Että hankkisin villakoiran.Minulla on ollut monta vuotta koirakuume ja olisin halunut ottaa koiran,mutta mieheni ei suostu.Hän perustelee sen, että siitä olisi niin kova homma.Kyllähän minä sen tiedän, mutta minkäs teet.Me asumme omakotitalossa ja on 3 lasta,jotka on jo tarpeeksi isoja auttamaan koiran hoidossa.Olen miettinyt monta vuotta mikä olisi sopiva rotu koska meillä on allergiaa ja kuulin, että villakoirasta ei tulisi sen saralla ongelmaa.Miten saan mieheni ylipuhuttua?
Miten saisin mieheni suostumaan?
Rouva x
121854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eli ymmärsin tämän niin, että teidän perheessä on allergiaa lapsilla ja luultavasti jollain muullakin. Silloin MITÄÄN karvasta kotieläintä EI KANNATA hankkia. Niissä on aina sen verran karvassa hilsettä että tulee allergiareaktioita ja siitä poikii sitten muita korva, kurkku- ja nenäsairauksia. Sitten ihmetellään, että kuinka yksi on aina kipeenä ja se johtuu juuri tästä. Eli mieti vielä.
Olet siis hankkimassa eläintä, vaikka lapsesi ovat allergisia?
Onneksi minun äitini oli aikoinaan niin viisas, ettei suostunut hankkimaan koiraa, vaikka itse halusin. Nyt saan elää ilman astmaa ja allrgiaoireetkin ovat helpottaneet siinä määrin, etten enää joudu käyttämään niitä kamalia lääkkeitä kesäisin niin paljoa.
Rumasti sanottuna: Olet itsekäs paska, jos hankit koiran tms. eläimen kotiisi, etkä kyllä rakasta lapsiasi ollenkaan.
Ottaa järki käteen,itselläni on siitepölyallergia ja tytölläni atooppinen ihottuma joka on kyllä jo helpottanut iän myötä.Olen kuullut että on sellaisia rotuja jotka ei aiheuttaisi allergiaa.Esim puuvillakoira,en tiedä onko perää.
Hei!
On niitä rotuja, joiden karvasta ei lähde allergiaa aiheuttavaa hilsettä. Näitä rotuja ovat esim. Vehnäterrieri, Cotton de Toulear ja Bison Friche. Villakoirista en ole varma. Kennelliitosta saat varmasti lisää tietoa.
Ystävälläni on siitepölyallerigia, heinänuha ja rasitusastma. Heidän perheessä on vehnäterrieri (aivan ihana) ja ystäväni ei ole koskaan saanut siitä allergista reaktiota.
Onnea vaan koiran hankkimiseen! :)
Olet melkoinen ääliö, kun asetat vastakkain lapsen tai lapsien hyvinvoinnin ja jonkun lemmikkieläimen.
Kysymys on altistumisesta. Allergisuus on periytyvää ja sen puhkeaminen sekä kehittyminen vaikeammanasteiseksi riippuu altistuksesta.
Kotona ei tarvita ollenkaan eläimiä, kun saat allergisen lapsen voimaan pahoin. Laitat vaan vääriä meteriaaleja kotiin alkaen kokolattiamatoista, niin lopputulos on taattu.
Sen sijaan, että ottaisit yhteyttä johonkin kennelliittoon, niin otapa yhteyttä allergiataloon ja pätevään allergiaan ja astman hoitoon perehtyneeseen lääkäriin. Keskustelut astmaatikkojen kanssa auttavat myös selkiinnyttämäään järkeä.
On mielestäni edesvastuutonta, itsekästä ja erittäin typerää asettaa vastakkain jokin piski ja oman lapsen terveys.
Ennenkuin nyt käsität väärin tai oletkin.Olen ajatellut lapsen ja itseni kannalta näitä asioita ja en ole hankkinut sitä koiraa,.Ja taitaakin olla etten hankikkaan.Mulle tulee keväisin se koirakuume, niinkuin jollekin auto tai vauvakuume. Eikä koira mene lapsen edelle, ei tosiaankaan, täytyy vaan odottaa siihen asti kun lapsi on aikuinen ja lähtenyt kotoa.
Suomessa asutaan aivan liian steriilisti. Hanki pari koiraa, muutama kissa ja unohda tiukkaan kelmuun pakatut elintarvikkeet, niin eiköhän siitä ala sujua - allergiat katoavat ja hyvinvointi kohenee ropisten! Kokemusta on, olen entinen allergikko, muutin ent. itäblokin maahan, missä oli lievästi sanoen huoletonta tämä hygieniakäsitys. Sen kymmenen vuoden aikana ei mitään oireita, ja nyt Suomeen palattuani ei vieläkään tunnu kummempia, lievää siitepölyärsytystä näin keväisin.
Vaikka kuinka varoisit ja eläisit terveellisesti,niin syöpäkin voi tulla. Kaikkiahan ei voi varoa eikä estää. Ihmiset on mennyt piloille juuri ravinnon takia,niissä on elitarvike ja säilöntäaineita,jopa maitokin on epäterveellistä. Sehän se on mitä saa tehdä ja mitä ei. Kaikki ei ole musta valkoista. Pidetään mietintä myssyä päässä ja katsotaan.
Hei!
Yritin auttaa ja kertoa tuttavieni kokemuksista, mutta ilmeisesti näin ei olisi saanut tehdä.
Voinpa kertoa lisää esimerkkejä allergiasta:
Olin töissä tarhassa aina silloin tällöin sijaisena, sekä viime syksynä 7kk. Kun aloitin sijaisuudet n. 3 vuotta sitten, siellä oli poika joka ei saanut syödä juuri mitään. Lähes kaikki ruoat aiheuttivat allergisia reaktioita. Kiellettyjä olivat perunat (tärkkelys), pähkinät, mansikat, sipuli, suklaa, omena, appelsiini, banaani, ruis. Ruokavalio olisi siis tod. suppea. Kun olin töissä siellä nyt syksyllä, niin ainoa asia jota hän ei saanut syödä oli mustat karkit. Allergiat olivat hävinneet. Syyt allergioihin oli se, että hänen äitinsä ei antanut hänen syödä mitään muuta kuin vauvaruokia. Vielä 2½ vuotiaana tarhaan tullessa poika söi vain näitä. Eli allergiat hävisivät sen mukaan kuin poikaa altistuttiin sitä aiheuttaneille ruoka-aineille.
Kaveri sai ennen kamalat oireet kalasta, mutta hän silti tykkäsi siitä. Joten hän alkoi pikkuhiljaa syömään sitä koulussa ja kotona, ja nykyään hän ei saa yhtään oireita siitä.
Liika hygienia ei todellakaan ole hyvästä. Mielestäni nykyajan lapset sairastavat paljon enemmän kuin esim. minä tein 80-luvun alussa. Olen jutellut äitini kanssa tästä (hän on lastentarhanjohtaja) ja hän on samaa mieltä kanssani. Nykyään elinympäristömme on liian steriili, ja lapsia ei altistuta "normaalille" lialle kuten pöly. Myös vastustuskyky bakteereille on heikompi kuin ennen.
Itselläni ei ole lapsia eikä koirakuumetta, joten en tiedä miten käyttäytyisin vastaavanlaisessa tilanteessa. Itselläni ei myöskään ole allergioita, kuten ei äitilläni, isälläni tai siskollanikaan. Joten ehkä olen väärä ihminen kommentoimaan tätä asiaa. Ajattelin silti antaa rouva x:lle tietoa koiraroduista. Sori jos tämä loukkasi sinua.
Joo,
Niin sinä kuin se toinen itäblokissa ollut teette melkoisia yleistyksiä. Teidän käsityksenne allergian hoidosta ja allergisen lapsen käsittelystä ovat mututietoa, pimeää keskiaikaa. Selitykset ovat yksinkertaisia jne.
Jos allergiooiden hoito olisi noin yksinkertaista kuin se itäblokissa ollut väittää, niin eihän tässä maassa olisi yhtään allergista ihmistä.
Nuo hygieniakäsitykset ovat suhteellisia. Esimerkiksi täit ovat edelleen seuranamme sekä kouluissa että tarhoissa/päiväkodeissa. Lapset ja nuoret kulkevat likaisissa ja epäsiisteissä vaatteissa jne.
Mietipä kuinka paljon nykyään päiväkodissa voi yhdessä ryhmässä olla lapsia ja kuinka kukaan enää ehtii valvomaan, että kaikki lapset pesevät kätensä kunnolla ennen ruokailua jne.
Allergia on sellainen sairaus, että se on hyvin yksilökohtainen. Joillakin se voi olla vain lieväasteinen ja toisilla taas voimakastakin. Itselläni oli erittäin vaikea allergia ja kärsin siitä elämässäni ensimmäiset 20 vuotta. Nyttemmin olen päässyt vähemmällä. Onneksi vanhempani olivat valveutuneita ja osasivat etsiä vastauksia oikeilta lääkäreiltä. Tuolloin ollessani pieni, allergiaa nimittäin hoidettiin antibiooteilla "kesäflunssana".
Allergian hoito ja diagnostisointi on käsittääkseni verrattain nuorta, eikä sen syntyminen pelkästään ruokavaliosta johdu. Itse sain monipuolista ja hyvää kotiruokaa, mutta siitä huolimatta oli vaikeaa.
Sitä paitsi ns. ristiallergiat olivat sellainen vaikea kohta eli ihmiset eivät oikein tahtoneet käsittää, että tomaatin mehu poltti suuni limakalvot rikki ja vältin siksi sen syömistä. Samoin oli kurkun laita, se ei hajonnut ollenkaan sisälläni, vaan aiheutti allergisen reaktion jos söin sitä vähänkin enemmän jne.
Sain siedätyshoitoa, joka maksoi omaisuuksia, mutta en ole aivan varma siitä, auttoiko juuri se. Osaltaan ehkä. Toinen tekijä on ikä ja kaiketi oman hormonitoiminnan tasaantuminen.
Tiedä häntä, mutta elämä on jonkin verran nykyään helpompaa, vaikka en kylläkään edes haaveile kesälomasta maaseudulla. Luultavasti tukehtuisin sinne niiden heinien pölyyn. Siksipä olen mieluummin meren rannalla, jossa siitepölyjä on vähemmän.
Hei!
No jos on mutu-tuntua se, että ystäväpiirissä ja sukulaisista monilla on allergia, ja on kuullut niiden juttuja, niin sitten tietoni on osittain mutua. Olen kuitenkin ollut töissä tarhassa, ja nähnyt millaiset olot siellä on. Lisäksi olen opiskellut melko paljon biologiaa, joten sekin puoli on tuttu.
Nykyään allergiaa otetaan ehkä vähän turhan tosissaan, ja sitä todetaan turhan helposti, kuten minun tapauksessani. Sain yhden heinänuhakohtauksen 6-vuotiaana mökillä ja 7. luokalla kun koulun terkkari vaihtui niin tämä totesi että papereissani lukee että minulla on heinänuha. Yhden ainoan kohtauksen perusteella.
Allergia on sairaus, ja oikealla lääkityksellä ja hoidolla allerginen ihminen voi elää normaalia elämää. Tähän kuuluu tietenkin myös se, että oireita aiheuttavaa allergeenia yritetään välttää. Ainahan tämä ei ole mahdollista, esim. siitepölyä on todella vaikeata välttää keväisin.
Tässä vähän tietoa allergiasta ja miten se syntyy:
(otteita allergia- ja astmaliiton sivuilta)
"Allergisen ihmisen immuunijärjestelmä toimii liian voimakkaasti ja epä- tarkoituksenmukaisesti. Elimistö puolustautuu sinänsä harmittomia aineita, kuten siitepölyä tai ruoka-aineita vastaan. Se ilmenee erilaisina oireina tavallisesti hengitysteiden limakalvoilla, silmien sidekalvoilla, iholla ja ruoansulatuskanavassa."
"Miten allergisoituminen tapahtuu?
Henkilö ensin herkistyy eli hänelle kehittyy immuunivaste jollekin aineelle. Immuunivaste ilmenee vasta-aineiden muodostumisena soluihin ja niiden reaktiotavan muuttumisena. Herkistymisen taustalla on tavallisesti perinnöllinen taipumus. Herkistymiseen ei vielä liity oireita: vasta kun henkilö altistuu uudelleen, puhkeaa sopivissa olosuhteissa oireinen allergia. Itse sairastuminen tapahtuu usein voimakkaan tai pitkäaikaisen altistuksen seurauksena."
"Lisääntyykö allergia väestössä?
Varhaislapsuuden infektiosairastavuus on oleellisesti muuttunut, tuloksena on elimistön immuuni järjestelmän ohjautuminen allergialle altis- tavaan suuntaan. Väestö on herkempää reagoimaan tavallisille allergeeneille, kuten siitepölyille, kuin 50 vuotta sitten. Myös elinympäristön ja elintapojen haitalliset muutokset vaikuttavat allergian lisääntymiseen. Tupakointi lisää allergiaa."
"Voiko sairastumiseen itse vaikuttaa?
Vältä pölyä, eritoten eläinpölyä sekä kemikaaleja niin kotona kuin työpaikalla. Pidä koti siistinä, älä tupakoi. Vältä turhaa lääkkeiden käyttöä. Pidä yleiskuntosi hyvänä. Valitse ei-allergiset vanhemmat."
Eli tästä voisi päätellä, että osittan pystyy itse vaikuttamaan allergiaan, osittaan taas ei. Olen todella onnellinen, että en ole allerginen millekkään, elämä on helppoa näin! Voin syödä mitä haluan, liikkua ulkona kesäisin ja silittää omia ja muiden lemmikkieläimiä niin paljon kuin haluan :)
Valitettavasti kaikki tuo on täyttä totta. Villakoira allergisoi siinä missä muutkin rodut. Jos lapsi on allerginen on mielestäni täysin edesvastuutonta ajatella edes koiran ostamista. Lapsi kun ei vielä itse ymmärrä tehtyjä valintoja.
Oma lapseni sairastui allergisena astmaan, kun minulla oli villakoira kotoana. Koira asui ison talomme toisessa kerroksessa, missä lapseni asui.
Silti tilanne tuli niin pahaksi, että koirasta oli luovuttava. Jäljelle jäi vain lapseni elinikäinen astma. Selvennökseksi, meillä oli koira ennen lapsemme syntymää.
Koiraa ei mielestäni pitäisi ottaa pelkästä mielihalusta, vaan koiran ottamisen tulisi olla pitkäaikaisen harkinnan ja aivotyön tulos. Vaikuttaa, että aiheen aloittaneen miehellä riittää harkintakykyä ajatellen lasta.
Toivon, että kukaan ei kuvittele, että olen jokin koira vihaaja. Päinvastoin. Rakastin villakoiraani niin, että itkin joka kerta kun sellaisen näin lenkillä...vielä vuosia sen jälkeen kun koirani joutui toiseen perheeseen.
Tämä tietenkin aiheutti kysymyksiä myös lapselleni...ja nyt tänä päivänä en enää näytä tuota ikävävääni lapsen nähden. Sillä erään kerran lapseni kysyi minulta maagisen kysymyksen: Äiti, oliko se minun vikani, että koiran piti lähteä?
Kyllin kamalaa oli se, että lapseni sai astman, syyllisyyden kanssa hänen ei tarvitse loppuelämäänsä elää.