Lapha menne Pohteelle?

On ihan järkyttävää kuulla miten vanhuksia ja sairaita ihmisiä kohdellaan suomen maassa. Vanhaksi tulemme kaikki ja sairastua voi kuka tahansa. Jokainen toki haluaa olla kotona niin kauan kuin pystyy mutta kun ja jos se päivä koittaa ettemme siihen enää pysty tai emme ymmärrä tilannettame pitää yhteiskunnan viime kädessä ottaa vastuun eli antaa asiallisen ns. viimeisen kodin näille ihmisille missä hygienia, ruoka ja hyvä hoiva ovat tärkeimmät. Lääkkeet ovat silloin jo aivan samantekeviä muutoinkuin kipujen, rauhattomuuden jne... lieventämiseksi. Silloin ei enää tarvita joukoittain lääkäreitä eikä sairaanhoitajia ja näiden työpanos voidaan käyttää järkevämmin muuhun hoitotyöhön ja tutkimuksiin. Joskus ihmettelee sitä hysteriaa vanhustenhuollossa että lääkkeet ovat kaiken a ja o. Otin oman äitini pois yhdestä hoitopaikasta hänen viimeisen vuotensa aikana ja hänen mukaansa laitettiin kaksi isoa muovikassia lääkkeitä mikä tarkoitti kolme kourallista lääkkeitä joka päivä. Kun aloin näitä tarkastelemaan jäi vain kolme lääkettä jotka otti tämän jälkeen ja kappas vaan muori alkoi taas puhumaan ja kävelemään, vaatimaan mieliruokaansa, käymään saunassa jne.... Kuolema tuli kuitenkin sen ajan sisällä kun olin arvellutkin mutta loppu oli huomattavasti hänelle mieluisampi. Mieleen jäi hauskoja tapahtumia kun tapasimme käydä kaupungissa noin kerran kuussa ja siellä ainakin kahvilassa mihin jaksaminen riitti. Saimme kyllä katseita että mitä tuo vanhus täällä tekee joka kertoo paljon miten kunnioitamme vanhuksia.