Vielä kerran järjellä

Miksi pumppuvoimalan perustamista Kemijärvelle kannattaa tarkastella kriittisesti?

Pumppuvoimalat ovat energiavarastoja, joissa vettä pumpataan sähkön ylituotannon aikana ylempään altaaseen ja lasketaan takaisin alas sähkönkulutuksen kasvaessa. Ne voivat tukea uusiutuvaa energiaa, mutta niiden rakentaminen aiheuttaa myös merkittäviä ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Kemijärven tapauksessa keskeinen kysymys on, ovatko saavutettavat hyödyt suurempia kuin mahdolliset haitat alueen luonnolle, vesistöille, matkailulle ja paikallisille asukkaille.

1. Luonnonympäristön muuttuminen voi olla pysyvää
Pumppuvoimalat vaativat suuria vesimääriä sekä altaiden välisiä vedenkorkeuden vaihteluita. Tämä voi muuttaa rantavyöhykkeitä, vesiekosysteemejä ja maisemaa.
Useissa maissa on havaittu, että toistuva vedenpinnan vaihtelu heikentää rantakasvillisuutta, lisää eroosiota ja muuttaa kalojen sekä vesieliöiden elinympäristöjä. Erityisen herkkiä ovat pohjoiset järviympäristöt, joissa kasvukausi on lyhyt ja luonnon palautuminen hidasta.
Kemijärven alueella vesistöillä on myös merkittävä virkistys- ja matkailuarvo. Muutokset vedenkorkeuksissa voivat vaikuttaa veneilyyn, kalastukseen ja rantojen käyttöön.

2. Taloudelliset riskit voivat jäädä paikalliselle alueelle
Pumppuvoimalat ovat erittäin kalliita investointeja. Rakennuskustannukset voivat nousta miljardeihin euroihin, ja hankkeiden kannattavuus riippuu tulevaisuuden sähkömarkkinoista.
Kansainvälisesti useat hankkeet ovat kärsineet kustannusylityksistä ja viivästyksistä. Esimerkiksi Snowy 2.0 -hankkeessa Australiassa kustannusarviot ovat kasvaneet huomattavasti alkuperäisestä ja aikataulu on viivästynyt useita vuosia.
Jos markkinaolosuhteet muuttuvat esimerkiksi akkuteknologian kehittymisen vuoksi, investoinnin kannattavuus voi heikentyä merkittävästi.

3. Matkailun vetovoima voi kärsiä
Kemijärven ympäristö tunnetaan luonnostaan, kalastusmahdollisuuksistaan ja läheisyydestään Pyhä-Luosto National Park -alueeseen.
Monissa matkailualueilla toteutetuissa vesivoima- ja allashankkeissa paikalliset ovat olleet huolissaan maisemavaikutuksista. Rakennusvaihe voi kestää vuosia ja sisältää louhintaa, raskasta liikennettä sekä laajoja maa-alueiden muutoksia.
Vaikka matkailuvaikutukset eivät aina ole yksiselitteisesti negatiivisia, riski alueen luontomielikuvan heikkenemisestä on olemassa.

4. Kalakantoihin kohdistuu epävarmuuksia
Pumppuvoimaloissa veden virtaussuunta voi muuttua nopeasti tuotanto- ja pumppaustilanteiden välillä. Tämä voi vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen, kutualueisiin ja ravintoketjuihin.
Useissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti vaelluskalat voivat kärsiä vesirakentamisesta. Vaikutusten tarkka arviointi vaatii aina paikallisia tutkimuksia, eikä muiden alueiden tuloksia voida suoraan soveltaa Kemijärveen.

5. Muiden maiden kokemukset eivät ole yksinomaan myönteisiä

Australia: Snowy 2.0
Australiassa toteutettava Snowy 2.0 on yksi maailman tunnetuimmista pumppuvoimahankkeista. Hanke on kohdannut kustannusten nousua, teknisiä haasteita ja aikatauluviivästyksiä. Tapaus osoittaa, että suuret pumppuvoimalat voivat olla paljon odotettua vaikeampia toteuttaa.

Yhdysvallat
Useita suunniteltuja pumppuvoimalahankkeita on peruttu ympäristösyiden, paikallisen vastustuksen tai taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Erityisesti luonnontilaisten alueiden muuttaminen altaiksi on herättänyt kiistoja.

Espanja ja Portugali
Pumppuvoimaloita on rakennettu runsaasti uusiutuvan energian tueksi, mutta osa hankkeista on saanut kritiikkiä vesistövaikutuksista sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä erityisesti vuoristoalueilla.

6. Vaihtoehtoisia energian varastointikeinoja kehittyy nopeasti
Pumppuvoimaloita pidetään perinteisesti tehokkaana energiavarastona, mutta niiden rinnalle on tullut uusia vaihtoehtoja:
suurakut
lämpövarastot
vetytalousratkaisut
kysyntäjousto
hajautetut energiavarastot

Koska teknologia kehittyy nopeasti, voidaan kysyä, onko vuosikymmeniä muuttava vesirakennushanke paras ratkaisu juuri Kemijärven kaltaiselle alueelle.