vedot

Haluan heti alkuun todeta, että peruskuntoilijan esim. 30 vuotias mies n. 3.20 maratoonarin ja 2.10 maratoonarin harjoittelu poikkeaa aika tavalla toisistaan varsinkin vetoharjoittelun suhteen. Vetoharjoittelun tekeminen oikein vaatii tietoutta sekä juoksijan kykyjen ja ominaisuuksien tarkkaa tuntemusta. Sillä vetoharjoittelussa tehdään juuri ne raskaimmat virheet harjoittelussa kun "ruuvia kierretään oikein tiukalle". Ennen kuin aloittaa minkäänlaista vetoharjoittelua on urheilijalla oltava hyvä pohjakunto.

Vetojasarjoja juoksuharjoitteluun on eri tyyppisiä mm. 12*200m, 10*1000m jne. ja niiden tarkoitus on erilainen. Harjoittelun rytmitys on tärkeä huomioida kun vetoharjoittelu on mukana harjoitusohjelmassa.

On olemassa puhtaita nopesuharjoitteita, jotka käsittävät n. 60-90m vedot. TÄRKEÄTÄ renotus!! ja pitkät!!! palautukset. Hyvänä apuvälineenä olen käyttänyt myös ylä- ja alamäkivetoja nopeusharjoitteissa. Edellä mainittuihin ylä- ja alamäkiharjoitteisiin liittyy "niksejä" jotka tulisi tiedostaa ennen kuin niitä alkaa tekemään, että saa hyödyn irti eikä tule loukkaantumisia.

Kun mennään anaerobisen puolelle niin itse käytin 12*200m vetosarjoja kunnon loppuvaiheen huipennuksessa ja ylivauhdin hakemiseen esimerkkisarjaa käyttävät varsinkin mailerit usein. Vedot tulee suorittaa rennon kovaa ja ylivauhtiaharjoitteina vetojen palautuksena oli mm. 200m hölkkäpalautus. Rataharjoittena myöskin tein kyseisen vetoharjoitesarjan. Samaa sarjaa mm. Vireenin Lasse käytti aikaan.

Vetoharjoitteiden tarkoitus on ajaa kilpailuvauhtia sisään ja totuttaa keho työskentelemään esim. kilpailuvauhdissa. Jotkin maratoonarit saattavat juosta jopa 5 km vetoja esim. Bordin (Euroopan mestari ja Olympiavoittaja) veti sellaisen vetosarjan jota olin seuraamassa kuin 3*5km 14.55 , 14.45 ja 14,35. Eli hieman nopeampaa vauhtia kuin hänen maratoninsa kipailuvauhti silloin. Bordinihan juoksi muistaakseni maratonin parhaimmillaan 2.07. aikaan.

Laitan muutamia avainsanoja, jotka minun mielestäni hyvä huomioida kun suunnitellaan harjoitusohjelmaa sekä itse vetoharjoittelua tehdään.

- vetoharjoitteita tulisi tehdä NOUSUJOHTEISESTI kunnon huipennustavoitetta kohden (kauden pääkilpailu) ja niiden tasoa pitäisi pystyä nostamaan kohden pääkilpailua.

- nopeuspainotteisissa vetoharjoitteissa tärkeä elemenitti on RENTOUS, jota varsinkin kestävyysjuoksijat eivät tahdo sisäistää.

- Vetoharjoitteilla voidaan saada paljon vahinkoa aikaan eli voidaan vetää urheilija ns. "ylikuntoon" tai urheilija voi vammautua. Siksi on tärkeää löytää OIKEA MITOITTAMINEN ja harjoituksen RYTMITTÄMINEN.

Tässä tuli joitakin pintapuolisia ajatuksiani vetoharjoittelusta. Totean, että kuntojuoksijoiden ei kannata "apinoida" kilpajuoksijoiden harjoitusohjelmia. Vaan vetoharjoitteet kannattaa laatia yksilöllisesti kullekin juoksijalle sopiviksi.

Ehkä tuota 10 km juoksun tuloksen parantamista varten maintsemasi vetoharjoite ei kerro juuri paljoa.

Muista kuitenkin vetojen AJAT sekä PALAUTUS että TOISTOMÄÄRÄT ovat avainsanat!! Mielestäni tarvitset nopeusharjotteita sekä harjoittelupohjasta että määrästä riippuen sitten voidaan mitoittaa muita vetoharjotteita, jotka olisi hyvä rytmittää pidemmälle ajanjaksolle esim. 3 viikon jaksoille. Eli harjoittelun kokonaisuus on tärkeätä.