Oppositiosta saattaa tuntua epätoivoiselta

MAATALOUDEN KRIISIN JUURISYY: Tuottajien suojaksi rakennettu järjestelmä kaapattiin ja käännettiin viljelijää vastaan. 🚜🌾
S-ryhmä luopui maatalouskaupastaan jo vuosia sitten. Nykyinen Hankkija on Danish Agron omistuksessa ja se on tanskalainen suuryritys joka muiden vastaavien ylikansallisten toimijoiden kanssa hinnoittelee siemenet, apulannat ja kasvinsuojeluaineet.
Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat määräytyvät pitkälti globaalien raaka-ainemarkkinoiden mukaan. Hinnat nousevat kansainvälisten kriisien ja inflaation myötä nopeasti, mutta kotimaisen kaupan S- ja K-ryhmän 80 % päivittäistavara-kaupasta hallitseva duopoli pitää huolen siitä, ettei tuottajahinta ainakaan ylöspäin jousta samaan tahtiin.
Kauppa ja teollisuus pitävät tuottajahinnat matalina tietäen, että yhteiskunnan maksamat tuet pitävät viljelijät juuri ja juuri pinnalla - jolloin tuki siirtyy halpoina raaka-aineina eteenpäin elintarvikeketjussa ja ylläpitää velkakierrettä, jossa alkutuottaja kantaa suurimman taloudellisen riskin mutta saa lopputuotteen hinnasta pienimmän siivun. Tämä menee nykyisessä uusliberalismissa aivan eri päin kuin Suomen etäohjatusti säännellyssä valtiontaloudessa oli alunperin tarkoitus.
Se ettei kilpailu- ja kuluttajavirasto ole tähän puuttunut selittyy sillä että koko kilpailulainsäädäntö on rakennettu suojelemaan kuluttajaa – eli takaamaan mahdollisimman alhaiset hinnat eikä se välitä siitä että viljelijä poljetaan suon pohjamutiin - sillä onhan siellä sentään arvokasta hoitoturvetta.
Maataloustukien ja sääntelyn alkuperäinen tarkoitus oli taata huoltovarmuus ja viljelijän elanto yhdistämällä näppärästi kapitalismia ja sosialismia, mutta uusliberalistisessa markkinataloudessa tämä sääntely on purettu vapaan kilpailun nimissä ja tuloksena ei suinkaan ole ollut vapaa markkina vaan näiden suurimpien ostajien oligopoli.
Koska viljelijät edelleen katsotaan kuitenkin itsenäisiksi yrittäjiksi - niin mikäli viljelijät nyt yrittäisivät kollektiivisesti sopia minimihintoja tuotteilleen vastatakseen kaupan keskusliikkeiden sanelupolitiikkaan - niin sitä pidettäisiin laittomana kartellina koska nykyinen keskusjohtoista kommunismia kapitalismin viitassa muistuttava järjestelmä suojelee kyllä kaupan jättiläisten oikeutta kilpailuttaa, mutta kieltää tuottajien tehokkaan liittoutumisen tehokkaasti.
S-ryhmä aloitti vuonna 2015 viljelijöiden halpuuttamiskampanjansa vastauksena Lidlin luomaan hintapaineeseen. Kaupan jättiläiset suojasivat omat katteensa taistelussa markkinaosuuksista ja maksumieheksi joutui viljelijä.
Lidlin ylikansallinen logistiikka huolehtii siitä että jos suomalainen raaka-aine tai tuote on kaupan mielestä liian kallis - niin hyllyyn voidaan vyöryttää keskieurooppalaista bulkkituotetta mikä painaa kotimaista hintatasoa entisestään alaspäin.
Tukijärjestelmä on siis käytännössä muuttunut valtionavuksi, jolla piilosubventoidaan kaupan ja teollisuuden halpoja raaka-aineita samalla kun viljelijä kantaa kaikki riskit. Se on toimintana sinänsä linjassa suomalaisen agraariyhteiskunnan historiaan jossa viljelijelijä yksin ylläpiti koko valtiota, kruunua, kartanoita, armeijaa, kirkkoja, kouluja ja sairaaloita maaorjiakin heikommassa asemassa olemattomalla tuntipalkalla jolla teollisuus- ja palvelualojen työläinen ei edes nousisi sängystä - eli tilanne ei ole muuksi muuttunut vaikka ollaankin näennäisesti vapaan yrittäjän tittelillä.
Surullisinta tässä on se että kun osuustoiminta syntyi Suomessa siksi, että viljelijät voisivat yhdessä suojautua vapaan markkinatalouden ylilyönneiltä ja suurpääomalta - niin 1970-luvulta alkaen Suomeen rantautunut uusliberalismi ja suuruudenhulluus kasvatti Hankkijasta monialakonsernin joka lähti mukaan rakennusbisnekseen, autokauppaan ja konepajateollisuuteen kunnes 1980-luvun lopun kasinotalous ja sitä seurannut lama ajoivat velkaantuneen jättiläisen konkurssiin ja se päätyi S-ryhmän omistukseen.
Tuottajien joukkovoima mureni heti kun he menettivät oman suoraan hallitsemansa hankintakanavan ja tämä oli varmasti suuruudenhullujen uusliberalististen kusinestekonsulttien alkuperäinen tarkoituskin - palauttaa viljelijät ruotuun ja polkea heidät maan rakoon.
Keskusta-puolue vannoi historiallisesti hajautetun omistuksen ja osuustoiminnan nimeen, mutta katseli vierestä ja oli itse ruorissakin kun koko järjestelmä ajettiin byrokratian jorpakkoon ja se muuttui kasvottomaksi holding-yhtiön tavoin johdetuksi elitistiseksi konsernitaloudeksi. Liekö puhtaat jauhot pussista vaihtuneet ameriikan malliin päättäjien nenään imettäviksi valkoisten valheiden pulvereiksi - kun puolueen ja MTK:n johto etääntyi ruohonjuuritason tuottajasta ja alkoi identifioitua elintarviketeollisuuden, viennin ja bisneksen edunvalvojaksi - samalla kun viljelijälle jäi käteen vain maatalous kuppa.