Olen vähän alkoholia käyttävä, luotettava, OK-näköinen, fiksu ja huumorintajuinen hieman yli kolmekymppinen mies. Luulisi, että tällaiselle miehelle olisi kysyntää näillä markkinoilla, mutta ei näytä olevan tai sitten markkinat ovat sitten pullollaan minunlaisia miehiä. Olen tavannut muutaman naisen tämän palvelun avulla ja kokemukset ovat molemmin puolin olleet positiivisia. Minä en muutaman tunnin tapaamisen perusteella osaa sanoa kuin sen, että kannattaako tavata uudestaan vai ei. Naisilla pitää kuulemma heti olla se kumma tunne vatsanpohjassa. Jos sitä ei tule muutaman tunnin treffien aikana, niin peli on selvä. Sokaistuvatko naiset tästä kovasta tarjonnasta vai eivätkö he uskalla katsoa pintaa syvemmälle?
Kysymys naisille
Ihmettelijä
192774
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No ... ketä olet valinnut? Varmaankin ne kauneimmat ja täydellisimmät, joilla on myös varaa valita?
Meille taviksille ei tosiaankaan ole mitään ylitarjontaa.
No joskus ekoilla treffeillä kyllä näkee heti, että tuo ei ole kyllä minuntyyppiseni ihminen. En silti usko rakkauteen ensisilmäyksellä - ajattelen paremminkin, että joku voi olla mahdollisesti se ns. oikea.
En ole itsekään mikään ihmemies, vaan loppujen lopuksi aika tavallinen, suomalainen mies. En ole etsimässä mitään täydellisyyttä, koska sellaista ei ole mielestäni olemassa. Etsin loppujen lopuksi luotettavaa ja rehellistä suomalaista naista. Mielestäni ei ole paljon vaadittu.
Useimmat olen tavannut ilman valokuvan vaihtamista tai ne on vaihdettu juuri ennen treffejä, joten en voi sanoa ulkonäön vaikuttaneen valintaan. Ulkonäkö ei todellakaan ole se ihmisen tärkein ominaisuus, vaan se, mitä hänellä on korvien välissä.
Niin, olen itse vasta ollut reilun viikon täällä. Eikä ole ihmeempiä tapahtunut. No minä nyt en tosiaankaan ole mikään ihannenainen - tai edes laatusellainen. Sisältö on omasta mielestäni ok, mutta tämä ulkopuoli onkin sitten se "turn off" ilmeisestikin.
Luin tuossa joidenkin kommentteja siitä, että ovat löytäneet kumppanin täältä. Jotkut kuukauden päästä, jotkun puolen vuoden ja taisi joku olla parikin vuotta täällä ensin pyörinyt - ja lukuisat treffit sitä ennen.
Itse en oikein uskalla vastata kaikille miehille, tai siis tehdä aloitetta, kun ovat laittaneet niin kovat vaatimukset. Laihuus on yleensä se ykkönen - naisen maksimipaino näyttäisi saavan olla korkeintaan 60 kg oli pituus sitten mikä vain. Yksikin mies oli laittanut (itse painoi 15 kg enemmän kuin on hänen pituutensa -100) että ihannenainen saisi olla jopa 180 cm mutta paino korkeintaan 66 kg! Aika luuviulu olisi.
Itselläni oikeastaan ikä on melko ehdoton vaatimus - en taida huolia kovin vanhaa eli käytännössä korkeintaan joku 7 vuotta vanhempi kuin minä. Noi 50 vee kyllä viestittelee, mutta .. ei kiitos.
Missä päin olet? Siitäkin kai riippuu paljon "menestys" - olen ymmärtänyt, että suurin osa täällä on kuitenkin tuolta Uudeltamaalta. Siellähän välimatkat on lyhyitä ja julkinenkin liikenne pelaa, joten niitä potentiaalisia kumppaneita on pilvin pimein.
Minä tapasin miehen joka myös oli laittanut ihan hölmöt painorajoitukset, painoa olis saanut olla maksimissaan se 60 kiloa eli juuri se minkä minäkin painan, mutta pituutta jopa 10 senttiä enemmänkin kuin mulla. Hänen mielestään minä olin kuitenkin hoikka.
Tarkoitan tällä sitä, että ei ainakaan kaikki miehet käsitä mitä ne ovat etsimässä, vaikka tuntevatkin tarvetta laittaa tarkkoja sentti- ja kilorajoituksia.
Oleskelen tällä hetkellä Pirkanmaalla ja markkinat ovat kohtuullisen hyvät, mutta eivät varmasti yhtä laajat kuin pääkaupunkiseudulla. Jos paljon on ehdokkaita, niin paljon on myös kilpailua. Se toisaalta taas hajottaa kysyntää useammalle henkilölle.
En ole katsellut miesten profiileita, mutta on noissa naisten profiileissakin monta kertaa todella kovia vaatimuksia. Olen miettinyt monta kertaa, että mistäköhän tuollainen ihmemies oikein löytyy. Mutta kai niitä löytyy… Mene ja tiedä. Oikeastaan tupakointi on sellainen asia, jota en hyväksy. Olen laittanut profiiliin ihannenaisen vaatimukset, mutta eivät ne ole niin ehdottomat, etteikö niistä voisi lipsua ja nehän ovat vain kirjaimia ja numeroita näytöllä. Itse asiassa paras, jonka olen tavannut, ei sopinut määrittelemääni ihannekumppaniin raameihin. Siinä oli kaikki edellytykset pidemmälle, mutta sitten tuli esteitä tielle, jotka sotkivat homman. Eli ei mene mitat ole kaikista tärkeimpiä asioita…
Minkä mahdoit laittaa itsellesi etäisyysrajaksi...Jos ihan oikealla asialla olet ja satut löytämään naisen vaikka parinsadan km säteeltä, onko se liikaa?
Kysyn, koska näin tosi mukavan profiilin Pirkanmaalta mutta hänelle olin liian kaukana kun olen Uudeltamaalta :(
Tai, niin hän ainakin sanoi. Voihan se olla ettei tykännyt profiilistani kybällä...
Tuo matka-asia on mielenkiintoinen kysymys. Kyllähän sitä aina toivoo, että löytyisi mahdollisimman läheltä, mutta jos löytyy todella mielenkiintoinen nainen vähän kauempaakin, niin eihän se voi olla este. Mutta jos toinen on vaikka jossain Lapin perukoilla, niin onhan se sitten vähän hankalaa. Joku raja pitää sitten olla. Parisataa kilometriä on jonkunlainen raja, jonka yli ei toivoisi menevän.
Minulla on kokemusta pitkistä matkoista edellisestä suhteesta. Töiden takia jouduimme muuttamaan erilleen ja eihän jo muutenkin oireilevaa suhdetta pystynyt hoitamaan monen sadan kilometrin päästä. Olisimme ajan myötä varmaan eronneet muutenkin, mutta välimatka oli lopullinen niitti suhteelle.
Ja vastaan silti jotakin. ;)
Siis ensinnäkään en ymmärrä tuon kirjoituksesi luettuani, että miksi olette näiden tapaamiesi naisten kanssa edes lähteneet treffeille? Siksikö, että olette molemmat "vähän alkoholia käyttäviä, omasta mielestänne luotettavia, ok-näköisiä, fiksuja ja huumorintajuisia"? Suurin osa maailman ihmisistä on sitä omasta mielestään, joten treffeille lähtö noista syistä on toivottomampaa kuin neulan etsintä heinäsuovasta.
Itse lähden jos pidän sekä miehen profiilin tekstistä, kuvasta ja jo kirjoitellessakin kipinöi, edes huumori, jos ei muuten. Olen siis jättänyt lähtemättä kymmenien minusta kiinnostuneiden kanssa, koska en usko ihastuvani ihmiseen myöhemminkään sen takia, että jaksan kärsivällisesti nyhjätä hänen seurassaan tarpeeksi kauan. Enkä varsinkaan lähde kenenkään kanssa treffeille vain sen takia, että siinä miehessä "ei ole mitään vikaa".
Eikä siinä ole kyse siitä, etten uskaltaisi katsoa pintaa syvemmälle. Yhtä hyvinhän voisin sitten odottaa rakastuvani naiseen, jonka seurassa pysyttelen tarpeeksi kauan. Eli jos en pysty näkemään miestä kiinnostavana potentiaalisena seurustelukumppanina, ei se asia tule muuttumaan väkisin yrittämällä. Mieluummin olen jatkossakin yksin, kuin yritän pakottaa itseni kiinnostumaan.
Onko se sitten niin kamalan väärin?
Sen verran pitää vastata tuohon, että en minäkään summassa treffeille lähde. Muutaman kanssa olen kirjoitellut paljonkin ja eikä mitään pintalöpinää. Molemmille on tullut tunne, että olisi kiva nähdä. Treffit ovat kuitenkin se juttu, missä nähdään, mikä on homman nimi. Kyllä kirjoittaessa pitää olla jonkinlainen tunne siitä, että toinen voi olla mielenkiintoinen henkilö. Aika hyvin ovat ennakkokäsitykset pitäneet paikkansa.
Miehen kannalta on turhauttavaa se, että niin harva vastaa asialliseen ja fiksuun viestiin. Naiset voivat valkata parhaat päältä, koska tarjontaa on paljon. Tosin haluan vastauksia vain sellaisilta naisilta, jotka ovat kiinnostuneita minusta. Niitä on harvassa, mutta ovatkin sitten sitäkin mielenkiintoisempia.
Kyllä minä sen ymmärrän, että mitään ei pidä väkisellä, jos sille tuntuu. Mutta voiko kolmessa tunnissa olla jo niin varma asiasta? Useimpien naisten mielestä voi. Ehkä miehet ja naiset ovat niin erilaisia näissä asioissa. Itse olen hitaasti syttyvä, mutta myös hitaasti sammuva. Se voi olla niin persoonasta kiinni.
Eikä viihteessä tunnetaan mitään "toista mahdollisuutta". Jos katsot jostain viihdesarjasta ensimmäisen osan ja toteat, että se ei ollut erityisen hauska, niin tuskinpa viitsit katsoa toista osaa.
Onpa pahasti sanottu YouCanWin, mutta niin hemmetin osuvasti. Näinhän se taitaa mennä?
Anteeksi vain, mutta kuvauksesi itsestäsi on suoraan sanottuna tylsä. Se ei siis tarkoita, että itse olisit tylsä, mutta minuun tuollainen ei tee vaikutusta. Kaikki nuo, luotettava, fiksu, huumorintajuinen, ne on niin kliseitä, eikä ne oikeasti kerro ihmisestä paljon mitään. Jos kerran olet niin huumorintajuinen, niin varmasti osaat kuvailla itseäsi jotenkin hieman mielikuvituksellisemmin.
Tämä on tietääkseni keskustelupalsta eikä se varsinainen treffipaikka… Kuvailin itseäni yleispiirteisesti, koska halusin ilmaista sillä sitä, että kyllä täällä on luotettavia jne. miehiä, joita naiset kaipaavat. Et ole nähnyt profiiliani (todennäköisesti) ja et ole saanut viestiäni, joten on turha arvostella tämän keskustelun perusteella. Kyllä sitä huumoriakin löytyy silloin, kun kirjoittelen naisille. Jo ensimmäiseen viestiin yritän saada huumoria mukaan, joten se siitä. Myös profiilissanikin sitä on mukana. Ja fiksuus varmaan tulee jotenkin ilmi kirjoittaessa. Luotettavuuttahan ei näe vasta kuin pitkässä juoksussa.
No olen sitä mieltä että, ellei heti sytytä, niin ei siitä myöhemminkään tule mitään. Ei sitä kipinää tule sitten löytymään eikä väkisin kannata yrittää tai saavat molemmat katua. Täytyy siinä jotakin olla lähes ensi hetkestä alkaen. Ja olen yrittänyt myös toisella tavalla ja ajatellut että ehkä se myöhemmin kolahtaa. Omalla kohdallani ei ole niin ollut ja pahasti on mennyt pieleen sitten myöhemmin. Nainen siis olen.
Jospa nuo naiset eivät vain ole pitäneet sinua mitenkään erityisen puolensavetävänä. Nimittäin se, että on "luotettava" tai "vähän alkoholia käyttävä", ei vielä tee kenestäkään seksikästä ja puoleensavetävää. Ja kyllä, uskon, että jo ekoilla treffeillä pystyy sanomaan, tunteeko toiseen vetoa vai ei.
Itselleni on käynyt niin, että jos olen lähtenyt toisille treffeille ilman että ensimmäisellä tapaamisella olisi ollut kipinää, niin eipä se mielenkiinto ole yleensä siitä edelliskerrasta kasvanut. Pikemminkin on vain alkanut ottaa päähän, että haaskaa aikaansa ja rahaansa seurassa, joka ei kiinnosta.
Luotettava ja vähän alkoholia käyttävä, sehän on kirosana naiselle! Nainen haluaa rentun, epäluotettavan, pettävän alkoholistin!
Sitten on mitä kärsiä! Kärsimys on naisten orgasmi. Kuka nyt kokkaustaitoisen romantikon haluaa? Yök! Kakkihousu sen pitää olla, mies joka tulee ja nai silloin kun huvittaa, ei silloin kuin nainen haluaa. Todellinen tupakalle haiseva Marlboro-mies!
Oli miten on mutta näin on! Kysykää vaikka naislita.
..ja mitä enemmän ikää tulee niin haavekuvat prisseistä karisee..ja mie oon sitä mieltä että ei muutaman tunnin perusteella voi olla varma mistään..paitsi jos toisen ulkönäkö on luotaantyöntävä..rakkautta ensisilmäyksellä...hohhoi...teinien juttuja sanon mie..tätä palstaa lukiessa ei voi kun ihmetellä..sitä miten aikuiset ihmiset käyttäytyvät...narsisteja...peilittömiä,paskanpuhujia..näitä riittää..siksi olen jättänyt treffailun ihan liveen...ei tää oo todellinen paikka...mutta onnea siulle kuitenkin,eihän sitä koskaan tiiä..;-)
Kun ei tässä asiassa käsittääkseni ole mistään prinssin etsinnästä kysymys, vaan elämänkumppanin. Tai mitä nyt kukin etsiikin. Toiset vain tietävät sen heti, voiko jutusta mitään ikinä tulla ja toiset menevät kokeilemaan vaikka avioliittoon asti. Siinä sitten kärvistelevät intohimottomassa ja kylmässä suhteessa ja ihmettelevät, mikä menikään pieleen. Jos jollekulle sopii odotella sen liekin syttymistä kuukausi- ja vuositolkulla niin sen kun vaan. Itselleni se tyyli ei sovi ja puhun elämänkokemuksesta, olen melkoisen kaukana teinistä ja niitä kokemuksiakin löytyy jo vähemmän kiitettävästi.Sen vuoksi en alun perinkään epäkiinnostavaan suhteeseen lähde enkä varsinkaan mistään väärästä syystä tyyliin katsellaan nyt mitä tästä tulee vai tuleeko mitään. Sen perusteella mihin toisessa rakastui, ihastui ja niin edelleen se suhde kestää toivottavasti hamaan hautaan asti. Itselleni ei niin onnellisesti ole vielä käynyt, siihen suhteeseen kun tarvitaan molempia osapuolia. Voihan sitä tietysti itselleen valkoisia valheita keksiskellä, miksi jonkun kanssa on suhteessa, missä ei mitään kipinää alun alkaenkaan ollut tai sitä kipinää ei koskaan tullutkaan. Itse en siihen lähde. Kun sekin on tullut koettua ja kaduttua. Rehellinen pitää olla erityisesti itselleen, silloin on vaikeampi loukata muitakaan. Mutta toiselle sopii toinen tyyli ja toinen tuntee eri lailla kuin toinen ja ajattelee eri lailla samoista asioista. Sen ihmisen kun vielä löytäisi, jonka kanssa asiat menevät melkein kuin luonnostaan väkisin vääntämättä
Ja kuka muuten kieltää ihmistä treffailemasta ns. livessä ja täällä yhtäaikaa. Elämää tämä kaikki vaan on. Vai Haamutko täällä kirjoittelee?
Nainen haluaa rentun. Tupakoivan, pitkähiuksisen, motoristin, ja pettävän paskahousun. Siinä on projektia toteuttaa hoiva- ja muutamisviettiä.
Ei siisti ja kunnollinen ole mitään, mitä muutat ja hoivaat? Et mitään.
Naisen pitää saada itkeä ja valittaa miestään, se on heidän elämän tarkoitus! :) Etkö tiennyt? Kertokaa se hänelle hyvät naiset, auttakaa miestä mäessä!!