Ajattelin kertoa tarinani. Ei uskottomuus aina ole vain huono asia.
Olin ollut naimisissa n 10 vuotta. Ihan ok mies, kolme lasta, rauhallista jne. Mutta tylsää.
Hankin rakastajan. Muutama kokeilu oli ollut aikaisemminkin, mutta nyt rakastuin kunnolla. Ihana mies, myös hän rakastui minuun. Ihanaa seksiä, kiinnostusta, läheisyyttä.
Erosin miehestäni. Rakastaja jatkoi omaa liittoaan n. puoli vuotta, jonka jälkeen hänkin erosi. Olimme yhdessä muutaman kuukauden, jonka jälkeen rakastaja palasi kotiinsa, syynä vaimon mielenterveysongelmat ja se, että mies halusi ajatella lastensa parasta. Minä jatkoin yksin, tapailin miehiä, jokin seurustelusuhdekin oli.
N. kolme vuotta eroni jälkeen tämä ihana rakastajanikin erosi. Olimme olleet yhteydessä kaikkin nämä vuodet aina silloin tällöin. Lopetin seurustelusuhteeni ja "valitsin" rakastajani. Nyt olemme onnellisia. En ole katunut eroani, olen sen jälkeen saanut niin monta hienoa kokemusta.
Nähtäväksi jää, mitä elämä jatkossa tuo tullessaan.
Olin ollut naimisissa n 10 vuotta. Ihan ok mies, kolme lasta, rauhallista jne. Mutta tylsää.
Hankin rakastajan. Muutama kokeilu oli ollut aikaisemminkin, mutta nyt rakastuin kunnolla. Ihana mies, myös hän rakastui minuun. Ihanaa seksiä, kiinnostusta, läheisyyttä.
Erosin miehestäni. Rakastaja jatkoi omaa liittoaan n. puoli vuotta, jonka jälkeen hänkin erosi. Olimme yhdessä muutaman kuukauden, jonka jälkeen rakastaja palasi kotiinsa, syynä vaimon mielenterveysongelmat ja se, että mies halusi ajatella lastensa parasta. Minä jatkoin yksin, tapailin miehiä, jokin seurustelusuhdekin oli.
N. kolme vuotta eroni jälkeen tämä ihana rakastajanikin erosi. Olimme olleet yhteydessä kaikkin nämä vuodet aina silloin tällöin. Lopetin seurustelusuhteeni ja "valitsin" rakastajani. Nyt olemme onnellisia. En ole katunut eroani, olen sen jälkeen saanut niin monta hienoa kokemusta.
Nähtäväksi jää, mitä elämä jatkossa tuo tullessaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
sinunlaisilla ei muuten ole mitään oikeutta elää. Jospa onkin niin että kuoleman jälkeen on elämää, sun suunta on taatusti alaspäin.
Tuo vittupää esiintyy täällä monelle eri nimellä ja käy haukkumassa ihmisiä.
...sun arvaus. Jos tollasia ihmisiä ei olis, tää maailma olis paljon parempi paikka. 10v naimisissa, lapsia, kokoajan pettänyt useiden kanssa? Mies ei tietysti osaa aavistaakaan mitä vaimo on tehnyt?
Miksi teit sen? Oman etusi takia? Elämää ei ole tarkoitettu toisten alistamiseen, valehteluun, toisten elämän pilaamiseen...
kyl joskus ja monestikin asiat menee yhtä hyvin kuin teillä. Kyl sitä voi toisesta löytää sen oikean itselleen. Liian paljon on turhia kulissiliittoja.
Ihanaa, kun saa lukea onnellisiakin asioita rinnakkaissuhteiden kehittymisestä. Minulla on tällä hetkellä erittäin läheinen, mutta varattu mies. Ei, en aio häntä ikänä houkutella eroamaan. Ratkaisu sitten joskus on hänen, olkoot sitten mikä tahansa.
Toisaalta en aio lopun elämääni odottaa jos vain löydän vapaan ja minun kanssani yhteenmatsaavan miehen.
Kaikkea Hyvää Teidän Elämäänne
Muumeli
Hei on kiva kuulla et jollain on samallainen tilanne kuin minullakin. Meidän katseemme kohtasivat tansseissa ja sen jälkeen ollemme olleet yhdessä aina kun siihen tilaisuus on, olen kyllä ilmoittanut etten jaksa olla kakkonen kovinkaan kauan, joten jonkulainen päätös on minun miehen tehtävä. Mutta tämä rakkaus on uskomattoman hieno tätä en vaihtaisi pois.
En koskaan ajatellut että rupeaisin varatun miehen kanssa olemaan mutta kun sitä ei tiedä kehen rakastuu tässä elämässä ja tämä on niin lyhyt aika kun olemme täällä sitä ei kannata tuhlata huonoon suhteeseen.
Minullekin on käynyt samoin. Erosin viime marraskuussa 10 vuotta kestäneestä suhteesta. Otin yhteyttä nuoruuden aikaiseen rakastettuun. Selvisi heti että hän on varattu ja lapsikin on. Ajattelin että ei siinä mitään pitää katsella muita miehiä. Mutta tämä mies alkoi tekstaileen ja nyt olemme tapailleet 4,5 kk. Olemme olleet sängyssäkin lukemattomat kerrat.Olen sanonut että en halua olla toinen nainen, että hänen on tehtävä ratkaisu. Hän sanoo ettei halua erota lapsen takia. Itse olen rakastunut häneen ja hänkin sanoo välittävänsä minusta paljon.Olen monta kertaa laittanut suhteemme katkolle mutta aina jompi kumpi ottaa yhteyttä. Nyt sovittiin että jatketaan tätä, mutta mihin asti?! Jotenkin tuntuu että hän ei tule ikinä eroamaan mutta toisaalta tuntuu että sitten joskus.Kannattaako jäädä odottamaan vai lopettaa koko suhde tähän? Haluaisin olla hänen kanssaan mutta odotanko turhaan...
et ole pätkääkään onnea ansainnut.
No siinä se tulikin. Jos ei ole ton enempää kommentoitavaa niin antaisit olla. Mikä helvetti siinä on että tänne pitää tulla haukkumaan? Jos et kestä kuulla raakaa tarinaa elävästä elämästä niin mene ihmeessä takas sinne pumpuliin kasvamaan. Kiitos ja näkemiin.
Tuollainen tunnevammanen saakin hermostua. Onko tullut kertaakaan mieleen, että satutat ihmisiä niin syvästi, että heidän elämä muuttuu loppuelämäksi.
Harmi sinänsä, että tuollaisten takia.
Missä vaiheessa sanoin itse pettäväni/pettäneeni???
Että hehe. Tekeekö minusta tunnevammaisen se, että yritän ymmärtää ihmisten käyttäytymistä, enkä koe olevani "riittävä" tuomitsemaan ketään heidän tekojensa perusteella?
No kyllähän se sinusta tunnevammaisen tekee jos et osaa ottaa kantaa asioihin ja "tuomita" ihmisiä. Kaikki sitä tekee, harmi ettet itse pysty. Lapsuustraumoja?
Tässä tapauksessa olen sitten todella onnellinen tunnevammastani.
Osaan ottaa kantaa asioihin, mutta en tahdo väittää mustavalkoisesti minun kantani olevan se ainoa oikea.
Tällaisissa tunteita herättävissä asioissa kuten pettämisessä yritän ajatella mahdollisimman laaja-alaisesti enkä missään tapauksessa anna omien tunteiden vaikuttaa mielipiteisiin. Jokaisen teon takana on kuitenkin vain ihminen, ja sen verran tunnevammainen siis olen etten koe asiakseni haukkua tai tuomita myöskään sitä yleisen mielipiteen mukaisesti "pahan teon" tehnyttä osapuolta.
Eipä tietääkseni ole lapsuustraumoja. Epäilenkin vamman tulleen suoraan geeneistä.
Toivottavasti se periytyy edelleen.
Olen iloinen puolestanne.
heip!
En voi muuta sanoa kuin että nostan hattua teille!!Aina täällä joku narisee että mikseivät ihmiset eroa sitten jos kerran on rakastunut toiseen. Mutta toisaalla samat ihmiset sanovat että nykyaikana erotaan liian helposti. Te ainakin odotitte ja katsoitte onko suhteenne ja tunteenne aitoa vai jotain muuta. Teitte ratkaisunne omilla tahoillanne kun hetki oli oikea ja olitte varmoja että haluatte erota puolisoistanne. Kyllä se vaan on niin että joskus se ruoho todella on vihreämpää siellä aidan takana.
Kaikkea hyvää teille ja onnellista elämää!!
Oikeasti, oletteko koskaan miettineet, että elämä on aivan liian lyhyt epätyydyttävässä parisuhteessa elämiseen. Oletteko te koskaan miettineet, että miksi pariskunnat pettävät toisiaan? Voisiko osittain johtua siitä, että jotain on kotona vialla? Onko se todella niin paha asia, jos joku löytää onnen itselleen uudesta parisuhreesta? On helppo tuomita muita ihmisiä, mutta toimitteko itsekään välttämättä aina kovin täydellisesti? Itse en ainakaan enää voi tuomita toisia ihmisiä. Voin ainoastaan yrittää elää niin hyvin kuin pystyn. Onnea kaikille onnellisille!
Täysin samaa mieltä. Onneksi joku muukin ajattelee näin...
Elämä on lyhyt, se tiedetään. Jos on paha olla, se kerrotaan sanoin, ei pettämällä. Jos puhuminenkaan ei auta, silloin on parempi erota. Ensin erotaan ja sitten vasta etsitään se uusi onni. Pettämällä vain loukkaa toista todella paljon, vie luottamuksen ihmisiin.
Pettäminen on aina väärin eikä sitä voi puollustella millään. Kenenkään ei ole pakko elää epätyydyttävässä parisuhteessa mutta järjen käyttö on sallittua, jopa suotavaa!!
Ihanaa, että on muita jotka ymmärtävät ratkaisujamme.
Mielestäni asia on usein niin, että ihmiset muuttuvat. En ole sama ihminen kuin 15 v sitten. Tarpeet muuttuvat, myös tilanteet muuttuvat, lapsetkin kasvavat.
Lasten takia ei kannata pysyä epätyydyttävässä liitossa. Meillä kaikilla on vastuu myös omasta elämästä. Ja eikö se parisuhteen toinenkin osapuoli ansaitse vilpitöntä rakkautta, ihailua? Itse en ainakaan haluaisi, että joku olisi kanssani esim. säälistä, velvollisuudentunnosta tai lasten takia. Ei herrajestas.
Minä ainakin olen nyt paljon tyytyväisempi elämääni, ja uuteen rakkauteeni.
Erota voi fiksusti ja niin, että huomioi lapset ja sen toisenkin osapuolen. Tulevan exän kanssa voi olla ihan asialliset välit.
Elämällä on niin paljon annettavaa, antakaa palaa, te vahvistutte!
Silti se ei tarkoita että pitää pettää.
Pettäminen on pelkästään itserakkautta!
www.narsistienuhrientuki.info