Niin sellainen tilanne että ollaan mieheni kanssa oltu n.11 vuotta ja meillä on kaksi lasta.Mieheni on ollut ensimmäinen jonka kanssa olen ollut ja nyt 11 vuoden jälkeen on tunnut tunne että nuoruus on jäänyt elämättä ja haluaa mennä ja kokeilla jotain toistakin.Olen pettänytkin ja jäänyt kiinnikkin mutta sain anteeksi.Jo toistamiseen.On tapahtunut kaikenlaista baarireissuilla,ihastuin kerran toiseen mieheen.Ja tunteet on sen jälkeen olleet mieheen aikalailla nollassa jo vuoden verran ja välillä on tunne että haluaisin erota mutta lapset tekee päätöksestä vaikean.Mitä te ajattelette tästä ja mitä itse tekisitte?
Mitä tekisitte minun tilanteessani?
ihastus
192922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Monesti ihmiset ajattelevat että täytyy jatkaa lasten takia, että lapset kärsivät erosta.
Mutta ajatteleeko kukaan ikinä että lapset kärsivät myös siitä kun vanhemat eivät rakastakkaan toisiaan jne.
Tai on se vieläkin...mutta välit on poikki ikuisesti.Joo isäni oli hänenkin ensimmäinen..Sitten se nuoruuden menetys piti kokeilla..Voi *vetti kun ajattelenkin..Paskaks vaan kaikki,ja millä hinnalla..Meni kyllä kaikki kunnioitus.
...just tollasta vastausta en halunnut kuulla.Kysyinkin mitä mieltä olette mun jutusta, en pyytänyt kertomaan omasta äidistäsi:(
jos et halua kuulla kommentteja(kaikenlaisia) niin älä sitten tänne kirjoittele.
ime..sanonko mitä.
on tahdon asia.
Ei ole.
Rakkaus on tunne, ei päätös.
on tunne, toki. Sitä vain voi tuntea samaan aikaan useisiin ihmisiin, mutta yhden kanssa vain voi olla naimisissa/parisuhteessa. Vihkikaavassakin kysytään ovelasti "Tahdotko sinä rakastaa.. myötä ja vastoinkäymisissä..." Eikä "rakastatko sinä xx:ää siihen asti kunnes löydät toisen rakkauden". Tahto rakastaa on vaikeampaa kuin rakastaminen. Siksi se unohdetaan helposti.
Suosittelisin antamaan lapsille rehellisyyttä ja totuutta. Ero on parempi kuin valhe.
Hei! Itse painiskelen välillä samanlaisten tunteiden/tilanteiden kanssa. Jos haluat jutella (asiallisesti) voin laittaa s.postiosoitteeni. Täällä nimittäin tuollaisiin viesteihin saa yleensä joko täysin järjettömiä tai sitten ei asiallisia kommentteja!
No kai nyt saatte kun syynä on epäinhimillinen kohtelu. Ihmisellä on kyky tehtä päätöksiä ja kyky moraaliin.
..mielelläni samassa tilanteessa painivan ihmisen kanssa.Eli anna osoite niin laitan postia:)
Sama tilanne. Pariin vuoteen ei ole ollut enää tunteita miestäni kohtaan tai ei sellaisia, joita pitäisi olla puolisoa kohtaan. Minulla oli suhde toiseen mieheen, mutta lopetin sen antaakseni avioliitolleni mahdollisuuden. Ei tullut mitään. Jatkettiin yhdessä olemista lasten takia, vaikka ero ja yksineläminen tuntui minusta paremmalta vaihtoehdolta. Sitten tahtomattani ja etsimättäni rakastuin toiseen mieheen, jonka olin muissa merkeissä tuntenut jo aikaisemmin.
Aion erota. En kehota sinua samaan. Mutta itse en näe suhteellani mitään tulevaisuutta.
Kasva aikuiseksi ja hoidata pääsi kuntoon!
noihin vinkkeihin! Ärsyttää (tai huvittaa) tollaset keski-ikäiset naiset,joiden elämässä ei oo koskaan tapahtunut mitään pahempaa,niin sitten pitää itse kehitellä jotain draamaa..Sitten itketään jälkikäteen,kun olinpas tyhmä ja blaa blaa..
..tiedät mitä kenenkin elämässä on tapahtunut? Muakin ärsyttää tollaset viisaat kannanotot:)
Kehittele sääkin itelles jotain niin ei tartte olla toisille kateellinen.
Tekisin kaikkeni pitaaksieni perheeni koossa. Aivan ensiksi jattaisin nuo typerat kapakkareissut. Paljon rakentavampaa on hankkia pieni viinipullo ja pienokaisten mentya nukkumaan jarjestat miehesi kanssa piknikin kotona.
On aivan jarjetonta haikailla mennytta nuoruutta. Sinulla on tietoisesti hankkimasi lapset. On velvollisuutesi heita kohtaa varmistaa etta he saavat pitaa jo tuntemansa kodin, isan ja aidin huomion ja rakkauden kehittymisvuosinaan. Kun he ovat poissa kotoa ja omillaan sitten voit suunnitella erilailla mutta nyt laspsesi ja miehesi tulevat ensin.
Huoraamisesta ja kapakkakierteesta sina saat vain itsellesi itseinhon tunteen. Sita sina et tarvitse.
Suurin osa niistä jotka lähtee suhteesta toisen ihmisen vuoksi yleensä katuu raskaasti tekoaan kun arki koittaa uudessakin suhteessa ja tuttu ja turvallinen vanha suhde on mennyt ja menetetty.
Yksi on elämä elettävänä jokaisella. Ajattele itseäsi ja itsesi kautta elämääsi. Lapset vaistoavat ja ovat herkkiä. Voi enemmän vaurioittaa heidän normaalin elämän ja rakastamaan oppimisen kehitysra jos kotonanne on viileää...riitoja ym.
Lapset ovat onnellisia kun vanhemmat ovat onnellisia. Vaikka olisi kaksi kotia.
Tee hyvä päätös.
Jos jatkat suhteessasi niin opettele uudelleen rakastamaan lastesi isää ja unohda muut.