Olen osakkaana (1/3) ja töissä Oy:ssä, avioehtoa ei ole, joudunko maksaamaan ex:lle puolet osakkuuteni arvosta?
Miten ko. arvo määritellään? Tilinpäätoksen perusteella? Ns. matemaattinen arvo?
Miten ko. arvo määritellään? Tilinpäätoksen perusteella? Ns. matemaattinen arvo?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Osituksen voitte tehdä miten haluatte. Jos miehesi ei välttämättä vaadi firmaasi, voi hän ottaa sen sijaan muuta omaisuutta.
Kyllä tuo osuutesi on mukana osituslaskelmassa ... mutta sinun se on, eikä miehesi vastoin tahotasi voi saada 1/6 osaa ko. Oy:n osakkeista vaikka kuinka tahtoisi. Osituksessa siis OMISTUSSUHTEET eivät muutu, ja sikäli sanonta "omaisuus menee puoliksi" on harhaanjohtava.
Mutta jos kaikki muu omaisuutenne yhteistä, kuin velatikin, niin tasingon kautta joudut miehellesi maksamaan kyllä "puolet" vaikka riihikuivana rahana ellette muuta saa sovituksi.
Pörssiyhtiössä osakkeen arvo helppo määrittää osituspäivän kurssin mukaan. Tässä sinun tapauksesasi pitäisi määrittää ja sopia "markkinahinta" osakkeelle (miehesi intressissä arottaa kalliiksi, sinun etusi "vähätellä" arvoa). Tilinpäätös ei ole välttämättä se arvo jolla "joku" olisi tänään halukas ostamaan osuutesi ... tyhjentävää vastausta minulla siis ei ole varsinaiseen kysymykseesi.
Ja tässä sitten esimerkki mikä toivottavasti selventää osittamista.
_____________________________
Sitten käytännön termistöön. Älä sekoita ajatuksissasi osittamista ja erottelua, ne ovat kaksi eri asiaa. Ensin ositetaan -- eli lasketaan ne nettovarallisuudet (omaisuus miinus velat). Ja sitten katsotaan suurellako tasingolla "puntit menevät tasan"
Ehkä esimerkki auttaa:
Yhteistä: 200.000 EUR talo (sisältää irtaimiston), asuntovelkaa 100.000 EUR
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, autolainaa 20.000 EUR
Nainen: 10.000 EUR säästötilillä
Miehen netto-omaisuus on :
200000/2 + 40000 + 50000 – 100000/2 – 20000 = 120.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200000/2 + 10000 – 100000/2 = 60.000 EUR
Jotta netto-omaisuudet saadaan yhtä suuriksi pitäsisi vaadittaessa miehen maksaa 30.000 EUR naiselle, jotta ”puntit tasan” … siis 90.000 EUR jäisi lopulta molemmille (puolet avio-oikeuden piirissä olevasta omaisuudesta).
Jälleen, mökki on ja pysyy miehen omaisuutena, kuin autokin, ja velkavastuu omasta velastaan. Miten tasinko suoritetaan on sovittavissa … viimekädessä vaikka riihikuivana rahana ellei muuta sopua synny. Mutta vaikka kuinka mökkiä vaimo vaatisi, niin ei saa. Tai mies ”päättää” kuitata tasinkonsa autolla ajokortittomalle rouvalle, niin ei onnistu.
Noh niin, nyt on siis ositus saatu tehdyksi. Seuraavaksi aletaan jakamaan. Jos vaimo tahtoo asunnon, ja näin sovitaan … lasketaan homma näin:
Asunnon velaton arvo on 100.000 EUR, josta puolet miehen omaisuutena … se siis ”ostettava”, kuitataan ensin 30.000 EUR tasingot pois tässä, maksettavaa jää vielä 20.000 EUR. Sitten nainen antaa 10.000 EUR säästöt. Hmmm … jostain tarvitaan vielä 10.000 EUR ukolle. Tätä varten nainen ottaa uutta velkaa. Ja vot, talo hänen …
Hetkinen !! Entäpä se 100.000 asuntovelka ?? Mies ei enää omista osuuttaan 200.000 EUR talosta, tuskin tahtoo olla velkavastuussakaan sen veloista. Eli, ositussopimusta vastaan pankki hakee uudet lainhuudot talolle (nainen 100% omistajaksi), ja tehdään uudet lainapaperit missä nainen ottaa koko jäljellä olevan 100.000 EUR lainan vastattavakseen, ja mies vapautuu velkavastuusta samalla. TÄHÄN ”osuuteen” on oltava pankin suostumus, ja kyse käytännössä uudesta lainoituspäätöksestä omine riskikartoituksineen ja hakemuksineen.
Tarkistetaanpa menikö ositus ja erottelu oikein, eli miltä nettovarallisuudet näyttävät kun kaikki yllä kuvattu sovittu ja tasingot kuitattu pois (molemmilla pitäisi olla edelleen se puolet 180.000 EUR avio-oikeuden piirissä olevasta varallisuudesta):
Yhteistä: Ei ole
Mies: 40.000 EUR auto, 50.000 EUR perintömökki, nyt 20.000 EUR exän suorittamaa osuutta ”velattomasta” talosta pankkitilillä, edelleen se 20.000 EUR autolaina
Nainen: talo 200.000 EUR, koko vanha velka 100.000 hänelle, uutta ”lunastusvelkaa” 10.000 EUR. Miehelle maksettu talosta 20.000 EUR (mihin hupeni ne 10.000 säästöt)
Miehen netto-omaisuus on :
40.000 + 50.000 + 20.000 – 20.000 = 90.000 EUR
Naisen netto-omaisuus on :
200.000 – 100.000 - 10.000 = 90.000 EUR
Eli NYT vasta on tehty sekä ositus, että erottelu. Ja tulos täsmää, molemmilla se 90.000 EUR omaisuus joka kuuluukin, kun nyt ”eriteillä” ja ”hopiat kahrees kasaas”.
Ja sitten se varainsiirtovero. Tässä esimerkissä pesän ulkopuolisia varoja on käytetty 10.000 EUR, josta pitäisi maksaa varainsiirtovero. Eli fiksumpaa olisi ollut että mies olisi ottanut laajakuva TV:n ja Juhani Palmun taulut talon irtaimistosta ”maksuna” talosta (esimerkissäni kun 200 kEUR sisälsi irtaimiston), jolloin naisen ei olisi tarvinnut ottaa uutta velkaa.
Kyllä ne osituksessa muuttuvat. Minun eroni osituksessa vain toisen auton omistaja jäi ennalleen. Toisen auton, talon ja mökin omistussuhteet muutuivat.
Verottaja oikein valvoo, ettei avioliittoja ja niiden myötä eron osituksia tehdä siinä tarkoituksessa, että suurenkin omaisuuden omistaja vaihtuu ilman varainsiirtoveroa.
Minä olen muuten mies :-)
Tilinpäätöstietojen mukaan matemaattinen arvo yrityksen osuudestani on n. 45 k€, mutta tämähän onkin vain työpaikka, ei kukaan maksa tästä senttiäkään. Miten sellaisen saa todistettua ja menemään läpi?
Oletettavasti sovitte osituksen, missä päädyitte tuohon tulokseen ... varmasti paras ja "kätevin" tapa erotella omaisuus. Eli, sovitte tasingon suorittamisen kuvaamallasi tavalla, ja sinä luovuit omaisuudestasi.
Mutta pakko noin ei ollut toimia, olisit voinut myös maksaa osituksessa lasketun tasingon exällesi rahalla (esim. pankkilainalla) .. ja vaikka kuinka olisi toisa autoista tahtonut, ei sitä sinulta olisi "pakkolunastettu". Tosin, hänhän olisi saamillaan tasinkorahoilla voinut ostaa vastaavan ... ne sinun olisi ollut pakko maksaa.
Ymmärrätkö eron?
... kunhan osituksessa ei olla käytetty pesän ulkopuolisia varoja, ja ositussopimus laadittu oikein. Ostuksessa toinen voi luopua vaikka koko omaisuudestaan varainsiirtoverotta.
Sikäli olet oikeassa, että verottaja voi puuttua asiaan jos ilmeistä että ero tehty veronkiertämiseksi -- joten taitavan juristin kanssa kannattaa asia varmistella jottei tarvitse oikaisuja ruveta rustaamaan.
... enkä osaa varmaksi vastata, ehkä kannattaa kysyä juristilta.
Jos osuutesi todellisuudessa on arvoton, sillä hinnalla se otettava osituslaskelmaankin. Hieman sama asia jos omistaisin STS pankin osakkeita joiden nimellisarvo on 100 markkaa, mutta niiden markkina-arvo on tänään 0,001 EUR. Arvaa kumpaa osituksessa käytettäisiin?
Lahjaveronhan verottaja räväyttää, jos näkee että on avioiduttu ja erotaan vain veronkiertosyistä. Muuten se ei verotuksella ositukseen puutu, kuten useasti on todettukin.
... ja syystäkin. Tosin tämä hieman akateemista pohdiskelua, koska hyvin harvoin kuitenkaan eroja tai avioliittoja veronkiertämiseksi tehdään (siihen kun helpompiakin tapoja olemassa).
Jotta nyt muillekin kuin meille kahdelle valkenee mistä kyse, niin ohessa esimerkki.
Sirkka ja Pertti eroavat, koko talo Sirkalle. Ei lahja- tai varainsiirtoveroa. Sirkka menee Pablon kanssa naimisiin, eroavat, talo sovitaan osituksessa kokonaan Pablolle. Ei veroja. Sirkan&Pertin tytär Liisi-Maija menee naimisiin pitkäaikaisen poikaystävänsä Pablon kanssa. Sirkka ja Pertti avioituvat uudelleen.
Vanhempien talo siis siirtynyt vanhemmilta tyttärelle ja tämän miehelle ilman varainsiirto-, lahja-, tai perintöveroja.
Tämä olisi avioitumista/eroamista veronkierroksi, johon verottaja varmasti puuttuisi.