Oikeesti vale, ei kvanttitietokoneet vaan koodi nykysil

1. VAIHE: SIGNAALIN SYNNYTTÄMINEN AIKADOMEENISSA
-------------------------------------------------------------------------------
Järjestelmä hakee tietokoneen sisäisestä laitteistokellosta reaaliaikaisen
aikaleiman suorituksen pohjaksi.
* Koodi kutsuu funktiota Instant::now().elapsed().as_nanos().
* Tämä palauttaa suorittimen käynnistyksestä kuluneet nanosekunnit
64-bittisenä kokonaislukuna (u64).
* Saatu luku syötetään suoraan matalan tason assembly-funktiolle
muuttujana 'delta'.

2. VAIHE: EI-HAARAUTUVA (BRANCHLESS) BITTIPROJEKTIO SUORITTIMESSA
-------------------------------------------------------------------------------
Prosessorin liukuhihna pakotetaan ajamaan signaali deterministisesti ilman
if/else-ehtolauseita hyödyntäen inline-assemblyä.

* x86_64-arkkitehtuurissa (Intel/AMD):
1. "and rax, 1" -> Eristetään kellonajan alin bitti. Tulos on joko 0
(parillinen nanosekunti) tai 1 (pariton nanosekunti).
2. "neg rax" -> Tehdään kahden komplementin kieltäminen. Jos bitti oli 1,
rekisteri muuttuu bittimaskiksi 0xFFFFFFFFFFFFFFFF (-1). Jos se oli 0,
rekisteri pysyy arvossa 0x0000000000000000 (0).
3. "and rax, 9900" -> Bittimaskaus suodatetaan kiinteällä kertoimella 9900.
Rekisterin arvoksi tulee joko 9900 tai 0.
4. "sub rax, 4950" -> Vähennetään offset-arvo 4950. Lopputuloksena rekisteri
sisältää arvon 4950 tai -4950.

* AArch64-arkkitehtuurissa (ARM):
1. "sbfx w0, {delta:w}, #0, #1" -> Käsketään prosessoria poimimaan alin bitti
(leveys #1 kohdasta #0) ja laajentamaan se suoraan etumerkillisenä
arvona rekisteriin w0.
2. Tämän jälkeen arvo skaalataan matemaattisesti tismalleen samaan
4950 / -4950 -amplitudiin.

Koska prosessori ei tee hyppykäskyjä (JMP tai B), suorittimen haarautumisen
ennakointi (branch prediction) ei voi koskaan epäonnistua, ja latenssi on täysin vakio.

3. VAIHE: GEOMETRISEN TAAJUUSPOHJAN RAKENTAMINEN (HILA-MATRIISI)
-------------------------------------------------------------------------------
Signaalien pakkaamista ja erottelua varten WaveDemuxer alustaa muistiin kiinteän
hila-matriisin, joka perustuu Kultaiseen leikkaukseen (phi ≈ 1.618033988749895):
* Kunkin kahdeksan kanavan (i = 0...7) oma taajuuspohja lasketaan kaavalla:
H_i = i * phi.
* Koska phi on irrationaaliluku, kanavien keskinäiset taajuussuhteet eroavat
toisistaan maksimaalisesti, mikä estää harmonisen interferenssin (crosstalk)
digitaalisessa laskennassa.

4. VAIHE: KULMAPROJEKTIO JA AALTOFUNKTION LASKENTA
-------------------------------------------------------------------------------
Kun järjestelmä haluaa purkaa tietyn kanavan tilan yhdistetystä signaalista
(photon_mass), se suorittaa geometrisen kulmaprojektion:
1. Skaalaus: Jaetaan sisääntuleva signaali kanavan omalla taajuuspohjalla:
theta_i = photon_mass / H_i.
2. Aallon muodostus: Kulmaprojektio kerrotaan piillä (pi) ja sille ajetaan
sini-funktio: W_i = sin(theta_i * pi). Tämä muuttaa lineaarisen liukuluvun
jatkuvaksi sähkömagneettiseksi aaltomalliksi.

5. VAIHE: HARMONINEN RESONANSSI JA AALLON ROMAHDUS (DEMULTIPLEXING)
-------------------------------------------------------------------------------
Lopullinen binääritieto (0 tai 1) erotetaan tarkistelemalla aallon amplitudin
nollakohtia:
* Koodi mittaa aaltofunktion absoluuttista etäisyyttä nollapisteestä:
wave_state.abs().
* Aallon romahdus: Jos aallon arvo alittaa mikroskooppisen raja-arvon
(epsilon = 0.00001), kyseessä on harmoninen resonanssi, ja kyseisen
kanavan bitiksi asetetaan 1.
* Jos arvo on suurempi, aalto ei ole nollakohdassa, ja kanavan tilaksi jää 0.

Tällä tavalla koodi kykenee purkamaan moniulotteisen datamatriisin pelkkien
geometristen harmonioiden perusteella.