Hei! Miksi toinen heti valmituttuaan saa vakituisen hyvän työpaikan ja toiselle suodaan työttömyyttä ja pätkätyötä? Miksi toiset menestyy ja toiset ei. Yleensähän aina puhutaan, että syy on mediassa, yhteiskunnassa, kasvatuksessa ym. mutta voisiko se todellinen syy ole MINÄ itse. Itse en usko sattumiin ja syy-suhde teorioihin. Toiset tekee unelmistaan totta ja menestyy, he oat MENESTYJIÄ. Toiset käy päivästä toiseen työvoimatoimistossa ja saavat töitä vasta kun kunta/kaupunki antaa sen puolenvuoden armopestin huonolla palkalla. Näin se vain on...älä syytä muita epäonnistumisestasi, syyllinen siihen olet vain SINÄ. ps. Itsekkin kuulun tähän luuserisakkiin, eli olen ollut pätkätöitä tehnyt Tradenominpaska jo vuodesta -99, ja jälleen työtön eli ei hyvin mene.
Pitkäaikaistyötön on luuseri
Tuhatkaunokas
91574
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että tradet työllistyvät työharjoittelupaikkoihin, jos työllistyvät tai jatkavat samassa firmassa missä ovat olleet jo opiskeluaikoina hankkimassa rahaa. Toisilla on taas jo työpaikka ja tulevat vain täydentämään opintojaan ja jatkavat samassa työpaikassa. Jos ei ole liienmalti työkokemusta tai suhteita, niin kyllä on melko heikoilla.
Vika on työn tarjonnassa.
- jostain syystä vain osa ihmisistä ahnehtii kaiken työn ja tulon.
- ja sitten osa kärsii uupumuksesta ...
-ei mene hyvin kellään... !!!!
Vähänhän se etenkin tradenomin tilanne on nykypäivänä tuo, että joko saat kokemuksen ja ansioluettelon kannalta hyvän duunin (tai tietty vakituisenkin) alle vuoden sisään valmistumisesta tai jos olet koko vuoden työtön, olet ulkona kun tulevat seuraavat valmistuvat.
Itse valmistuin 2002 ja sinänsä tuuri että on päässyt olemaan parissa alanmukaisessa projektissa joilla on sitten "liiton rahoille" aina päässyt. Nytkin taas syksyllä tiedossa uusi vähän pidempi parin vuoden työpätkä. Mutta kyllä se aikalailla epävarmaa pätkähommaa on itselläkin. Huonomminkin tietty voisi olla, monen samaan aikaan valmistuneen kanssa jutellut ja osa ei ole koskaan tehnyt mitään töitä. Osa-aikainenkin tietenkin aina parempi mutta joskushan nekin voivat loppua...
Vaikka cv on aika vankka tuolta tietystä osa-alueelta, on se kuitenkin sen verran kapea-alainen että jos vastaavia hommia ei olisi tiedossa niin ei sillä oikein muualle kokemusta ole. Tosin tietty se että voi osoittaa alaan kuuluvaa välillä vaativaakin työtä tehneensä on plussa. Kuitenkin parempi kuin ihan muut hommat tai ei kummoista työkokemusta ollenkaan.
Koska niin moni kouluttautuu samoihin ammatteihin niin ei silloin töitä löydy.
Kaveri valmistui levyseppähitsaajaksi ja sai heti vakituisen työn.
Merkonoimeille ei vapaita paikkoja ole ja sillä selvä
Kuulun omistavaan luokkaan eikä minun tarvitse tehdä töitä. Otan vain muiden tekemän työn tuottaman lisäarvon itselleni kuten kunnon kapitalistin kuuluukin. Terveisiä vaan SAK:lle!
En ihmettele, että tradenomeja (itsekin olen) on työttömänä paljon ja kaupan kassoilla. Koulutus oli niin surkeaa, että harmittaa vieläkin. Siitä opinahjosta selviää kuka hyvänsä ja kaiken lisäksi koulutetaan muutenkin liikaa ihmisiä. Ei muuta kuin töihin vaan peruskoulun jälkeen!!
Näin se näyttää olevan. Itse olen taustaltani akateeminen enkä ole valmistumisen jälkeen oikein päässyt mukaan työelämään. On siis ollut aikaa miettiä ongelmiani ja saman johtopäätöksen olen joutunut tekemään.
Kun monet opiskelukavereistani ovat saaneet uransa hyvin alkuun, olen joutunut myöntämään että vika on MINUSSA - ei yhteiskunnassa, demarihallituksessa, globalisaatiossa eikä edes työvoimatoimistossa. Aktiivisuuden tai yrityksen puutteestakaan homma ei ole kiinni. Minä en vain syystä tai toisesta ole työnanatajien mielestä potentiaalinen tai houkutteleva työntekijä. Työhaluja ja kykyä kuitenkin löytyy, joten työttömyys on ollut äärettömän turhauttavaa ja masentavaa aikaa, eikä valoa loputtomassa tunnelissa näy vieläkään.
Valmistuin tradenomiksi 2002 markkinointipuolelta ja olen nyt kuudennessa työpaikassani, tosin taas kesäpätkässä. Olen ollut markkinointitutkimusprojektissa, telemarkkinoijana, englannin opettajana, aluesihteerinä, toimistoapulaisena ja nyt toimistoassarina sijaisena. Pelkkää pätkää on ollu tarjolla ja niistäkin on saanu olla ikionnellinen, koska meitä on niin paljon ja työkokemusta ei kuitenkaan ajallisesti paljon ole. Työttömyysaikoina olen opiskellut milloin mitäkin ja käynyt työkkärin päivähoitokursseilla, huh! Vaikka välillä masentaa ihan täysillä, olen myös ymmärtänyt että elämässä on muutakin kuin työ. Työttömyyttä on turha hävetä, meitä on niin paljon! Itse olen jaksanut tosi sitkeästi yrittää, ja kyllä niitä paikkoja on sitte herunu todellisen työn tuloksena. Väitänkin, että työnhaku on joskus paljon kovempaa työtä kuin itse työ. Nytkään mulla ei TÖISSÄ ole mitään tekemistä. Jaksan uskoa parempaan huomiseen, mitä muutakaan voi, jos ei halua luovuttaa?
Sinut on aivopesty, jos ajattelet, että olet luuseri.
*Samallainen ihminen olet, on sinulla töitä tai ei ..
Yhtä naurettava väite, kuin jos sanoisin, että kaikki työssäolijat ovat luusereita, kun tekevät töitä haloo