka kommentoi Yhdysvaltoja !?

Tässä esimerkit tehokkuudesta ja tehottomuudesta kansantaloudessa !


Pieni vertailu !
Suomi ja Yhdysvallat

1. Julkisen talouden menot suhteessa BKT:hen
Suomi 57%, Yhdysvallat 33%

2. Keskim varallisuus aikuista kohti
Suomi 186000 USD, Yhdysvallat 579000 USD

3. Julkisen velan tausta
Suomi 80-90% ulkomailta, Yhdysvallat 75-78% kotimaasta

4. Terveydenhoito-kulujen kuormitus julkiseen talouteen
Suomi 85%, Yhdysvallat 45%

5. Keskuspankin kultavaranto
Suomi 44 tonnia, Yhdysvallat 8100 tonnia

6. Nobel palkinnot
Suomi 5kpl, Yhdysvallat 428kpl

Kts erityisesti kohdat 1-3. Niistä näkyy että Suomen talous on halvaantunut !?

Lue lisää

Hyvä vertailu.

Tähän voisi lisätä, että vain aito markkinatalous on luonut hyvinvointia. Sosialismi vain kurjuutta, tavalla tai toisella.

Suomi on vajonnut kohti sosialismia vähän huomaamatta, valtioriippuvuus lisääntyy ja vapaata yritteliäisyyttä paheksutaan. Siitä hyvä esimerkki on yhteisövero, jonka taso määrittää sen kuka Suomeen investoi ja kuka vie rahat muualle. Jopa valtionyhtiöt (Fortum) junailee tuloksensa Irlantiin, jossa yhteisövero säädettiin yritysmyönteiseksi.

Bruttokansantuotteen pysäyttäminen pian 20 vuodeksi on johtanut huonoon tilanteeseen. Emun piti hoitaa kaikki Suomen ongelmat. Sitä voidaan verrata ohitusleikkaukseen.

Jos jatkamme entiseen tapaan, joudumme pian toteamaan "leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli". On käsittämätöntä, että kriisitietoisuus on kadonnut Suomesta kokonaan.