”Hyvinvointiyhteiskunta rapistuu. On joukkotyöttömyyttä, työpaikkoja ulkoistetaan halpatyömaihin, sosiaalisia etuja ajetaan alas – sairaanhoito, vanhustenhuolto, työttömyysturva, sairausvakuutus, koulut ym. – yritykset eivät tunnu ottavan mitään sosiaalista vastuuta ihmisistä – esim. palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä tai heikommassa asemassa olevia – samalla kun luokkaerot kasvavat, rikkaista tulee rikkaampia ja köyhistä köyhimpiä. Mitä halvemmalla joku saadaan tekemään työtä ja mitä suurempi voitto tehdään, sitä parempi. Kaikki tämä on vapaamarkkinataloutta, ja vapaamarkkinatalous ja nykyiset globaalit markkinat säätelevät ihmisten ja maiden kohtaloita, eikä markkinoilla tunnu olevan mitään moraalia tai sosiaalista vastuuta, pelkkä omanedun tavoittelu ja kilpailu, joka vallitsee niin yksityisten ihmisten, yritysten, ryhmien kuin jopa kokonaisten maiden ja maanosien välillä. Markkinat ovat kuin moraaliton kone tai eläin, jonka käsiin ihmiset ovat joutuneet.
Tämän kirjoituksen tarkoitus on selvittää, mikä tekee vapaamarkkinataloudesta niin etiikattoman, tunteettoman, kone- tai eläinmäisen.
Kuvaamalla liberalismin filosofiaa, historiallista kehitystä ja ekonomistista ajattelua toivon pystyväni vastaamaan kysymykseen. Tutkimusmenetelmä on siis deskriptiivinen (kuvaava). Tutkimusmenetelmä on myös komparatiivinen. Vertaan markkinaliberalismin puolustajien ja vastustajien ajatuksia.
Aloitan keskiajalta ja etenen siitä ajassa eteenpäin nykypäivään.”
Noin alkaa tutkielmani vapaasta markkinataloudesta, jossa elämme tällä hetkellä.
Olen ollut työttömänä yli kaksi vuotta ja päättänyt kirjoittaa pienen tutkielmna markkinaliberalista, joka on minut tähän jamaan pannut. Olen tällä hetkellä kirjoittanut neljätoista sivua. Ilmiselvää on, että täytyy tutkia markkinatalouden aatteellista sekä ekonomistista taustaa sekä sen historiaa. John Locken yhteiskuntafilosofian tutkiminen on itsestään selvyys (se on markkinaliberalismin perusta), mm. hänen ”luonnolliset oikeudet”-oppinsa. Niin myös Adam Smithin ekonomistiset teoriat, kuten. ”näkymätön käsi”, motivaatioteoria ym. Uusliberalismia ei saa unohtaa ja sen ekonomisteja ja filosofeja. Aun Randin ekstreemi filosofia on karmeaa luettavaa, altruismi (kyky uhrata itsensä toisten hyväksi) on uusliberalismissa sairauden merkki.
Onko teillä muita ehdotuksia sisältöön?
Tämän kirjoituksen tarkoitus on selvittää, mikä tekee vapaamarkkinataloudesta niin etiikattoman, tunteettoman, kone- tai eläinmäisen.
Kuvaamalla liberalismin filosofiaa, historiallista kehitystä ja ekonomistista ajattelua toivon pystyväni vastaamaan kysymykseen. Tutkimusmenetelmä on siis deskriptiivinen (kuvaava). Tutkimusmenetelmä on myös komparatiivinen. Vertaan markkinaliberalismin puolustajien ja vastustajien ajatuksia.
Aloitan keskiajalta ja etenen siitä ajassa eteenpäin nykypäivään.”
Noin alkaa tutkielmani vapaasta markkinataloudesta, jossa elämme tällä hetkellä.
Olen ollut työttömänä yli kaksi vuotta ja päättänyt kirjoittaa pienen tutkielmna markkinaliberalista, joka on minut tähän jamaan pannut. Olen tällä hetkellä kirjoittanut neljätoista sivua. Ilmiselvää on, että täytyy tutkia markkinatalouden aatteellista sekä ekonomistista taustaa sekä sen historiaa. John Locken yhteiskuntafilosofian tutkiminen on itsestään selvyys (se on markkinaliberalismin perusta), mm. hänen ”luonnolliset oikeudet”-oppinsa. Niin myös Adam Smithin ekonomistiset teoriat, kuten. ”näkymätön käsi”, motivaatioteoria ym. Uusliberalismia ei saa unohtaa ja sen ekonomisteja ja filosofeja. Aun Randin ekstreemi filosofia on karmeaa luettavaa, altruismi (kyky uhrata itsensä toisten hyväksi) on uusliberalismissa sairauden merkki.
Onko teillä muita ehdotuksia sisältöön?
Vastaukset 32
Vanhimmat
puolia, kuten se, että vapaa markkinatalous on luonut suunnattoman määrän hyvinvointia, nostanut miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä köyhyydestä, antanut ihmisille virikkeitä, suojellut luontoa yms. puolia.
Sinulla on heti toisessa virkeessä ajatusvirhe: sanot markkinatalouden luovan kurjuutta, mutta työpaikkojen ulkoistaminen halpatyövoimamaihin (köyhiin maihin) nimenomaan lisää hyvinvointia siellä.
Toki myös markkinatalouteen liittyy epäkohtia, kuten kaikkiin muihinkin ihmisten luomiin järjestelmiin. Mutta se jos kirjoitat "tutkielman" markkinataloudesta ja sanot, että se täysin epäonnistunut järjestelmä, niin enpä kutsuisi paperiasi tutkielmaksi.
Ei mitään niin pahaa, ettei siinä olisi jotain hyvääkin ja päinvastoin.
Tutkielmassani keskityn markkinaliberalismin sosiaaliseen vastuuttomuuteen, kutsun sitä eläimellisyydeksi tai konemaisuudeksi. Markkinaliberalismin negatiivisista vaikutuksista, kuten työttömyydestä, köyhyydestä, luonnon tuhoamisesta ja jopa kuolemasta ei välitetä markkinaliberalismissa laisinkaan. Se on jopa täysin hyväksyttävää, jos se edistää markkinaliberalismia. Yritykset ovat siinä kuin tunteeton ja etiikaton kone tai eläin, joka ajattelee pelkkää omaa etuaan ja toisten niskan päälle pääsemistä, ”yhden kuolema on toisen leipä”, kuvaa hyvin markkinaliberalismia.
Markkinaliberalismissa ahneus nähdään hyveenä, koska sen käsitetään luovan hyvinvointia hierarkiassa alaspäin (Adam Smithin motivaatioteoria). Mikä ei pidä käytännössä paikkaansa. Ahneudella ja välinpitämättömyydellä toisesta ihmisestä ei ole mitään rajoja. Markkinaliberalismi on täysin tunteeton, kuollut, etiikaton, eläimellinen. Mikä tekee siitä tällaisen?
Tutkin markkinaliberalismin negatiivista puolta – jos sitä voidaan kutsua negatiiviseksi puoleksi, moni markkinaliberalismi ei niin tekisi. Jotkut voivat kylläkin markkinaliberalismissa hyvin, mutta hyvin monet huonosti, kuten työttömät Euroopassa, kun työpaikat ulkoistetaan halpatyömaihin. Työttömistä ei ota kukaan vastuuta täällä, päinvastoin heitä potkitaan päähän ja haukutaan. Hyvä että ei kohta panna vankilaan – mitä ehkä jo tehdäänkin (vrt orjatyö). Työläisten palkat ajetaan alas ja työnantajien omaisuus ylös. Miksi on näin? Mikä tekee markkinaliberalismista näin tunteettoman, eläimellisen, konemaisen?
”…sanot markkinatalouden luovan kurjuutta, mutta työpaikkojen ulkoistaminen halpatyövoimamaihin (köyhiin maihin) nimenomaan lisää hyvinvointia siellä.”
Se voi luoda hyvinvointia siellä – mutta meidän kustannuksellamme! Ja se tässä onkin ongelma: markkinaliberalismissa ei välitetä kissan viiksiä siitä, luoko se hyvin- vai pahoinvointia, ainoastaan siitä, että rahat menevät jonkun jo suunnattoman rikkaan ihmisen taskuihin ja antaa hänelle enemmän valtaa ja mahtia. Toisten ihmisten hyvinvoinnista ei välitetä puolen pennin vertaa. Se on ongelma.
Tanja lähti eläintarhaan. Siellä hän silitteli hevosia, ankkoja ja kaneja. Sitten hän tuli leijonaluolan luokse. Hän ajatteli silittää sitäkin. Leijoja huomasi Tanjan ja söi hänet.
Mitä yhteistä on leijonan aterioimisella, sosiaalisella vastuuttomuudella ja markkinaliberalismilla meillä?
Oletko hallitusnikkari käynyt katsomassa tätä laskuria?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000009611641
on ihminen itse. Turha syyttää peiliä jos naama on vino. Ihmiset toimii erilaisissa rooeleissa: sijoittajina, työntekijöinä, johtajina ja KULUTTAJINA. Kuluttajan roolia kapitalismissa ei voi väheksyä. Kun ihmiset vaativat yhä halvempia ja parempia tuottteita, niin yritysten on pakko tuottaa mitä kansa haluaa.
Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on tehdä rahaa. Silloin, ja vain silloin, ne ovat terveellä pohjalla ja voivat työllistää ihmisiä myös tulevaisuudessa.
Millaisen yhteiskunnan sinä haluaisit? Esitä jotain konkreettisia parannusehdotuksia, mutta älä unohda, että kapitalismi on se järjestys jollaisen ihminen itse on halunnut luoda (ja se on toiminut loistavasti) joten se kertoo hyvin paljon ihmisestä.
ja se saavutetaan kun rahat laitetaan sinne missä ne parhaiten tuottaa - sitä voitaisiin myös sanoa evoluutioksi.
Se on totta, että tällä hetkellä köyhien maiden hyvinvoinnin nousu tapahtuu osittain lännen työväestön kustannuksella, mutta miksi näin ei saisi olla? Olisiko "oikeampaa" että tällaista ei tapahtuisi? Sinun ajatusmallisi on aika naivi: kuvittelet että kaikki voi saada kaiken eikä kenenkään tarvitse luopua mistään. Herätys, ei maailman ole täydellinen paikka.
Sitä paitsi esim. sinä voit alkaa sijoittajaksi, jolloin osa rahoista menee sinun taskuusi. Oletko sinä suunnattoman rikas?
Markkinatalous etsii tehokkuutta, ja se saavutetaan kun rahat laitetaan sinne, missä ne parhaiten tuottaa - sitä voitaisiin myös sanoa evoluutioksi."
Niin, kun markkinaliberalismissa ei oteta huomioon sen negatiivisia vaikutuksia eikä oteta vastuuta niistä johtaa se sosiaalidarvinismiin, vahvimpien selviämiseen toisten kustannuksella.
Näin se toimii eläinmaailmassa, mutta eivätkö ihmiset ole kuitenkin hieman kehittyneempiä olentoja, joilla on kyky tuntea myötätuntoa ja uhrautua toisten hyväksi? Kyllä, mutta se (altruismi) nähdään markkinaliberalismissa yksilön vapauden rikkomisena. Jos et itse selviä yhteiskunnassa omin nokkinesi vaan odotat heiltä apua, loukkaat silloin heidän vapauttaan, vapautta omaisuuteensa ja vapauteen.
Yksilön vapaus syrjäyttää siis etiikan markkinaliberalismissa. Kaunis idealismi!
menisi sinne missä ne parhaiten kannattaa, olisi vaihtoehtona se, että ne makaisi jossain kannattamattomassa, jolloin ne ei hyödyttäisi ketään.
Esimerkki kapitalismin "oikeudenmukaisuudesta". Kännykän kuoria kannattaa tehdä Kiinassa mielummin kuin Suomessa koska se on kannattavampaa. Tällöin kiinalaiset hyvin köyhät ihmiset saa töitä ja leipää nenänsä eteen, myöskin kuluttajat saavat halvempia kännyköitä. Suomalaiset entiset kännykänkuorien valmistajat joutuvat etsimään muuta työtä (negatiivinen asia? Ehkä he löytävät jotain kannattavampaa tekemistä, kuten on aina ollut, että jotkut alat kuolevat / siirtyvät ja uusia tulee tilalle) Miten olisit ratkaissut yritysjohtajana kyseisen asian moraalin kannalta? Et olisi siirtänyt toimintoja, koska sinusta on parempi, että suomalaiset saavat tehdä työtä kuin että kiinalaiset saa töitä?
Maailmassa on paljon myötätuntoa ja uhratuvaisuutta yhä edelleen ja sitä on myös yritysten toiminnassa. Ihmiset huolehtii yhä tänäkin päivänä, ainakin Suomessa, heikommistaan, mistä hyvänä esimerkkinä Suomen hyvä sosiaaliturvaverkko.
En tutkielmassani yritä vastata kysymkseen markkinatalouden hyvyydestä tai huonoudesta, esim. vertailemalla sen positiivisia ja negatiivisia lieveilmiöitä, vaan olen kiinnostunut kysymyksestä, mikä tekee markkinaliberalismista niin tunteettoman, etiikattoman, konemaisen, eläinmäisen, ja yritän vastata kysymykseen niin obejktiivisesti kuin mahdollista.
En kiellä, etteikö mark.liberalismilla olisi myös positiivisa lieveilmiöitä. Mutta sillä on myös negatiivisia lieveilmiöitä.
Mutta jos ymmärrän sinut oikein et yhty ongelmamäärittelyyn, et näe esim. työpaikkojen ulkoistamista ja sitä seuraavaa työttömyyttä ongelmana, se on vain "markkinoiden laki", joka on neutraali mitä tulee arvoihin. Et näe markkinaliberalismin sosiaalista vastuuttomuutta eettisenä onglemana. Kiellät, että markkinaliberalismilla olisi negatiivisia lieveilmiöitä. Onko näin?
En ole käynyt katsomassa. Toivottavasti siellä eläintarha toimiii paremmin kuin meillä hallituksen hoitama työllisyys.
Toki myönnän, että järjestelmä ei ole lähelläkään täydellistä, vaan joissakin tapauksissa se aiheuttaa suuria ongelmia ja kärsimystä. "Ongelma" on juuri sen raadollisuus, eli jokainen saa minkä "ansaitsee". Työn arvo kapitalismmissa määräytyy pitkälti sen tuottavuuden mukaan (ja kysnnän ja tarjonnan) ja tämä johtaa monesti erittäin suuriin tuloeroihin (joita pitääkin tasata tietyssä määrin).
Työttömyys on suurimmillaan maissa, jotka eivät ole sopeutuneet kunnolla markkinatalouteen (manner-eurooppa yleisesti) USA:ssa ja esim Britanniassa työttömyys ei ole kovin suuri ongelma.
Ihminen on aina joutunut sopeutumaan vaikeisiinkin muutoksiin (esim. Suomessa on ollut valtavat joukkomuutot työn perässä esim. maalta kaupunkiin ja Ruotsiin yms) Nykypäivän ihminen on saanut jostakin päähänsä, ettei hänen pitäisi enää joutua sopeutumaan tällaisiin vaikeisiin asioihin. Näin ei kuitenkaan ole. Muutosta on tapahtunut aina, sitä tapahtuu myös nyt ja tulevaisuudessa.
Koko hyvinvointiyhteiskunta ei ole kovin vanha eikä laajalle levinnyt käsite. Ajatus syntyi "skandisosialistisessa" teollisuusyhteiskunnassa, jossa työntekijöillä oli joukkovoimaa. Se kuolee nyt, koska teollisen yhteiskunnan kantava voima - tuotantotyö - siirtyy muualle.
Työ ei uusliberalistisessa arvomaailmassa ole niin keskeisessä asemassa kuin koulutus. Tärkeää on hankkia hyvä koulutus. Jos jää koulutusjunasta, syrjäytyy.
Koulutus ylläpitää luokkaeroja, koska koulutettujen lapset menestyvät, mutta ei se kasvata eroja. Myöskään työ ei takaa sosiaalista nousua, mutta ei myöskään kasvata eroja. Eroja kasvattaa omistaminen: pääoma lisääntyy ja kasaantuu harvoille. Kaikki muut - sekä työlliset että työttömät - voivat huonosti. Demokratia kärsii, koska valta keskittyy. Demokratian kaventuminen luo pahoinvointia.
En täysin tajua, miten liberalismin filosofiaa jne kuvaamalla voit selvittää vapaamarkkinatalouden tunteettomuuden. Selittäisin sitä liberalismin ja uusliberalismin erolla: liberalismissä tärkeää on yksilö sinänsä, uusliberalismissa yksilön arvon määrittävät markkinat.
Palataan lopuksi takaisin keskiajalle. Pääoman kasautumisen suhteen nykytilanne muistuttaa suuresti feodalismia.
Laita kirjoituksesi näkyviin kun saat sen valmiiksi! Mielenkiintoinen aihe!
Suuryritykset ei myöskään sovi tähän maailmaan sen enempää kuin kaiken keskittyminen samojen tahojen käsiin tämähän johtaa juuri päinvastaiseen kehitykseen mitä on julkisuudessa annettu ymmärtää.Siis muka työllistää porukkaa jossain jne...Oikeesti käy vain että yhä pienempi porukka ne duunit tekee ja vieläpä kuluttajahinnat nousee kun kilpailua ei ole ollenkaan ja lopulta ei ole ostovoimaa kellään.Mihinkähän tämä kehitys sitten johtaa? Konflikteihin tietysti.Perusteluna ei keinotekoisesti ihmisiä voida alistaa käyttämästä hyödykkeitä joita ENNEN OLI saatavilla normaalisti
ja sitten ne ovatkin yhtäkkiä kortilla.Historia toistaa itseään taas kun ihmiset ajetaan ahtaalle tulee uusi etninen puhdistus missä uusliberalistit eivät bunkkereissaan säästy kansan vihalta.Eli eipä ole kovinkaan ruusuinen kuva tulevaisuudesta.Mutta eihän Saksassakaan kuviteltukkaan että sota alkaa kuin vasta kuin oli myöhäistä tehdä mitään.Kun kansa ei saa leipää ei sen vakauskaan kestä.
Jos joku ei saa leipää, niin se on sitten se halpatyövoima siellä kehitysmaissa. Kyllä meillä on työttömilläkin paremmat olot kuin siellä työntekijällä.
Kuluttaja äänestää ostamalla tai ostamatta jättämisellä. Ostovoima on kuitenkin vielä meillä eikä siellä.
”En täysin tajua, miten liberalismin filosofiaa jne kuvaamalla voit selvittää vapaamarkkinatalouden tunteettomuuden.”
Esimerkki: John Locken, markkinaliberalismin isän, mukaan ihmisellä on kolme luonnollista perusoikeutta: elämä, omaisuus ja vapaus.
OK, tutkitaanpa hieman tuota viimeistä luonnollista oikeutta, vapautta.
Locke ymmärtää vapauden negatiivisena vapautena, vapautena ”jostain”. Vapaus on hänen mielestään vapautta muiden väkivallalta. Tässä mielessä ihminen on vapaa, jos muut eivät estä hänen vapauttaan (luonnollista oikeutta vapauteen), pahoinpitele häntä (luonnollista oikeutta elämään) tai varasta hänen omaisuuttaan (luonnollista oikeutta omaisuuteen).
Positiivinen vapaus, vapaus ”johonkin” on puolestaan muun muassa sosialismin, kommunismin, sosiaaliliberalismin ja konservatismin määritelmä vapauden käsitteelle. Se tarkoittaa vapautta ja kykyä tehdä yleisesti arvokkaina pidettyjä asioita ja siten oikeutta saada muilta jotain. Hegel, Rousseau, Herder ja Marx uskoivat positiiviseen vapauteen.
Liberalismissa vapauden määrittäminen negatiiviseksi vapaudeksi ja positiivisen vapauden pois sulkeminen johtavat siis siihen, että kenelläkään ei ole oikeutta vaatia tai odottaa toisilta ihmisiltä mitään, muuta kuin että hänen luonnollisia oikeuksiaan kunnioitetaan. Muuten kukin selvitköön yhteiskunnassa itse. Jos ihminen ei vapaaehtoisesti auta lähimmäistään, ei mikään häntä siihen moraalisesti velvoita, koska kenelläkään ei ole positiivisia oikeuksia (oikeutta ”johonkin”, esim. sosiaaliturvaan) eikä kukaan eikä mikään saa loukata hänen negatiivista vapauttaan (vapautta ”jostain”, esim. veroista) ja suvereenista omistusoikeutta. Että näin todella on asia, selviää, kun tarkastellaan Manchester-liberalismia, 1800-luvulla syntynyttä liberalismin suuntausta.
Eikö tuo anna jo hieman osviittaa siitä, miksi markkinaliberalismi on niin tunteeton ja kova?
Lisäisin edelliseen vielä, että kristinuskossa nähdään ihminen arvokkaana itsessään, koska hänet on luotu Jumalan kuvaksi. Se erottaa ihmisen esim. eläimestä ja antaa hänelle erityisen arvon ja aseman luomakunnassa, eikä sitä saa loukata. Auttamatta jättäminen nähdään ihmisarvon loukkaamisena ja suurena rikoksena. Ihmisellä on velvollisuus auttaa lähimmäistään ja huolehtia hänen parhaastaan.
Markkinaliberalismissa taas kaikki tällainen nähdään loukkauksena yksilön vapaudelle ja hänen luonnollisille oikeuksilleen: se loukkaa hänen omistusoikeuttaan, kenelläkään muulla ei ole oikeutta toisen ihmisen omaisuuteen, ja se loukkaa hänen vapauttaan, hänen vapauttaan estettään.
Kristinuskossa siis ihminen ei ole täysin vapaa suhteessa toisiin ihmisiin kuten markkinaliberalismissa vaan häntä rajoittavat toiset ihmiset ja heidän oikeutensa.
Markkinataloudessa ihmiset piiloutuvat aatteiden taakse. Kuinka moni tämän päivän yritysjohto myöntää tekevänsä itse päätöksiä irtisanomisista, tuotannon siirrosta ulkomaille? Aina pidetään puheita ja käytetään tyhjiä fraaseja, jotka piilottavat todellisen merkityksen ja vaikuttimet. Lopputulos on kuitenkin aina se, että harvat yksilöt vaurastuvat ja toiminnan tuloksena koneistosta lentää ulos taas iso joukko ihmisiä. Samat markkinatalouden nimiin vannovat yksilöt sitten halveksuvat isoon ääneen työttömiä, jotka eivät saa töitä ja haluavat julmasti leikata entistään pientä toimeentulotukea mitättömiin sekä laskea minimipalkkoja ja huonontaa työsopimuksia, minkä seurauksena edes palkkatyöllä ei elä. Tästä kärsii jo osa työväestöstä, joka elää työllistymisestä huolimatta pysyvästi köyhyydessä. Mietin tätä samaa joka kerta, kun suomalainen suuryrityksen itseensä hyvin tyytyväisen näköinen yritysjohtaja esiintyy mediassa taidenäyttelyn avajaisissa tai oopperan ensi-illassa. Ihmettelen, miten suomalaisessa yhteiskunnassa yhteiskuntarauha ei ole vielä pahemmin horjunut.
Eilen oli uutinen työttömyystilanteesta Suomessa. Uutinen oli muotoiltu positiiviseen sävyyn: Matti Vanhasen hallitus ON ONNISTUNUT tavoitteissaan ja maassamme on VAIN 240,000 työtöntä!!! Massatyöttömyyden hyväksyntä valtiovallan puolelta on vakava ja itse asiassa järkyttävä asia.
Tästä yksilön vastuun hälventämisestä tulee pakottamatta mieleen kansallissosialismi. Kyseessä oli tuhoisa aate, jonka ansiosta miljoonat ihmiset kuolivat keskitysleireissä ja orjatyössä. Vielä tänä päivänäkin hengissä olevat saksalaiset suuryritykset käyttivät keskitysleirivankeja tuotantohyödykkeinä ja tuottivat siten sitä hyvinvointia sille aatteen hyväksymälle kansanosalle. Jälkikäteen natsismista on puhuttu jonain erillisenä olentona, joka pakotti ihmiset toimimaan miten toimivat. Kuitenkin jokainen heistä teki henkilökohtaisen päätöksen toimia tavalla, joka ei ole eettisesti eikä moraalisesti oikein. Miten ajatuksena tämä eroaa tämän päivän toiminnasta? Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomittiin syyllisinä kuolemaan tai elinkautiseen vankeuteen kourallinen natseja. Näen heidät tavallaan syntipukkeina - he saivat maksaa kokonaisen harhaan johdatetun kansakunnan edestä. Jokainen on vastuussa omasta toiminnastaan, henkilökohtaisesti.
Markkinaliberalismi vapauttaa ihmisen etiikasta ja sosiaalisesta vastuusta ja tekee oman edun tavoittelusta ja itsekkyydestä hyveen. Tämän nähdään luovan hyvinvointia myös alaspäin hierarkiaan. Rikkaan pöydältä tippuu aina muruja, joilla muiden oletetaan elävän.
Ahneus on moottori markkinaliberalismissa (Adam Smithin motivaatioteoria). Kun kaikki ovat ahneita - myös kuluttajat - syntyy jonkinlainen tasapaino talouteen. Ongelma on ainoastaan se, että ahneus syrjäytää kilpailun, kun yrityksestä tulee tarpeeksi suuri ja markkinoita hallitseva. Ahneus syrjäyttää siis oikeastaan markkinaliberalismin pelisäännöt, "näkymättömän käden" (Adam Smithin teoria).
mutta on hyvin vähän yrityksiä jotka pääsevät tällaiseen määräävään markkina-asemaan, ja se on taas pitkälti markkinatalouden ja ahneuden ansiota (muutkin haluavat kuumeisesti sinne missä rahaa on jaossa). Lisäksi viranomaiset pyrkivät omilla toimillaan estämään tämänkaltaiset pyrkimykset, esim kieltämällä joitakin yrityskauppoja.
Milloinhan käy niin että ei enään ole yksityisiä yrityksiä olemassa on vain valtion työpaikkoja ja valtiot käyvät kauppaa vain keskenään
Onkohan nyt jo niin että yksityisyrityksissä on vähemmän ihmisiä töissä kuin valtion/kuntien
"Milloinhan käy niin, että ei enään ole yksityisiä yrityksiä olemassa, on vain valtion työpaikkoja ja valtiot käyvät kauppaa vain keskenään."
Ei pelkoa siitä. Markkinaliberalismi on vallitseva ekonomistinen systeemi maailmassa tänään Venäjän ja marxisim sekä sosialismin romahduttua systeeminä. Yleistä sektoria pienennetään ja yksityisyrittäjyyttä lisätään Maailmanpankin, WTO:n, EU:n USA:n ym globaalien uusliberalististen organisaatioiden sanellessa ehdot.
yritysten toimivan tehokkaammin yksityisinä kuin julkisina toimijoina. Kommunismi on hyvä esimerkki siitä miten käy kun toiminnot kansallistetaan.
"Johtuu siitä että on huomattu yritysten toimivan tehokkaammin yksityisinä kuin julkisina toimijoina."
Miten väittämäsi liittyy keskusteltavaan aiheeseen, nimittäin markkinaliberalismin tunteettomuuten, raakuuteen ja sosiaaliseen vastuuttomuuteen?
Markkinaliberalismi tuntuu järjestelmältä, jossa liike-elämä ottaa kaiken mitä saa irti, niin kauan kunnes lopulta ei enää ole mitään otettavaa. Ne muruset eivät riitä ylläpitämään riittävää kysyntää. Köyhillä on varaa vain välttämättömimpään eli ruokaan ja asumiseen. Ne markkinat on pakko hakea muualta ja ameeba siirtyy muualle hakemaan sitä "kasvua" ja "tulosta" jättäen taakseen aution maan. Näin kärjistetysti.
Esimerkiksi amerikkalaiset suuryritykset eivät ole tuoneet Meksikoon mukanaan mittavaa hyvinvointia, vaan tarkoituksena on vain ja ainoastaan se, että halvan tuotannon maassa tuotannon arvosta on isompi osa jaettavissa omistajille. Tuotantoa siirrettäessä on saatettu jokunen amerikkalainen pikkukaupunki jättää kärsimään työttömyydestä ja kurjistumisesta. Harvan etu on mennyt yleisen edun edelle.
Markkinaliberalismille on oltava toimiva vastavoima. Mielestäni toimivassa demokratiassa sen tulisi olla valtiovalta, jonka tulee sääntelyllä, veroilla ja rajoituksilla pitää huolta yhteiskunnan hyvinvoinnista. Esimerkiksi Suomessa kehitys on ollut huolestuttavaa. Poliittisten päättäjien pitäisi jostain löytää vahvistusta selkärankaansa, jotta kehitys pysäytetään ennen kuin on myöhäistä.
Niin, voihan tässä tietysti tapahtua jotain muutakin. Ihmiskunnan historiasta voi katsoa miten suuret muutokset tapahtuvat sykleissä. Toisesta maailmansodasta on jo kulunut aika pitkä aika. Voisiko uusi maailmanlaajuinen kriisi murtaa taas maailmanjärjestystä niin paljon, että kehitys kulkisi taas inhimillisempään suuntaan.
”Markkinaliberalismille on oltava toimiva vastavoima. Mielestäni toimivassa demokratiassa sen tulisi olla valtiovalta, jonka tulee sääntelyllä, veroilla ja rajoituksilla pitää huolta yhteiskunnan hyvinvoinnista.”
Vapaan markkinatalouden perusperiaate on se, että markkinat hoitavat itse itsenä valtiovallan niihin puuttumatta.
Mikä filosofinen perusta tuolle väittämälle löytyy liberalismissa? John Locken, liberalismin filosofisen isän mukaansa ihmisellä on kolme perusoikeutta: elämä, omaisuus ja vapaus. Ne ovat loukkaamattomia. Jos valtiovalta puuttuu talouselämään esim. verottamalla kansalaisia ja jakamalla hyvinvointia, niin kuin haluat, nähdään se liberalismissa yksilön ihmisoikeuksien loukkaamisena, omistusoikeuden ja vapauden loukkaamisena (ja enkä myös elämän loukkaamisena, koska ihminenhän voi köyhtyä ja kuolla!).
Verotus nähdään kerta kaikkiaan varkautena, valtio varastaa ihmisiltä. Siksi liberaalit haluavat minimaalisen valtiovallan. Valtion tehtävä on periaatteessa ainoastaan valvoa ihmisoikeuksia: elämää, omaisuutta ja vapautta. Puhutaan nk. yövartiovaltiosta. Liberalismissa valtio on siis pelkkä poliisi ja valvontavaltio.
Miksi halutaan vapautta valtiosta? Vastaus siihen löytyy kun tutkitaan keitä liberaalit ovat ja miksi. Taustalla on rahan ja vallan ahneus kuten aina. Teollisuuden kasvaessa kasvoi myös keskiluokka, koska teollisuus tarvitsi asianajajia, lääkäreitä, kirjanpitäjiä, pankkiireja, kauppamiehiä ym. keskiluokkaan lukeutuvia ammattiryhmiä. Nämä halusivat tietysti omaisuuden karttuessa myös valtaa yhteiskunnassa. Haluttiin pois aatelisto ja sen edut. Enää ei se, mihin sukuun syntyi, saanut määrätä yhteiskunta-asemaa etenemistä, vaan jokaisella piti olla samat mahdollisuudet. Sääty-yhteiskunnasta tuli luopua.
Omaisuuden karttuessa haluttiin siis vapauta yhteiskunnasta. Vapaudelle haettiin jonkunlaista filosofista katetta. Taustalla on liberalismin ja humanismin ihmiskäsitys, jossa ihminen nähdään pystyvän älyllänsä ja työllänsä saavuttamaan mitä haluaa ja mitä tahansa. Tästä taas seuraa se, että jos ihminen jostain syystä epäonnistuu yhteiskunnassa, on se hänen oma syynsä, hän ei ole kerta kaikkiaan yrittänyt tarpeeksi ahkerasti. Tämä asenne näkyy selvästi nyky-yhteiskunnassa. Esim. jos et onnistu saamaan työtä, on se sinun oma syysi, et ole kouluttanut itseäsi tarpeeksi, et ole pukeutunut oikein, et omaa oikeaa asennetta, olet laiska jne. Taustalla on humanismin, liberalismin ja valistuskauden ihmisnäkemys. Kaikilla on sama potentiaali ja mahdollisuudet, loppu riippuu sinusta. Mutta loppujen lopuksi yritetään ainoastaan oikeuttaa vallanhimo, pyrkyrimäisyys ja yli-ihmisajatus.
, että et saa itse päättää omista asioistasi. Suomessa lähes puolet rahoistasi kiertää valtion kautta, joka suurena ja kaikkitietävänä jakaa rahasi eteenpäin niin niinkuin itse parhaaksi katsoo. Sitten näillä verorahoilla tuetaan mm. golfratoja, konserttitaloja, kaiken maailman sosiaalitanttavirkoja ja suunnatonta byrokratiakoneistoa. Ei ihme, että vapautta haluavasta ihmisestä tämä on aika kaukana siitä.
Sosialismi voi edelleen pulskasti tai siis Sosialismin ylläpitäjät voivat edelleen pulskasti ainakin mm:
- Suomessa
- Kuubassa
- Pohjois Koreassa
- Vienamissa
- Monissa Afrikan maissa
Mistä tietään sosialismin toimivan maassa? No siitä kun a) ihmiset pyrkivät rajan yli yön pimeydessä, b) työpaikat katoavat muihin maihin, c) valtion johto ajaa Mercedes Benz tai BMW autoilla.
"Jos valtiovalta puuttuu talouselämään esim. verottamalla kansalaisia ja jakamalla hyvinvointia, niin kuin haluat, nähdään se liberalismissa yksilön ihmisoikeuksien loukkaamisena, omistusoikeuden ja vapauden loukkaamisena (ja enkä myös elämän loukkaamisena, koska ihminenhän voi köyhtyä ja kuolla!). "
Tosiasiassa liberalistinen vapaus itse on johtanut toisten köyhtymiseen ja kuolemaan, sillä yhteiskunnassa vallitsee viidakon lait. Kuitenkin ihmiskunta on suureksi osaksi järjestäytynyt demokraattisiin kansalaisyhteiskuntiin, joka on määritellyt omat säännöt suojellakseen yhteisöä juuri näiltä viidakon laeilta, harvainvallalta ja niin edelleen, tarkoituksena tuottaa turvaa ja hyvinvointia koko yhteisölle. Katsoisin talousliberalismin ajatusten itse asiassa uhkaavan vanhaa valtio- ja yhteiskuntaperiaatetta - maailma muuttuisi aatteen toteutuessa materialistiseksi villiksi länneksi, jossa vahvempi voittaa aina ja vapauden ja vallan mitta on käytännössä raha. Siinä menossa yhteiskunnan heikompien käy tosi huonosti.
"jokaisella piti olla samat mahdollisuudet. Sääty-yhteiskunnasta tuli luopua. "
Tämän päivän säätyläiset tai vauras keskiluokka on se, joka voinee katsoa kuuluvansa vapaaseen kansanosaan ja toteuttaa itseään miten haluaa. Silti ulkopuolelle jää, kuten silloin, suuri joukko ihmisiä, jotka on valjastettu tuottamaan hyvinvointia tälle pienelle etuoikeutettujen kansanosalle.
Vallalla oleva globalisaatio on jo johtanut selkeään polarisoitumiseen, jopa Suomessa. Tällä vuosikymmenellä on joka vuosi raportoitu yhteiskunnan tulo- ja varallisuuserojen jatkuvasti kasvaneen. Onko se oikein? Jos vapaus tarkoittaa tasa-arvoa, se tasa-arvo ei ole päässyt toteutumaan ja vapaudesta on tullut suhteellinen käsite. Vapaus, veljeys, tasa-arvoisuus voidaan esittää enää lainausmerkeissä, historiallisena reliikkinä kertomassa 1700-luvun vapausaatteista.
Miten yhteiskuntarauha säilytetään? Onko esimerkiksi täällä Euroopan pohjoisella kulmalla rahkeita rakentaa aidattuja asuinalueita rikkaammalle kansanosalle, onnistujille, jotka liberalismin ihanteiden mukaan vapaasti nauttivat runsaista hedelmistä. Onko mahdollista, että Amerikan mallia sovelletaan Suomeen niin täydellisesti, että kohta joillakin on "vapaus" tehdä kolmea työtä tullakseen edes auttavasti toimeen ja kouluttaakseen lapsensa? Mieleen tulee presidenttiehdokas Sauli Niinistön takavuosien ehdotus, että kirjaston käyttö laitettaisiin maksulliseksi. Jokaisesta lainasta pitäisi maksaa joku summa selvää rahaa. Köyhän melkein ainoa ilo on erinomainen kirjastolaitos, joka menisi sitten toisten vapauden takia ulottumattomiin. Kirjastolaitos on myös yksi suomalaisen sivistystason ylläpitäjä. Sen "liberalisointi" johtaisi edelleen suurempaan yhteiskunnan jakautumiseen. Kyllä, pidän Kokoomusta (ja varsinkin sen äärilaidan edustajia) yhteiskunnan vihollisina.
Kaiken kaikkiaan, vapauden käsite markkinataloudessa ei vastaa yleistä käsitettä vapaudesta. Eräs vapauden määritelmä on wicca-uskonnon mukaan: tee mitä teet, kunhan et vahingoita toisia. "Vapaa markkinatalous" synnyttää merkittävän määrän kurjuutta, tuhoaa luontoa (vrt. esim. maailman suurin teollisuusmaa ja sen asenne Kioton sopimuksen ympäristöpäästöjen rajoituksiin) ja tuottaa paljon hyvinvointia, harvoille. Mahtaa olla kiva, kun on varaa ikiomaan happilaitteeseen ja suojapukuun sitten, kun maapallon saastuminen on päässyt liian pitkälle.
Joo, antaa se vähän. Mutta vapauden määrittely ei ole helppoa. Valitettavan usein keskustelu kärjistyy lopulta siihen, määritelläänkö vapaus "mahdollisuuksien tasa-arvoksi" (jolloin se tarkoittaa muodollisesti tasa-arvoisia mahdollisuuksia) vai "sisällyksekkääksi tasa-arvoksi" (jolloin se sisältää kaikki hyvän ja mielekkään elämän ainekset).
Minulla on sellainen kokemusperäinen käsitys tuosta jälkimäisen määritelmän mukaiseksi pyrkivästä sosialistisesta vapaudesta, että myös se sulki jotain pois. Tarkoitan esim. itäblokin maiden n.s. "vapauttamista", jossa neuvostomiehityksellä korvattiin saksalasimiehitys. Sitten kaikille annettiin samat hyvän ja mielekkään elämän ainekset ja kaikki me tiedetään kunka siinä kävi. Kyse olisi siis lähinnä tavasta ilmaista asia.
Liberalismin vapautta on tuo ensin mainittu ajatus mahdollisuuksien tasa-arvosta. Valtava ero on kuitenkin liberalismissa ja uusliberalismissa. Ero näkyy juuri sen suhteen, miten annetaan mahdollisuuksia.
Nimenomaan uusliberalistinen politiikka on minusta se, joka tuottaa voimattomuutta ja ulkopuolisuutta. Se tuntuu tunteettomalta, koska toisin kuin liberalismi, se ei edes pyri oikeudenmukaisuuteen vaan tyytyy markkinoiden tuottamaan jakoon. Siksi yksilö sinänsä ei ole arvokas ilman markkinoiden tuottamaa arvoa. Yksilön arvo määräytyy mm. koulutuksen, lahjakkuuden, suhteiden jne perusteella. Koska oikeudenmukainen mahdollisuuksien jakaja (valtiovalta tms.) puuttuu, mahdollisuudet pitää saada kilpailemalla. Verisen kilpailun seurauksena on täysi eläintarhatunnelma.
Joo, periaatteessa, jos haluaa kärjistää, niin tässä keskustelussa on kysymys juuri valinnasta "yövartijuuden" ja "poliittisen palautamisesta politiikkaan" -ajattelun välillä.
Aiheesta on olemassa oikein hyvin esitetty välittävä kanta teoksessa:
John Rawls 1988: Oikeudenmukaisuusteoria. Suom. T. Pursiainen. Juva: WSOY.
Lyhyesti sen idea on, että toisaalla on olemassa valtio, toisaalla taas liberalistinen politiikka.
Valtion tehtävänä on toimia suvaitsevana ja muodollisena kehyksenä, jonka sisällä realisoituu liberalismin filosofia. Sen sisällön muodostavat liberalistinen vapaus, autonomisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan eri ryhmien välillä. Perusongelmaksi nousee globaalisoituvassa ympäristössä erilaisiin ryhmiin sidotun yksilön vapaus ja erilaisten (alun perin eriarvoisten) ryhmien tasa-arvoisuus. Esimerkkinä kärjistäen: oletko yksilönä kaikkien kanssa tasa-arvoinen, jos olet syntynyt köyhäksi, tyhmäksi, vähälahjaiseksi ja vielä rumaksi?
Sinulle ei siis selvinnyt kertomani eläintarhamurha. Pointti oli siinä, että jos markkinatalous saa toimia vapaasti, ilman aitoja, se ei tosiaan ota huomioon heti inhimillisiä seikkoja.
Kun tutkit joukkotyöttömyyden syitä, mieti ensin miten vaikuttaa työttömyyteen sellainen asia kuin työttömyysturvan lakkauttaminen kansalaiselta, joka yrittää synnyttää tai synnyttää uuden työpaikan itselleen tai toiselle.
En usko että sinun tarvitsee mitään muita syitä löytää, kyllä siinä on kaikki syyt.
Jatketaan vielä siitä leinonasta. Leijona voi kyllä elää kanssamme, kunhan vain rakennamme sille aitauksen, jossa se voi olla ja elää. Markkinatalouskin pystyy elämään hyvin jos sille rakennetaan aitaus, eli kerätään veroja ja huolehditaan niiden avulla näistä mistä sinä olit huolissasi.
Meillähän on lähdetty siitä, että markkinataloudelle ei ole annettu sitä aitausta olenkaan, vaan on sullottu se pieneen komeroon. Niinpä se sieltä aina pääsee irti ulkopuolisten voimien avulla ja ihmisiä kuolee.
Markkinatalouden ei siis tarvitse ottaa huomioon moraalia eikä sosiaalista vastuuta. Se saa temmeltää vapaasti aitauksessaan ja me saamme nauttia siitä turvassa aidan toisella puolella. Valitettavasti maassamme ei ole älytty tätä yksinkertaista asiaa, vaan leijonat on laskettu meidän keskuuteemme ja silloin tällöin joku syödään.
Vai onko se sitten leijona, vai ehkä karhu ja susi. Nekin on päästetty keskuuteemme, ei mene enää kauaa aikaa kun päivittäin alkaa tulla uutisia susien ja karhujen syömistä ihmisistä. Kauanko sitä sitten hyväksytään? Luultavasti kaupunkiasuntojen suojassa olevat ihmiset pitävät huolen siitä, ettei suis ja karhukantaa saa supistaa. Mitä siitä vaikka ne syövät muutaman sata ihmistä vuosittain. Menettäähän liikenteessäkin ihmiset henkiä.
Ja mitäpä aidata markkinataloutta, antaa senkin toimia miten haluaa. Mitä siitä vaikka se tuhoaa muutaman kymmenen tuhatta ihmistä vuodessa.