Televisiomainokset eivät enää yritä esittää urheilua muuna kuin viihteenä. Toisin oli vielä ollessani lapsi ja pitkälle aikuisuuteen. Urheilu esitettiin voiman, virkeyden, reippauden ja terveyden lähteenä. Selitettiin ilman tutkimuksia, että urheilu edisti raittiutta
Ensimmäiset soraäänet kuultiin 1960-luvulla, vai oliko ollut -70-luvun alussa. Oli tutkittu kilpaurheilijoita ja verrattu heitä urheilemattomiin nuoriin. Tulokset olivat järkyttäviä. Havaittiin, että urheilijoiden alkoholinkäyttö oli kaksinkertainen, samoin vammojen ja sairastumisten määrä.
Terveyden lähteeksi nousi uusi käsite, kuntourheilu, jonka tuli olla kohtuullista ja miellyttävää.
Kilpaurheilumme suuruus, moninkertainen olympiavoittaja, Paavo Nurmi, lausui vanhoilla päivillään, että ihminen menettää urheilulle parhaat vuotensa, mutta on sitten puilla paljailla.
En muista, kuka urheilujohtaja oli, mutta väitti telkassa suoraan, että Nurmen sanomiset johtuu dementiasta. Tuskinpa tälläista nykyisin päästettäisi eetteriin, mutta silloin teeveessä muutenkin käytettiin törkeää kieltä.
Mutta ei Paavo Nurmi itsestään puhunut. Hän oli urheilu-uransa jälkeen vielä menestyvä liikemies, mutta lukuisat urheilijat olivat valuneet tyhjyyteen ja alkoholin suurkulutukseen, monet aivan rappiolla.
Sinkkupalstalaisilta pyydän kommenttia, harrastatteko kilpa-, kunto- vai penkkiurheilua, kuntosalia, vai ettekö harrasta mitään. Myös kommentit urheilun merkityksestä ovat tervetulleet.
x x x x x
Jouduin yllättävään tilanteeseen maaseudulla, kun olin vaimoni kanssa hänen veljensä ja tämän emännän luona. Teeveestä alkoi tulla joku urheilukilpailu, jolloi tulin sanoneeksi, että menen siksi ajaksi lepäämään.
Emäntä oli aidosti ihmeissään, että enkö ole kiinnostunut urheilusta. Eivät varmaan maaseudullakaan kaikki ole, mutta jos sen mainitsee, helposti menettää ystävät. Kaupungeissa on vapaampi ilmapiiri. Jos ei ole kiinnostunut jostakin, ei sitä tarvitse peitellä.
Ensimmäiset soraäänet kuultiin 1960-luvulla, vai oliko ollut -70-luvun alussa. Oli tutkittu kilpaurheilijoita ja verrattu heitä urheilemattomiin nuoriin. Tulokset olivat järkyttäviä. Havaittiin, että urheilijoiden alkoholinkäyttö oli kaksinkertainen, samoin vammojen ja sairastumisten määrä.
Terveyden lähteeksi nousi uusi käsite, kuntourheilu, jonka tuli olla kohtuullista ja miellyttävää.
Kilpaurheilumme suuruus, moninkertainen olympiavoittaja, Paavo Nurmi, lausui vanhoilla päivillään, että ihminen menettää urheilulle parhaat vuotensa, mutta on sitten puilla paljailla.
En muista, kuka urheilujohtaja oli, mutta väitti telkassa suoraan, että Nurmen sanomiset johtuu dementiasta. Tuskinpa tälläista nykyisin päästettäisi eetteriin, mutta silloin teeveessä muutenkin käytettiin törkeää kieltä.
Mutta ei Paavo Nurmi itsestään puhunut. Hän oli urheilu-uransa jälkeen vielä menestyvä liikemies, mutta lukuisat urheilijat olivat valuneet tyhjyyteen ja alkoholin suurkulutukseen, monet aivan rappiolla.
Sinkkupalstalaisilta pyydän kommenttia, harrastatteko kilpa-, kunto- vai penkkiurheilua, kuntosalia, vai ettekö harrasta mitään. Myös kommentit urheilun merkityksestä ovat tervetulleet.
x x x x x
Jouduin yllättävään tilanteeseen maaseudulla, kun olin vaimoni kanssa hänen veljensä ja tämän emännän luona. Teeveestä alkoi tulla joku urheilukilpailu, jolloi tulin sanoneeksi, että menen siksi ajaksi lepäämään.
Emäntä oli aidosti ihmeissään, että enkö ole kiinnostunut urheilusta. Eivät varmaan maaseudullakaan kaikki ole, mutta jos sen mainitsee, helposti menettää ystävät. Kaupungeissa on vapaampi ilmapiiri. Jos ei ole kiinnostunut jostakin, ei sitä tarvitse peitellä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sinulla on tosi mielenkiintoisia ajatuksia. Harva urheilusta tuohon tapaan puhuu.
Pienen paikkakunnan mitallimies on toisille merkittävä henkilö, joka muistetaan mainita aina kylän yhteydessä. Harmi vaan kun ei ole koskaan kyseisen hepun nimeä kuullut, mutta yritän peittää tietämättömyyteni etten loukkaisi ketään.
Mistään urheilusta en ole pitänyt koskaan.
Urheilua ja kisojen katsominen edes televisiosta on saanut käytännössä voimaan pahoin. Urheilusta sain sen käsityksen, että vain voittamisella on merkitystä. Ainakin suomen tappiot herättivät vihaisia ja pettyneitä tunteita. Kuka sellaista jaksaa katsella?
Näen kyllä, että jotain kiihkomielistä ja innostavaa urheilusankareihin liittyy, mutten pääse ko. jutun sisään millään.
Kiitos! Minuakin on koko ikäni eklottanut urheilun kaikki muodot, mutta ei minua haittaa, jos ei painosteta siihen, ei edes penkkiurheiluun. Vapaasti saavat harrastaa ne, joita urheilu harrastuttaa.
Penkkiurheilun erilaiset monimuotoiset lajit ovat kaikista terveellisimpiä, kuin esim. sohvalla istuen sormien voimistelu painelemalla kaukosäätimen nappuloita.
Eiköhän ne kuitenski oo kaiken vähemmän epäterveellisii, siis ei 'kaikista terveellisimpiä'.
Onhan urheilu monella tavalla viihdettä. Se tarjoaa ihmisille jännitystä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, suuriakin tunteita.. Omien lempilajien seuraaminen on monelle tärkeä harrastus. Urheilu yhdistää ihmisiä tavalla, johon harva asia tässä maailmassa pystyy.
Yksilötasolla urheilu voi olla oleellinen osa elämää. Toiset tekevät sitä tavoitteellisemmin, toiset kuntoa ylläpitääkseen. Minä urheilen hyvinvoinnin vuoksi ja siksi, että se on hauskaa. Urheilun jälkeen on melkein yhtä hyvä olo kuin rakastelun. Plussana vielä terveyshyödyt, joten en näe yhtäkään hyvää syytä olla urheilematta.
Aletheias
On olemassa ihmisiä, joiden aivoissa mielihyväkeskus ihanoituu urheilusta, mutta on olemassa myös ihmisiä, jotka kamaloituvat. Molemmat sallittuja, jos ei vain kohdistu sosiaalisena paineena, tai suorastaan vaatimuksena toisenlaiseen.
Ihmiset kokevat urheilun eri tavoin, se on totta. Olen hyvin fyysinen, niin saan nautintoa kaikenlaisesta fyysisestä tekemisestä, mihin myös urheilu lukeutuu. Tulen todella levottomaksi, jollen saa jollain tapaa purettua olotilaani fyysisesti.
Urheilu tekee kaikille hyvää, mutta sen pitää tapahtua ehdottomasti ilman painostuksia tai pakkoja.
Aletheias
Mutta luulis että kivempaa olis esim keittiönpöydässä tai sohvalla syödä mansikoita tai suklaata kahvikupposen kera ja ottaa relax ja fyysisen tekemisen voi tehdä hemmottelemalla kumppania ja rakastella aina kun on fyysisen tekemisen tarve ja pussailla kumppanin kehoa ym
Ehkä yrität sitä fyysistä tarvetta kompensoida urheilemalla kun ei ole omaa miestä eli luulet että kun tukahdutat urheilemalla fyysistä tarvetta että urheilu olis kivaa
Mikseipä voi tehdä molempia? Ensin urheilemaan, sen jälkeen suihkuun ja oman kullan kainaloon mansikoita popsimaan ja sitten rakastelemaan.
Eivät nämä ole jokotai-asioita. Enkä ole vielä niin raihnainen, ettenkö jaksaisi molempia tehdä samana päivänä 😄
Aletheias
Kaikella fyysisellä tekemisellä on yhteys toisiinsa ja urheilemalla voi kyllä hieman helpottaa myös seksuaalista turhautumista, mutta urheilu on kyllä ihan oikeastikin kivaa.
Aletheias
Musta taas kaiken miellyttävempii on 1) Nuppunen ja kaks jo aikuisee jälkipolvee ynnä 2) empiirinen ja matemaattis-looginen luonnontieteellinen metodi.
Mää on ny poikkeuksellisesti joutunu oleen kaksissa niiku valmistujaisjuhlissa, ku poika on hakenu meijät autollaan.
Pojan tyttären, joka ennestään on DI, nii sen mies sai myös DI:n tutkinnon ja oltiin juhlassa. Ja pojan poika valmistu Turun taideakatemiassa medianomiks, niet oltiin sennii juhlissa.
Perhe ja muut rakkaat ihmiset tietysti menevät kaiken edelle. Heidän kanssaan vietetty aika on korvaamatonta. Hienoa, että olette päässeet osallistumaan perheenne tärkeisiin tilaisuuksiin.
Meidän pikkuperheessä urheilu on osa arkea ja täten myös yhdistävä tekijä. Minä nyt olen tällainen pelkkä kuntoilija, mutta poikani urheilee tavoitteellisemmin ja olemme viettäneet lukemattomia tunteja jollain tavalla urheiluun liittyvissä aktiviteeteissa. Loputtomasti kuskauksia, turnauksia, seuramaksuja, hikisiä urheiluvarusteita ja vanhempien talkoiluja. Monelle tuo olisi ehkä painajaista, mutta meille osa arkea. Ja se kun näkee lapsensa tekevän jotain, mitä hän rakastaa, on kaiken tuon arvoista 😊
Aletheias
Entä urheilun seuraaminen ilman televisiota ja radioa, lukemalla sanomalehdistä tulokset aina viikonloppuisin, sellainen paperiviihde.
Kuntosalilla käyn satunnaisesti, 1-2 kertaa viikossa.
Auttaa ylläpitämään lihaksiston kuntoa. Piristää päivää, siittä saa hyvän mielen.
Tästä pitääkin lähteä kohta hikoilemaan, ei parempaakaan tekemistä nyt ole.
Harrasteurheilukin on tullut enemmän tavoitteelliseksi, tieto lisääntyy ja tavoitteet muuttuvat.
AV
Eikös se harrasteurheilu ookin si tullu pienemmän piirin kilpaurheiluks? Mää inhoon kilpailuu ku ruttoo, hyvä kun ees, jos tulee juttuun.
Voi olla, ainakin jossain hydrox piireissä näin voi olla.
Tänään treeniä tunti ja kymmenen minuuttia, aurinkoon nauttimaan auringonsäteiden ihokosketuksesta puoleksitunniksi. Olo on ihan ok.
AV
Olen joskus harrastanut kuntourheilua.
Nykyään harrastan lähinnä hyötyliikuntaa.
Enää ei viitsi juosta tyhjää. Mieluummin laitan repun selkään ja patikoin erämaahan. Silloinkin hommalla on useimmiten tarkoitus, eli kalastusvälineet mukana.
Hyötyliikuntaa saan myös töissäni tai kirveellä tehdessä klapia sekä muissa talon/mökin töissä.
Viimeksi oli sykemittari käytössä viime talvena. Testasin että kummalla nousee sykkeet nopeammin tappiin, kirveellä mättämällä klapia vai tekovaginaa tosissaan runttaamalla :))
Arvaa kumpi oli kovempi laji?
-keinovaginamies-