Uskottomuus keskusteluissa ollaan jokseenkin yksimielisiä siitä, että pettäjä tekee valinnan, aloittaako rinnakkaissuhteen vai ei. Niin ikään oletetaan, että pettäjä on valmis kantamaan mahdollisista seuraamuksista vastuun. Petettyihin puolisoihin (tosin yleensä vain naisiin) kohdennetaan syyllistämistä miehen uskottomuudesta: arkistunut ulkonäkö, miehen huomioimattomuus, seksin vähyys jne. Petetyn vaimon käsketään lähes aina katsoa peiliin ja ottaa vastuu seuraamuksista, koska valitsi ulkonäkönsä laiminlyönnin, ei huomioinut miestään ja ei kiinnostunut tarpeeksi seksistä.
Eli tähän asti kaikki ovat ymmärtäneet ja olleet yksimielisiä siitä, että valinnan vapaus tuo mukanaan aina vastuun valinnoista ja niiden mahdollisista seurauksista. Otin jo yhteen keskusteluun kantaa siitä näkökulmasta, että onko todellakin niin, että kakkosille on myönnetty vastuuvapaus? Ja millä perusteella?! Yhteiskunnassamme mm. kirjanpitäjille tai tilintarkastajille voidaan myöntää vastuuvapaus kun työ on hoidettu moitteettomasti. Vastuuvapaus voidaan myöntää myös henkilölle, joka on älyllisesti heikkolahjainen tai kykenemätön huolehtimaan edes itsestään. Haluaako kakkoset siis todellakin olla syyttömiä kolmiodraamoissa? Siis vastuusta vapautettuja vähä-älyisiä?! Tällaisen kuvan heidän kommenteistaan ainakin saa… Kyllä kaikilla ihmisillä on vastuu omista valinnoista ja niiden aiheuttamista seurauksista, myös kakkosilla.
Ja on ollut sitäkin kommenttia, että kakkosia ei saa ”tuomita” tai moittia, koska aviorikos ei enää ole kirjattu suomen rikoslakiin. Mutta eihän ole rikos ykkösenkään moittia kakkosta tai hänen tekoaan; sekään ei kirjattuna lakiin.
Kakkoset myös ihmettelevät sitä, kuinka ykkönen ei jätäkään pettävää puolisoa. Onko se jotenkin ihmeellisempää kuin se, että kakkonenkaan ei halua ko. miestä jättää? Molemmat ovat samaan henkilöön kiintyneitä, kumpikaan ei ko. miestä voi vastustaa… Samalla tapaa molemmat naiset ovat petettyjä, kummallekaan naiselle mies ei ole rehellinen.
Kiinnitin myös huomion sellaiseen erikoisuuteen ”perusteluissa” pettämiselle, että niin kakkoset kuin pettäjätkin kertovat uskottomuuden olevan suhteesta puuttuvien asioiden tai väljähtyneiden tunteiden etsimistä, ei suinkaan uuden ihmisen etsimistä. Onko kakkoselle todellakin helppoa elää suhteessa, missä tietää olevansa vain puuttuvien asioiden mahdollistaja? Eikö jokainen halua todellisuudessa tulla halutuksi ja rakastetuksi ihmisenä? Ykköset usein viittaavat lienee tähän kommentoidessaan arjen ja yhteiselämän olevan muutakin kuin fyysistä vetovoimaa tai pelkkiä juhlahetkiä. Parisuhteessa elävät ottavat usein myös esille sen seikan, että joka suhteessa on jossain vaiheessa kriisejä. Moni tietää sen, että kriisissä oleva ihminen pyrkii vain helpottamaan pahaa oloaan, ei niinkään muuttamaan elämäntilannettaan; hieman sama tilanne on ihmisillä, jotka ongelmallisissa tilanteissa tarttuvat viinapulloon. Onko tästä näkökulmasta katsottuna kakkonen kylmästi laskelmoiva ihminen? Pettäjähän usein kertoo pulmista kotona tai suhteen ongelmista. Kriisi on siis kakkosella tiedossa ja lienee sekin, että ei pettäjä ole muutosta olemassa olevaan ongelmaan etsimässä, vaan omaa oloaan helpottamassa. Pettäjä myös tietää, että tilanne menee pahemmaksi uskottomuuden paljastuttua, kakkonenko ei?
Olemme jokainen osa suurempaa kokonaisuutta. Yksilötasolla tehty valinta harvoin vaikuttaa vain yksilöön itseensä. Jokaisella asialla on aina kaksi puolta.
Eli tähän asti kaikki ovat ymmärtäneet ja olleet yksimielisiä siitä, että valinnan vapaus tuo mukanaan aina vastuun valinnoista ja niiden mahdollisista seurauksista. Otin jo yhteen keskusteluun kantaa siitä näkökulmasta, että onko todellakin niin, että kakkosille on myönnetty vastuuvapaus? Ja millä perusteella?! Yhteiskunnassamme mm. kirjanpitäjille tai tilintarkastajille voidaan myöntää vastuuvapaus kun työ on hoidettu moitteettomasti. Vastuuvapaus voidaan myöntää myös henkilölle, joka on älyllisesti heikkolahjainen tai kykenemätön huolehtimaan edes itsestään. Haluaako kakkoset siis todellakin olla syyttömiä kolmiodraamoissa? Siis vastuusta vapautettuja vähä-älyisiä?! Tällaisen kuvan heidän kommenteistaan ainakin saa… Kyllä kaikilla ihmisillä on vastuu omista valinnoista ja niiden aiheuttamista seurauksista, myös kakkosilla.
Ja on ollut sitäkin kommenttia, että kakkosia ei saa ”tuomita” tai moittia, koska aviorikos ei enää ole kirjattu suomen rikoslakiin. Mutta eihän ole rikos ykkösenkään moittia kakkosta tai hänen tekoaan; sekään ei kirjattuna lakiin.
Kakkoset myös ihmettelevät sitä, kuinka ykkönen ei jätäkään pettävää puolisoa. Onko se jotenkin ihmeellisempää kuin se, että kakkonenkaan ei halua ko. miestä jättää? Molemmat ovat samaan henkilöön kiintyneitä, kumpikaan ei ko. miestä voi vastustaa… Samalla tapaa molemmat naiset ovat petettyjä, kummallekaan naiselle mies ei ole rehellinen.
Kiinnitin myös huomion sellaiseen erikoisuuteen ”perusteluissa” pettämiselle, että niin kakkoset kuin pettäjätkin kertovat uskottomuuden olevan suhteesta puuttuvien asioiden tai väljähtyneiden tunteiden etsimistä, ei suinkaan uuden ihmisen etsimistä. Onko kakkoselle todellakin helppoa elää suhteessa, missä tietää olevansa vain puuttuvien asioiden mahdollistaja? Eikö jokainen halua todellisuudessa tulla halutuksi ja rakastetuksi ihmisenä? Ykköset usein viittaavat lienee tähän kommentoidessaan arjen ja yhteiselämän olevan muutakin kuin fyysistä vetovoimaa tai pelkkiä juhlahetkiä. Parisuhteessa elävät ottavat usein myös esille sen seikan, että joka suhteessa on jossain vaiheessa kriisejä. Moni tietää sen, että kriisissä oleva ihminen pyrkii vain helpottamaan pahaa oloaan, ei niinkään muuttamaan elämäntilannettaan; hieman sama tilanne on ihmisillä, jotka ongelmallisissa tilanteissa tarttuvat viinapulloon. Onko tästä näkökulmasta katsottuna kakkonen kylmästi laskelmoiva ihminen? Pettäjähän usein kertoo pulmista kotona tai suhteen ongelmista. Kriisi on siis kakkosella tiedossa ja lienee sekin, että ei pettäjä ole muutosta olemassa olevaan ongelmaan etsimässä, vaan omaa oloaan helpottamassa. Pettäjä myös tietää, että tilanne menee pahemmaksi uskottomuuden paljastuttua, kakkonenko ei?
Olemme jokainen osa suurempaa kokonaisuutta. Yksilötasolla tehty valinta harvoin vaikuttaa vain yksilöön itseensä. Jokaisella asialla on aina kaksi puolta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ihan hyviä pointteja sieltä tuli, mutta viimekädessä se pettäjä on vastuussa siitä miten hänen vakisuhteelleen käy. Ei kolmas pyörä pääse tunkeutumaan väliin ellei toinen suhteessa olevista päästä. Ei kolmannen pyörän toiminta tietenkään ole hyvän moraalin mukaista, muttei hän ole vastuussa toisten suhteen mahdollisesta kariutumisesta.
siitä, että kuka on vastuussa vakituisen suhteen kohtalosta. Siitä päättää todellakin pettäjä ja petetty.
Kakkosen rooliin astutaan tietoisesti, se on valinta. Silloin on tiedostettava myös se, että käryn käydessä kiitosta tuskin tulee pettäjältä kuin petetyltä puolisoltakaan. Vastuun ottaminen tekojensa seurauksesta on sitä, että ymmärtää itseen kohdistuvat negatiiviset tunteet.
Meinaa siis edelleen mennä puurot ja vellit sekaisin tällä palstalla.. Ja edelleenkin "Ei kolmas pyörä pääse tunkeutumaan väliin ellei toinen suhteessa olevista päästä" puolustus. Mutta silloinkin kakkonen tekee itse viime kädessä sen valinnan, alkaako suhteeseen vai ei. Vai oletko sitä mieltä, että kun varattu käskee, niin silloin on kakkoseksi ryhdyttävä?
Kolmannen pyörän vastuu suhteen kariutumisesta tulee kyllä teoriassa todeksi silloin, jos rinnakkaissuhde paljastuu ja pettäminen on eron syynä. Ja tämä ihan teorian tasolla, koska täällä ihmisillä unohtuu kovin helposti kausaalisuus (ellei sitten pohdita niitä vaimossa olleita syitä, jotka johtivat miehen uskottomuuteen..).
"Mutta silloinkin kakkonen tekee itse viime kädessä sen valinnan, alkaako suhteeseen vai ei. Vai oletko sitä mieltä, että kun varattu käskee, niin silloin on kakkoseksi ryhdyttävä? "
Kyllä, kakkonen tekee valinnan OMASTA PUOLESTAAN alkaako suhteeseen vai ei. Mutta voiko hän alkaa suhteeseen jos se vakisuhteessa oleva ei ole kiinnostunut sivusuhteesta???? Tässä olikin kysymys siitä, että vaikka vakisuhteessa olevalla olisikin ulkopuolinen ihastus, HÄN päättää alkaako sivusuhteeseen vai ei. Jos hän ei ala, niin eihän se kakkonen voi yksinään mitään suhdetta siitä kehitellä. Näin ollen parisuhteessa olevat ovat itse vastuussa suhteensa kohtalosta. Jos et halua kolmatta pyörää kuvioihin niin et päästä sitä mukaan. Niin yksinkertaista se on. "Kakkonen" saa jäädä yksinään rannalle ruikuttamaan. Että turha sitä kakkosta on syyllistää "kun tuli rikkomaan meidän suhteen", vaikka edelleen, ei se kakkosenkaan käytös kovin fiksua ole jos varatun naisen/miehen ottaa.
yksinkertaista ajattelua?!
Jokainen ihminen tekee valinnat henk.koht., kuten alkuperäinen kirjoittaja asian sanoi.
Sinä se vaan veivaat, että varattu tekee valinnan, alkaako suhteeseen vai ei. SIIS KAKKONENKO EI TEE VALINTAA, ALOITTAAKO SUHTEEN??!! Siinä on tasan tarkkaan kaksi, jotka voivat aloittaa tai olla aloittamatta suhdetta. Eikö mene jakeluun??!!
Varattua voidaan "iskeä" siinä missä varattukin "iskee" muita. Ja taas jokainen tekee valinnan, mitä asialle tekee. Onko sinusta niin, että varatun ehdotuksesta ei sitten voi kieltäytyä?!
Eikä edelleenkään väännetä siitä, kuka on syyllinen parisuhteen rikkoontumisesta, vaan siitä, että jokainen ottaa vastuun tekemistään valinnoista ja niiden seurauksista. Kakkoset poikkeuksetta saavat vihaisia kumppaneita niskaansa jossain vaiheessa, mutta eikös se jokaisella ollut tiedossa jo suhdetta aloitellessa. Vastaavasti jokainen pettäjä teitää, että käryn käydessä saattaa olla edessä ero tai sitten todellinen suhdehelvetti, kun parisuhteen problematiikkaa aletaan puimaan ja samalla yritetään selvitä uskottomuudesta. Senkin pettäjä tiesi ja tietää, että seuraukset on sitten kestettävä!
Joko väännettiin tarpeeksi?!
Tiivistettynä: jokainen valinta tuo vastuun. Valinnat tekee kukin itse. Vastuu on siis jokaisella..
...noinkin yksinkertaisia ihmisiä?
Miksi sinä niin huolehdit kakkosten valinnoista ja vastuuvapaudesta? Etkö osaa lukea, sanoin selvästi että kyllä myös kakkonen tekee osaltaan sen päätöksen eikä kukaan muu. Mutta jos kakkoseksi haluaa ryhtyä, niin oma on asiansa. Mitä kohtaa tästä et ymmärrä?
"Onko sinusta niin, että varatun ehdotuksesta ei sitten voi kieltäytyä?!"
Ei ole, kyllä ehdotuksesta voi kieltäytyä. Mutta miksi kieltäytyisi, jos kakkoseksi kerran haluaa??? Minusta tuntuu siltä, että haluat sälyttää kakkosten harteille vastuun omastasi ja kaikkien muiden parisuhteista. Oletko niin epävarma omasta suhteestasi että yrität nyt varmuuden vuoksi moralisoida kaikkia potentiaalisia kakkosia? Voi ziisus mitä porukkaa...
Kanssasi kommentoinut kyllä ymmärsi, mitä tarkoitin.
Kukaan ei yksin aloita suhdetta: siinä on yleisimmin kaksi, jotka tasavertaisina tekevät päätöksen, joskus on kimppakivat, mutta se sitten taas toinen luku..
Kukaan ei täällä liiemmin näytä kantavan vastuuta kenenkään parisuhteesta - sama ilmiö ihan tuolla live-elämässäkin..
Syyllistämisestäkään ei ollut missään vaiheessa kyse, vaan siitä, että jos tietoisesti kakkoseksi ryhtyy, niin silloin tietoiseti asettaa itsensä myös alttiiksi kaiken maailman loan heitolle. Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi kakkoset hermostuu "katkerien" vaimojen käytöksestä, kun suhde paljastuu. Aika luonnollista, uskoisin.. On vaan asioita, joita tulee eteen omista valinnoista ja niitä on sitten turha laittaa kenenkään niskaan..
Tosi elämässä uskottomuus ei useinkaan johda eroon. Ja vielä harvemmin kai kakkoseta tulee pitkäaikainen ykkönen. Sinällään ihan loogista, koska harvoin pettäjä lähtee etsimään uutta ihmistä, vaan niitä tunteita, joita kokee suhteesta puuttuvan.. Mutta se on taas uuden jutun mittainen ajatus..
Miksi sinä muuten puolustat kakkosia, ihan siis sillä, että kun syyllsitit edellistä siitä, että hän on sälyttämässä kaiken vastuun liittojen hajoamisesta kakkosille. Ja miksi sinä hyökit henkilökohtaisuuksilla toisen kimppuun? Tuo se lainaus, joka ihmetyttää.. Sillä tiedätän sanonna, että kun älykkyys loppuu, henkilökohtaisilla solvauksilla jatketaan..
"Ja miksi sinä hyökit henkilökohtaisuuksilla toisen kimppuun? Tuo se lainaus, joka ihmetyttää.. Sillä tiedätän sanonna, että kun älykkyys loppuu, henkilökohtaisilla solvauksilla jatketaan.. "
Tuo ei ollut mikään henkilökohtainen hyökkäys, älä yritä ärsyttää ja provosoida. Se oli oma johtopäätökseni ko. henkilön vihamielisestä käytöksestä johtuen. En ole puolustanut kakkosia, vaan kirjoittamani on puolueeton mielipiteeni.
PS. Täältä päästä se älykkyys ei lopu ainakaan ensimmäisenä.
"Oletko niin epävarma omasta suhteestasi" ei nyt ihan suomen kielen passiivi lauseelta kuullosta.. Että se siitä älykkyydestä. Jos nyt hiukka tarkastellaan lausetta, niin esitit siinä ihan selkeän kysymyksen 2. persoonalle ja oletitpa tällä 2. persoonamuodolla olevan vielä suhteen...
Etkö tosiaankaan ymmärrä edes omaa tekstiäsi?! =))) Eipä paljoa henkilökohtaisempaa voisi suomen kielellä sanoa ;)
Sillä nimittäin toinen nainen ei ole kakkonen eikä se toinen ykkönen, vaan ne ovan ihan yksinkertaisesti toinen ja toinen. Ei siinä ole numeroista kyse vaan pronomineista, ja jos et osaa äidinkieltäsi, niin mietipä, olisiko se toinen nainen vaikka englanniksi second? Tokkopa, eiköhän se olisi other.
.., sillä joudut nyt oikomaan kaikkiin tällä palstalla olleisiin käsitteisiin "ykkönen" "kakkonen" oikaisusi.. Muutoin nolaat itsesi, jos vain tähän keskusteluun kantaa otit, kun sinun viestisi yksinkertasta ristiriitaisuutta purettiin =)))
Suomessa on kautta aikojen käytetty käsitettä "toinen nainen", joka on kielen muuttuessa ja kehittyessä enemmän puhekielimäisemmäksi vääntynyt "kakkoseksi" ja sen rinnalle on tullut vaimosta sanonta "ykkönen". On todella naurettavaa alkaa oikoa yleisesti käytössä olevia käsitteitä! Mutta toisaalta, et nyt enää muutakaan keksinyt - ymmärretään - ja omaa lausettasikaan et enää kyennyt muuksi muuttamaan.. Siitähän tässä nyt kyse, suutuit, eikö?! ;)
Käsittääkseni näillä keskustelupalstoilla kirjoitetaan puhekieltä ja turha tänne on tulla kielioppitunteja antamaan. Ykkönen ja kakkonen -sanoilla käyttäjät antavat tietyn arvolatauksen petetylle ja rakastajatterelle/rakastajalle. Luultavasti suurin osa tämän palstan lukijoista on sen verran fiksuja, että ymmärtävät huonomminkin kirjoitettua kieltä. Jotkut pilkun viilaajat rupeavat valittamaan kirjoitusvirheistä, kun sisällöstä ei ole mitään omaa sanottavaa.
Nyt taisi kyllä joku muu suuttua. :)
Ennen aikaan oli ihan yleisesti käytössä mm. sellaiset käsitteet kuin "vaimo" ja "puoliso" ja "rakastajatar". Nyt sitten pitää ilmeisesti olla teknistyneessä ajassa numerot kaikkeen. Ihmettelen vain itsekseni, moniko teidän ykkösistänne on oikeasti ykkönen eikä vitonen, seiska tai kakskytkolmonen. Mutta kaikin mokomin, käyttäkää vaikka kirjaimia - ei ole minun ongelmani.
Mutta jos alatte viilata kielellisiä pilkkuja kuten se, jonka viestiin vastasin, niin katsokaa sitten ensin se malka omasta silmästä.
Niin, minä päädyin toiseksi naiseksi. En voi sanoa olevani ylpeä asiasta, mutta en toisaalta koe syyllisyyttäkään. Tai myönnettäköön, että ajatellessani miehen perhettä, tunnen hieman syyllisyyttä. Tähän "suhteeseen" heittäydyin asiaa harkittuani, olen vastuussa omista valinnoistani, mutta niin on myös mies - ja meistä jokainen.
Olen tämän ihmisen kanssa, koska olen häneen kiintynyt ja meillä on pitkä historia takanamme. Minä päätin antaa tunteilleni vallan ja tarttua hetkeen, nautin siitä mitä voin hänen kanssaan kokea, niin kauan kuin sitä kestää. En kuitenkaan odota enkä edes oikeastaan toivo, että tilanne tästä muuttuisi ja mies jättäisi perheensä.
Asioilla on yleensä monta puolta eikä ulkopuolinen voi tietää asioiden taustoja. Minun mielestäni meistä kenelläkään ei ole oikeutta tuomita toisia ihmisiä. Omassa suhteessa tuskin pettäisin puolisoani, mutta minä en voi tuomita pettäjää. En myöskään haluaisi loukata tätä miestä tai hänen perhettään, julkistamalla tämän suhteen.
Noin kauniisti pesit kätesi ja nyt uskottelet itsellesi nukkuvsi yösi rauhassa lopun ikääsi?
Voi lapsiraukka, vielä sinä tuosta moraalittomuudestasi maksat...
Tulee aika kun urasi kakkosena päättyy. Yrität kenties vaihtaa ammattia ja sovittelet yllesi vaimon roolia. Mistähän löytäisit sen luottamuksen, jolle liittosi rakennat?
Kuka sinun moraalistasi kantaa huolen jos et sinä itse? Katso peiliin - sieltä ei tällä hetkellä kurkistele juuri mitään kaunista! Itsekäs ihmisen irvikuva. Elämä on kuule paljon hienompaa kun toimii rehellisesti omien arvojensa mukaisesti. Sinulla on oikeus sanoa varatulle kiitos ei. Tällä hetkellä sinä olet huora, jolle ei makseta palkkaa. Pitäisiköhän tehdä asialle jotain?
"Tällä hetkellä sinä olet huora, jolle ei makseta palkkaa. Pitäisiköhän tehdä asialle jotain? "
Ethän sinä voi tietää mitä tuo Kakkonen suhteestaan saa. Voihan olla, että oikein liksaa saa, muodossa tai toisessa :)
Tosiasia kuitenkin on, ettei kukaan kakkonen voi koskaan tulla ainoaksi ykköseksi. Se, joka pettää nykyistä ykköstä, tulee jatkamaan sitä on se ykkönen kuka tahansa. Täydellistä luottamusta ei voi koskaan suhteessa olla, koska jos mies/nainen on pettänyt aikaisemmin, niin eiköhän se toistu tulevaisuudessakin.
ykkösparkaa kun hänen kuitenkin pitää sitten vielä uskoa ja luottaa puolisoonsa. Mitä järkeä jos kuitenkin tulee petetyksi? Ykkös- ja kakkoskeskustelut ovat loppujen lopuksi aika turhia ja hyödyttömiä. Asiasta ollaan niin montaa mieltä kuin on ihmisiäkin.
Nimittäin kaksi tuollaista yhdessä. Kaksi kaksinaamaista olisi jo neljä. Huonosti kävisi.
Ensin ykkönen tapaa maailman parhaimman miehen ja tekee mitä vain. Hänen kauhistuttava vaimonsa on niin häilyvä, että ihan vielä sitä ei voi ottaa.
Mutta sitten kun kakkonen on poljettu puhki ja jätetään: mies on kauhea ja ykkönen sellaisen ansainnutkin. Hullu kun antaa anteeksi.
Sairaiden puuhaa! Kun itsekin hyväksyy tämän miehen puuhat vaikka on pelkkä pano, niin miksei sitten vaimo voisi antaa anteeksi...
se ja sitä ihmettelen. Kuitenkin useammassa tekstissä sanotaan, ettei pettäneeseen puolisoon voi luottaa. Tosin kyse on kaiketi useimmiten ollut ettei kakkonen voi luottaa... kerran pettänyt pettää aina, paitsi alkuperäistä ykköstä... Onpa mukava olla ykkönen! (heh)
Ei kaikki kakkoset, olipa kyse miehestä tai naisesta, ei he kaikki edes tavoittele "rakastettuaan" siis toisen puolisoa itselleen. Eikä kaikki edes huoli vaikka saisi.
Get over it. Voithan sä yrittää vaatia muilta naisilta vähän pehmeää kättä miehesi suhteen, etteivät MITENKÄÄN ärsyttäisi hänen viettejään esim. palloilemalla baareissa pikku topeissa. JOS silloin miehesi yrittää iskeä heitä, TIEDÄT että Minnat ja Liisat torjuvat hänet. Kaikki, jopa huumehuuruinen amatööripornomalli baarin nurkassa, kieltävät tiukasti mieheltäsi sexin saannin.
Ainoa vaan että Minnat ja Liisat säälivät sinua jo siitä, että miehesi todellakin HALUAA seksiä muualta(kin). Minusta tragedian aloittaa suhteessa oleva pettäjä ; petoskumppani on VÄLINE.
Tietenkään kukaan itseäänarvostava nainen ei ryhdy varavaimoksi, mutta moni ehkä ärsyyntyy sun miehesi häiriökäyttäytymisestä kodin ulkopuolella. Sitä se tekee, jos se vokottelee valheilla naisia, joita SINÄ sitten alat piinata syytöksillä.
ennen kommentointia ;)
Aloittaja ei miettinyt sisarten keskeistä solidaarisuutta. Eikä syyllisyyttä, vaan vastuun ottamista tehdyistä valinnoista ja niiden seurauksista.
Aika moni tilaisuuden tullen kokeilee muitakin kuin omaa kumppania, ainakin mitä tilastoihin on uskomista. Tosiaankin moni haluaa vaan seksiä, harva etsimässä suoraan lennosta vaihdettavaa puolisokandidaattia.
Mielenkiintoinen ajatus siitä, että kakkonen onkin vain väline.. Siitä voisi montaa kakkosta sääliä enemmän kuin ykköstä! Minä en ainakaan haluaisi olla vain ja ainoastaan "esiinnellistetty" kolo ;)
Lisäksi annat sen käsityksen taas, että kakkosethan niitä tahdottomia olentoja ovat, jotka pienimmästäkin yllytyksestä lähtevät häiriökäyttäytyvän miehen mukaan.. No, kuten sanoit, ei sitä itseään arvostava nainen teekkään =)
Mutta mitä nuo syytökset oli, joita aloittajan tekstistä löysit?! Ja kait aivan sama kolmiodraamassa, sillä kyllähän niitä "piinaajia" on triangelissa ainakin kolme =)))
Katkerako jostain, sillä aloittaja oli aika "hauskasti" tuonut esiin kakkosten käyttämät väitteet ja puolustukset. Kakkoseksi ryhtyy kuka ryhtyy, mutta vähän voisi suoraselkäisyyttä osoittaa edes siinä kohden, että kestää sitten valintansa aiheuttamat kommentit, eikö..?
Kakkonen ei tod. tiedä mihin ryhtyy jos ryhtyy miehen luomaan illuusioon, eli käsittää olevansa treffiseuralainen. Eihän valehtelija ole varattu ;)
ei ole.On vain niiden puolusteluja jotka ovat olleet osallisina aviorikoksessa ja niiden jotka aikovat sen tehdä.
T:itsessä saman kehityksen huomannut nainen.
olen sekä ykkönen että kakkonen. Kaiken lisäksi miehelläni oli kakkonen, sain sen selville ollessani kakkonen. En välitä pätkääkään miesten ykkösistä enkä kakkosist! Me molemmat saamme sekä hyvää että pahaa ansiomme mukaan. Onnea minulle ykkösenä että kakkosena. En ajattelen pätkääkään kakkoseni ykköstä, heillä on oma elämänsä ja toivottavasti parempi omaa..mme(?)
Olin monta vuotta ns. toinen nainen ja silloin pohdin paljon juuri tätä vastuu kysymystä. Kun aloitimme suhteen, kerroin miehelle että en osaa olla toisen naisen roolissa, en pysty nurkissa luuhaamaan. Mies sai miettiä sitä parisen kuukautta. Eli hänen täytyi miettiä mitä siitä seuraa. Kävimme yhdessä läpi vaihtoehdot, mitä siitä voi seurata.
Itseäni peloitti juuri tuo tuomitsemisryöppy. Ja kyllähän sitä tuli. Miltei tuntemattomat ihmiset kävivät saarnaamassa ja levittelivät ikäviä juoruja. Vaimolle soitettiin nimettömiä puheluja - sopimukseen tosin kuului että vaimo oli tietoinen. Pyysin miestä itse ilmoittamaan. Keskustelimme vaimon kanssa tilanteesta. Hän ei juuri välittänyt muusta, kuin että he edelleenkin olisivat aviossa ja asunto säilyy. Pidin tärkeänä että me kolme olimme koko ajan tietoisia tilanteesta. Ymmärrettävästi vaimo ei ollut mielissään, eikä ajatellut kovin hunajaisia minusta. Ennenkaikkea pelkäsi että olen miehen hyväksikäytäjä.
Se oli aika raskasta aikaa, muut tuntuivat tietävän tilanteen paremmin kuin me. Milloin miestä haukuttiin, milloin olin ilmainen huora. Erosin hänestä joksikin aikaa, koska olin vaikeassa ristiriita tilanteessa. Suhteemme kun ei perustunut seksiin tai seikkailuun. Vaimo rasittui myös, hänen ystävänsä painostivat heittämään miehen pihalle. Häntä alennettiin myös, ei pelkästään minua. Että ihmiset ovat niin kiinnostuneita toisten asioista!!
Tällä hetkellä vaimo rakentaa omaa elämäänsä, ja lähtee kun saa palaset kohdilleen. Me jatkamme suhdetta, asumme jo miltei yhdessä. Olen tutustunut miehen sukulaisiin ja hän minun. Yhteiset ystävämme ovat pitäneet puoliamme. Kaikki ei ole sujunut ihanteen mukaisesti, ihmisenä eläminen on paljon monimuotisempaa kuin nuorena luulee.
Lopuksi sanon parjaajille, että kyllä, olin eron käyntiin paneva voima. Liitto olisi kestänyt salasuhteet ja seksiseikkailut. Mutta kuinka paljon voin ottaa omalle vastuulleni tästä kaikesta? Nyt otan krittikin vastaan, tyhmiin kysymyksiin ja syytöksiin en enää vastaa. En hauku vaimoa vaan pyrin olemaan joskus vähän tukenakin hänelle. (Hän itse ilmoitti että on halunnut erota jo aikaa sitten, ei vain ole uskaltanut. Miten sukulaiset ja työtoverit suhtatuvat? Mikä häpeä kun on epäonnistunut liitossaan? jne.) Hänen pahanmielensä otan vastaan, kuuntelen vain hänen haukkumisensa minua ja miestänsä koskien - jotka ovat luonnollisia surutyön ilmaisuja.
Elämä jatkuu. Olen sen ikäinen että uskallan tehdä omanlaisini päätöksiä. Tämän ihmisen kanssa haluan elää niin monta vuotta kuin meille annetaan!
"(Hän itse ilmoitti että on halunnut erota jo aikaa sitten, ei vain ole uskaltanut. Miten sukulaiset ja työtoverit suhtatuvat? Mikä häpeä kun on epäonnistunut liitossaan? jne.) "
Mikä häpeä kun tuollainen narttu kehdannut tulla julki! Ensin erotaan sitten aloitetaan uutta.
Häpeä mitä? Sitäkö kun kaikki ihmiset eivät elä niin normien mukaan kuin sinä haluaisit? Sitä että on ihmisiä jotka ovat arempia ja alistuvat elämään muiden ihmisten mielipiteiden mukaan? Niinkuin vaimokin teki? Kuten mies teki? Sekö olisi ollut parempi että tuo liitto olisi jatkunut ja molemmilla olisi ulkopuolinen suhde?
Ymmärrän että kaksikymmentävuotta sitten se olisi ok, silloin oli iso häpeä erota. Sitä sinniteltiin kulisseissa vaikka kolmekymmentä vuotta. Tänäpäivänä meillä on mahdollisuus elää täyttä elämää, ei tarvitse marttyyrina uhrautua muiden mielipiteiden takia!
Ja arvailen että olet vielä nuori ihminen. Silloin on hyvä ollakkin ehdottomampi. Jos miehellä olisi ollut pieniä lapsia, en olisi edes harkinnut tätä suhdetta.
Toivottavasti pettäjät ja kolmannet osapuolet ovat edes lukutaitoisia ja lukisivat tuon tekstin ajatuksen kanssa.
eivät ole lukutaitoisia..
Tosin, ei kukaan sanonut, ettei pidä paikaansa =) Edistystäkö se? ;)
Mutta ainakin joku yritti vääntää rautalangasta sen, että valinnoistaan ja teoistaan on tajuttava kantaa vastuu.
kenellekään voi myöntää vastuuvapautta. Olen kyllä kanssasi samaa mieltä tästä:
"Yksilötasolla tehty valinta harvoin vaikuttaa vain yksilöön itseensä. Jokaisella asialla on aina kaksi puolta."
Mutta näissä tunneasioissa on parempi olla syyttämättä ketään juuri sen takia, että jokaisella asialla on aina kaksi puolta.
sotkea keskenään "syyttäminen" ja "vastuun ottaminen"?!
Ne on nyt niin eri asioita kuin olla ja voi!!! Tosin, ehkä tässä ketjussa asiat "syyllistämiseksi" tulkinneet ovat niitä "koiria, johon kalikat kalahteli"..
Klassistahan on se, että kakkosten näkemys uskottomuuden syistä on aina siinä petetyssä. Lopputulos kolmiodraamassa on kyllä melkein aina tiedossa. Siksi minua on puolestaan aina ihmetyttänyt se, että miksi kakkoset vetää herneitä nenään siitä, kun loukatut petetyt alkaa vaahdota?! Tietämättömyyttään tyhmyyksiä tehneitä kohdellaan toisin - tietoista "ilkeilyä" ei kenenkään tarvitse sitää tai ymmärtää.. Eikös me muissakin kuin uskottomuus asioissa ajatella näin?!
Tässä oli tiivistettynä se, mitä olen itse pettämisestä pohdiskellut. Enpä olisi vain osannut sitä sanoiksi noin hyvin pukea. Uusi oivallus itselleni oli se, että miksi tosiaan ihmetellä ykkösen halua jäädä suhteeseen, koska kakkonen on periaatteessa valmis poimimaan suhteen muruset eli täyttämään vain ne aukot, mitä kriisitilanteessa tarvitaan.
Tiedän muutaman parisuhteen, missä petetään (useimmiten mies on pettävä osapuoli). Heidän avioliittonsa ei ainakaan ulkopuolisen silmin vaikuta kuolleelta, mutta kakkoset varmaan usein niin luulevat. Mies ei halua perhettään jättää, muttei vaimokaan sitä tee. Jokin side näyttää avioliiton kriisin yli kantavan. Nallina kalliolle näyttää jäävän ei katkeroitunut vaimo vaan katkeroitunut kakkonen. Mutta vastuu kakkosen valinnoista on siinäkin tilanteessa kakkosella itsellään. Lieneekö pettäjällä parhaat olot?
Jotenkin tällä palstalla ollaan totuttu siihen, että petetty on huono ihminen tai rakentanut kumppanilleen huonon suhteen, koska on petetyn asemaan "joutunut". Toisaalta, ainahan näissä keskusteluissa todellakin kaikki nk. kakkoset ja pettäjät (tai pettämistä harkitsevat) ovat kertoneet suhteesta puuttuvista asioista, eivät siitä, että etsivät toista ihmistä päästäkseen olemassa olevasta suhteesta pois; tai että "rupsahtanut" kumppani vaihdettaisiin "ehompaan".
Olen myös ihmetellyt täällä olleiden tarinoiden perusteella, että mistä mahtaa johtua sellainen asia, että yleensä pettäjät kertovat vain nk. kakkosille suhteensa ongelmista. Muille ihmisille saatetaan kyllä todeta, että on juuri nyt vaikeaa tai vastaavaa. Olen joskus myös miettinyt, kuinka paljon nk. kakkosten tarinoista on todellakin sen pettäjän suusta, kuinka paljon on mukana sitä, mitä kuvitellaan tilanteen olevan..
Edellinen antaa kyllä oikeastaan toivoa siitä, että ihmisillä on sittenkin vielä (vaikkakin kyseenalainen) periaate siitä, että onnellisiin suhteisiin ei kajoata; perustelluin syy nk. kakkosena olemiseenhan on ollut pettäjän kertomus huonosta suhteesta. Ihmetyttää kyllä se, että miten määritellään "huono suhde". Suurin osa ihmisistä kun on kuitenkin sitä mieltä, että jokaisessa ihmissuhteessa - niin ystävyys suhteissa, vanhempien ja lasten välisissä suhteissa kuin parisuhteissa - on aikoja, kun asiat ei ole hyvin. Onko jokin aika raja sitten olemassa, jolloin katsotaan toisen puolison loukkaamisen olevan oikeutettua?
Mielenkiintoinen oli pohdintasi siitä, onko pettäjällä ne parhaimmat olot lopulta. En jaksa millään uskoa sitä, että kukaan meistä olisi lopulta niin tunteeton, että ei kärsisi lainkaan aiheuttamastaan mielipahasta. Uskoakseni ja mitä täälläkin olleista tarinoista voi aistia, on se, että uskottomuuden jälkeen suhteessa on kaksi kipuilevaa ihmistä ja kauan. On varmasti niitäkin, jotka toivovat keskellä "jälleenrakentamista", etteivät olisi koskaan pettäneet. Miehet ja naiset käsittelevät uskottomuutta hyvinkin erilailla: miehet haluavat päästä tapahtuneesta eroon kun se on kerran julki tullut ja puhuttu. Naiset haluavat jäädä pohtimaan asioita pidempään ja puhua uskottomuudesta myös kumppaninsa kanssa. Voisi montaa paria helpottaa tällaiseta kriisistä toipumisessa se, että mies uskoisi, että vaimon jatkuva jauhaminen ei ole tarkoituksellista ilkeyttä (vaikka se varnmasti kerta toisensa jälkeen kuultuna alkaa siltä tuntumaan..) ja että vaimo ei ajattelisi miehen olevan tunteeton tai välinpitämätön, jos/kun yhden kerran puhumisen jälkeen ei enää asiasta halua vatvoa.
Mikä on sitten ihmisten rooli tällä palstalla pettäjille tai petetyille? Ihmetellyt sitä joskus, että miksi usein petettyä - yleensä vaimoa - koetetaan syyllistää omasta tilastaan ja polkea maahan satutettua ihmistä lisää. Mikä hyöty tai mikä ilo siitä kenellekään on? Täällä oli kauan aikaa sitten kirjoitus, jossa otettiin siihen kantaa. Esitettiin arvioita siitä, että naiset ovat susia toisilleen ja sitä, että vain kipuileva ihminen kokee halua satuttaa toista. Jälkimmäinen on "helppo" ymmärtää - käsi ylös, jos joku ei tiuski toiselle, kun on itsellään huono päivä??!! - ensimmäistä väitettä en naisena haluaisi tunnustaa; se kun ei mitenkään imartelevaa..
Mutta kaiken kaikkiaan.. Mielenkiintoinen pohdiskelu, häivähdys ironiaa mukana. Ajattelua tuskin muuttanee - tämän aloitukse jälkeen tulleet uudet viestit sen ovat osoittaneet. Harmi, ettei ihminen edes näin anonyymisti kykene olemaan inhimillisempi tuntemattomia kohtaan.