Onko normaalia

Anonyymi-ap

Onko normaalia että tykkää olla ja elää yksin? En halua olla kenkään ihmisen kanssa tekemisissä mitä nyt pakolliset kuviot sitä tarvittaessa joissakin asioissa, mutta muuten rakastan yksin oloa yli kaiken. En nyt vihaa ihmisiä tms vaan yksnkertaisesti en viihdy enkä halua olla ihmisten kanssa tekemisissä. Yksin nautin kaikesta mitä teen. Kumpa tämän aikani jälkeen pääsisin maailmaan jossa olen yksin.

Toki siellä voisi olla jotain nobody "kulissi-ihmisiä" jotka eivät siis olisi oikeita ihmisiä vaan ihmisiä joita tarvii olla esim. kaupoissa ja asiakaspalveluissa sekä ohi meneviä ihmisiä ja ihmisiä kuten nytkin häärii tuolla ulkona, mutta ne eivät olisi oikeita vaan näkyvillä pelkästään mielikseni silmilleni ja hyötytehtävissä. Kun ne menevät ohi enkä näe niitä niin niitä ei olisi olemassakaan.

Hieman sekopäiseltä kuulostan, mutta kyllä joku ihminenki (tosin äärimmäisen harva) haluaa elää yksin maailmankaikkeudessa ilman, että se johtuisi jostain traumoista, pelosta, huonoista kokemuksista ihmisten kanssa tai ihmisarkuudesta . . ei tarvi olla mitään tuollaisia takana vaan pelkästään se että HALUAAA ELÄÄ VAAN YKSIN ja mieluiten ainoana ihmisenä maailmassa. Ehkä jonkinlainen matrix uni jossa elämä tuntuu ihan aidolta ja oikealta ja jossa saa toteuttaa elämäänsä miten haluaa YKSIN.

94

257

    Vastaukset 94

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Kyllä se varmaan normaalia on, jos olet elämääsi tyytyväinen yksin eläessäsi.
      Jos haluaa olla ja elää yksin, ja juttu on itselle ok, niin ei siitä haittaakaan kenellekään ole.
      Eri asia se on sitten, jos ei itse halua olla yksin, että siitä tulee itselle ongelma, kaipaa seuraa, ihmisiä ympärilleen, eikä se jostain syystä onnistu.
      Ihminen saa elää kuten haluaa, ei siihen kukaan voi alkaa ohjeita antamaan. Toki yhteiskunnan lakeja on suotuisaa noudattaa. ja katsoa etteivät kanssaihmiset joudu kärsimään toisen ihmisen valinnoista.

    • Anonyymi00002

      Pakko kysyä jos tarvitsisit joskus apua niin miten pärjäät yksin. Mutta hyvä että sinun ei tarvitse ikinä muuttaa että olet löytänyt asunnon josta ei tarvitse muuttaa pois edes esim putkiremontin ajaksi.

      • Anonyymi00003

        Se on eriasia, eli kyllä niitä ihmisiä tarvitsee juuri tuollaisiin palveluksiin ja muuhun ei se silloin haittaa.


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Se on eriasia, eli kyllä niitä ihmisiä tarvitsee juuri tuollaisiin palveluksiin ja muuhun ei se silloin haittaa.

        Mutta hyvä ettei sellaset tilanteet ahdista sinua.


    • Anonyymi00005

      Hyvä kun voi elää sellaista elämää, joka itsestä tuntuu hyvältä. Missään tapauksessa ei ole epänormaalia, että viihtyy yksin.

      Itsekin olen onnellisimmillani, kun pääsen ihmisjoukoista ja yhdessäolosta omaan rauhaan kotiin.

      Olen sikäli hyvässä asemassa, että voin valita, milloin ja miten paljon olen muiden ihmisten parissa. Haluan kyllä olla myös ihmisten kanssa, mutta minulle riittää aika vähä määrä seurustelua. Väsyn nopeasti ihmisiin ja tarvitsen paljon omaa rauhaa. Mutta kuten sanottu voin onneksi valita seurani ja seurustelun määrän.

      • Anonyymi00006

        Minusta jokaisen ihmisen pitäisikin viihtyä myös yksin! Itse asiassa ei vain viihtyä yksin, vaan myös tulla toimeen itsenäisesti. Toki on tilanteita, joissa tarvitaan muiden apua, mutta se on sitten eri asia.

        Myös hyvässä parisuhteessa useimmat haluavatkin omaa tilaa. Liian lujasti toisiinsa sidotut eroavat aika nopeasti.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Minusta jokaisen ihmisen pitäisikin viihtyä myös yksin! Itse asiassa ei vain viihtyä yksin, vaan myös tulla toimeen itsenäisesti. Toki on tilanteita, joissa tarvitaan muiden apua, mutta se on sitten eri asia.

        Myös hyvässä parisuhteessa useimmat haluavatkin omaa tilaa. Liian lujasti toisiinsa sidotut eroavat aika nopeasti.

        Tulla toimeen itsenäisesti, mutta
        tulla toimeen myös itsensä kanssa. Itsensä kanssa toimeen tuleminen on eri asia, kuin tulla toimeen itsenäisesti.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Tulla toimeen itsenäisesti, mutta
        tulla toimeen myös itsensä kanssa. Itsensä kanssa toimeen tuleminen on eri asia, kuin tulla toimeen itsenäisesti.

        Kyllä. Molemmat on tärkeitä.


    • Anonyymi00007

      Kun viihdyt yksin niin sinulla ei ole nähtävästi ole myöskään ystäviä? Voitko käydä missään jossa on muita ihmisiä? Et juttele kenenkään kanssa? Mitä yleensä puuhailet ja teet ? Sinä käyt yksin kahvilassa kahvilla, ravintolassa yksin syömässä, tapahtumissa yksin? Mitä sinä haluisit tehdä jota nyt et voi tehdä? mitä tekisit jos olisit ihan yksin maapallolla? Mikä sinua estää tekemästä asioita?

      • Anonyymi00008

        Minä viihdyn yksin oikein hyvin, mutta on minulla silti ystäviä ja perhe. Yksin viihtyminen ei tarkoita sitä, ettei viihtyisi myös muiden ihmisten kanssa.

        Pitäisi ymmärtää, että useimmat ihmiset tarvitsevat sekä yksinoloa että yhdessäoloa voidakseen hyvin.

        Minä voin käydä yksin kahvilassa, ravintolassa, tapahtumissa, retkillä ja missä vain. Tai voin tehdä näitä juttuja kaksinkin tai isommallakin joukolla. Onko paikalla muita vai ei, ei ratkaise asiaa. Kaverin puute ei estä minua tekemästä, mitä haluan.

        Olisi todella ahdistavaa, jos en voisi käydä vaikka kahvilassa yksin omalla aikataulullani.

        Mitä tekisit, jos olisit ihan yksin maapallolla? Kuulehan, siihen minun mielikuvitukseni ei oikein riitä.

        Olen viettänyt paljon ihania hetkiä yksin, kaksin ja isommalla joukolla!
        Mikä sinua estää tekemästä mitään ilman kaveria tai laumaa ympärilläsi?


      • Anonyymi00009

        Ei todellakaan ole ystäviä kun olen vältellyt heitä niin ei niitä onneksi tulekaan. Kyllä voin käydä yksin missä tahansa jossa muita ihmisiä mutta ei minulla ole tarvetta jutella kenkään kanssa. Ahdistun vain jos ihminen/ihmiset tulevat seuraani juttelemaan.

        Kaikkia samoja asioita voin tehdä kuin toisen ihmisen kanssa mutta vain yksin, ei ole siis ongelma. Jos olisin yksin maapallolla niin tekisin ihan samoja asioita kuin ihmiset yleensäkin, mutta yksin. Tosin se haaveeni toisesta elämästä jossa olisin yksin maapallolla niin kyllä sinne tarvitsen niitä nobody kulissi-ihmisiä jotka eivät siis ole oikeita ihmisiä vaan eräänlaisia kulissi ihmishahmoja jotka ovat lähinä vain hyötytarkoituksiin kuten palveluhenkilökuntaa, työläisä tai vain ihan pelkästään ympärillä olevia ihmisiä antaakseen minulle vaikutelman normaaliudesta, mutta en olisi heidän kanssa muutoin missään tekemisissä. Ei minua estä mikään tekemästä yksin kaikenlaisia asioita.


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Ei todellakaan ole ystäviä kun olen vältellyt heitä niin ei niitä onneksi tulekaan. Kyllä voin käydä yksin missä tahansa jossa muita ihmisiä mutta ei minulla ole tarvetta jutella kenkään kanssa. Ahdistun vain jos ihminen/ihmiset tulevat seuraani juttelemaan.

        Kaikkia samoja asioita voin tehdä kuin toisen ihmisen kanssa mutta vain yksin, ei ole siis ongelma. Jos olisin yksin maapallolla niin tekisin ihan samoja asioita kuin ihmiset yleensäkin, mutta yksin. Tosin se haaveeni toisesta elämästä jossa olisin yksin maapallolla niin kyllä sinne tarvitsen niitä nobody kulissi-ihmisiä jotka eivät siis ole oikeita ihmisiä vaan eräänlaisia kulissi ihmishahmoja jotka ovat lähinä vain hyötytarkoituksiin kuten palveluhenkilökuntaa, työläisä tai vain ihan pelkästään ympärillä olevia ihmisiä antaakseen minulle vaikutelman normaaliudesta, mutta en olisi heidän kanssa muutoin missään tekemisissä. Ei minua estä mikään tekemästä yksin kaikenlaisia asioita.

        Mutta haaveilet sellaisesta mikä ei tule koskaan toteutumaan ja ole mahdollista.Mutta hienoa että elät hyvää ja mielekästä elämää,vaikka unelmasi ei tule koskaan toteutumaan.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00010 kirjoitti:

        Mutta haaveilet sellaisesta mikä ei tule koskaan toteutumaan ja ole mahdollista.Mutta hienoa että elät hyvää ja mielekästä elämää,vaikka unelmasi ei tule koskaan toteutumaan.

        Niin ihmiselämän tarkoitus on elää muiden ihmisten kanssa/parissa se on valitettava tosiasia.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Niin ihmiselämän tarkoitus on elää muiden ihmisten kanssa/parissa se on valitettava tosiasia.

        Ei ole pakko mutta tosiasia on että maapallolla on muitakin kuin sinä . Ei tule sellaista tilannetta että jäisit yksin ainoana ihmisenä elää . Se ei ole vaan mahdollista. Toki saa haaveilla elävänsä ainoana maapallolla mutta se kuvitelmaa ja fantasiaa.


      • Anonyymi00019
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Ei todellakaan ole ystäviä kun olen vältellyt heitä niin ei niitä onneksi tulekaan. Kyllä voin käydä yksin missä tahansa jossa muita ihmisiä mutta ei minulla ole tarvetta jutella kenkään kanssa. Ahdistun vain jos ihminen/ihmiset tulevat seuraani juttelemaan.

        Kaikkia samoja asioita voin tehdä kuin toisen ihmisen kanssa mutta vain yksin, ei ole siis ongelma. Jos olisin yksin maapallolla niin tekisin ihan samoja asioita kuin ihmiset yleensäkin, mutta yksin. Tosin se haaveeni toisesta elämästä jossa olisin yksin maapallolla niin kyllä sinne tarvitsen niitä nobody kulissi-ihmisiä jotka eivät siis ole oikeita ihmisiä vaan eräänlaisia kulissi ihmishahmoja jotka ovat lähinä vain hyötytarkoituksiin kuten palveluhenkilökuntaa, työläisä tai vain ihan pelkästään ympärillä olevia ihmisiä antaakseen minulle vaikutelman normaaliudesta, mutta en olisi heidän kanssa muutoin missään tekemisissä. Ei minua estä mikään tekemästä yksin kaikenlaisia asioita.

        Jos olisit yksin maapallolla, aivan varmasti et tekisi samoja asioita kuin ihmiset yleensäkin. Sinä kuolisit aika nopeasti kaiken puutteeseen.


    • Anonyymi00013

      On aivan normaalia, että ihminen on itsenäinen ja viihtyy yksin. Mutta on epänormaalia, että haluaisi olla maailman ainut ihminen ja että muut olisivat persoonattomia palvelijoita. Tämä on hirveä suhtautumistapa eläviin ihmisiin, joilla myös on omat tunteensa ja tarpeensa.

      Toivoisin aloittajalle havahtumista näkemään muutkin elävinä ja tuntevina ihmisinä, ei pelkkinä robotteina. Ei tarvitse olla ystävä jokaisen kanssa, mutta ihmisarvo kuuluu jokaiselle.

      • Anonyymi00015

        Tulikin ajatus, että pitääkö tuo yksi muita ihmisiä täällä todellisessa elämässä vain persoonattomina palvelijoina.
        Jos niin on, ei ole mikään ihme, jos on yksin tai yksinäinen.


      • Anonyymi00020
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Tulikin ajatus, että pitääkö tuo yksi muita ihmisiä täällä todellisessa elämässä vain persoonattomina palvelijoina.
        Jos niin on, ei ole mikään ihme, jos on yksin tai yksinäinen.

        Hän pitää jo nyt muita persoonattomina palvelijoinaan.


      • Anonyymi00022

        No tässä maailmassa ihmiset ovat tietenki todellisia persoonia en tietenkään pidä heitä palvelijoinani. Mutta toivoin että kun ja jos kuolemani jälkeen pääsisin johonki maailmaan se olisi tuollainen erikoinen maailma oli se sitten matrix maailma tai joku sellainen unimaailma jossa kaikki tuntuisi todelliselta, jossa ei olisi oikeita ihmisiä vaan eräänlaisia ihmishahmoja vaan silloin kun niitä tarvitsee. Eivät olisi oikeita vaan näen niitä vain tarvittaessa.

        t. aloittaja


      • Anonyymi00023
        Anonyymi00022 kirjoitti:

        No tässä maailmassa ihmiset ovat tietenki todellisia persoonia en tietenkään pidä heitä palvelijoinani. Mutta toivoin että kun ja jos kuolemani jälkeen pääsisin johonki maailmaan se olisi tuollainen erikoinen maailma oli se sitten matrix maailma tai joku sellainen unimaailma jossa kaikki tuntuisi todelliselta, jossa ei olisi oikeita ihmisiä vaan eräänlaisia ihmishahmoja vaan silloin kun niitä tarvitsee. Eivät olisi oikeita vaan näen niitä vain tarvittaessa.

        t. aloittaja

        Etkä voi keskiittyä tähän hetkeen vaan ajattelet kuoleman jälkeistä aikaa ja toiveita millasta sen haluisit olevan. Sinusta on siis odotat kuolemaa jotta pääset toteuttaa itseäsi? Tällänen ajattelu tekee sinut tässä hetkessä onnelliseksi? Se että odotat ja haaveilet kuoleman jälkeisestä elämästä ei anna mulle kuvaa siitä että olisit onnellinen ja tyytyväinen elämääsi vaikka niibn kerrot nauttivasi yksin olosta ja yksinäisyydestä.


      • Anonyymi00057
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Etkä voi keskiittyä tähän hetkeen vaan ajattelet kuoleman jälkeistä aikaa ja toiveita millasta sen haluisit olevan. Sinusta on siis odotat kuolemaa jotta pääset toteuttaa itseäsi? Tällänen ajattelu tekee sinut tässä hetkessä onnelliseksi? Se että odotat ja haaveilet kuoleman jälkeisestä elämästä ei anna mulle kuvaa siitä että olisit onnellinen ja tyytyväinen elämääsi vaikka niibn kerrot nauttivasi yksin olosta ja yksinäisyydestä.

        Jos on yksin ja yksinäinen, niin ajatteluun ja haaveiluun on totisesti aikaa. Ja silloin tulee mietittyä jos vaikka mitä, oudoimpia ja utopistisimpiakin asioita. Vain mielikuvitus on rajana.


      • Anonyymi00059
        Anonyymi00057 kirjoitti:

        Jos on yksin ja yksinäinen, niin ajatteluun ja haaveiluun on totisesti aikaa. Ja silloin tulee mietittyä jos vaikka mitä, oudoimpia ja utopistisimpiakin asioita. Vain mielikuvitus on rajana.

        Sinähän kerrot nauttivasi yksin olosta. Saahan sitä haavella kuoleman jälkeisestä elämästä jos se tuo sun arkeen sisältöä.


      • Anonyymi00060
        Anonyymi00059 kirjoitti:

        Sinähän kerrot nauttivasi yksin olosta. Saahan sitä haavella kuoleman jälkeisestä elämästä jos se tuo sun arkeen sisältöä.

        Oon eri tyyppi, mutta mun kommentti nyt olikin sellainen yleiseksi tarkoitettu, ei suoraan kenellekään henkilökohtaisesti. Mä en nauti yksin olosta.


    • Anonyymi00016

      Alkupostaaja kuulostaa minunkaltaiseltani.
      Olen autismikirjoinen. Minulla on Aspergerin syndrooma -diagnoosi.
      Alkupostaajan kannattaisi lukea suomi24:n Autismi-osion
      kirjoituksia.
      Sieltä voisi löytyä hengenheimolaisia.

      On todella normaalia olla ja elää yksin!

      • Anonyymi00018

        Vaikka sinulla on Aspergerin syndrooma, ei sinussa ole mitään vikaa.
        Olet yhtä lailla arvokas ihminen kuin muutkin.
        Jos tykkää olla ja elää yksin, ei siinä mitään väärää ole.


      • Anonyymi00021

        Kuuluuko autismiin se että haluaa elää yksin maapallolla jotta voi tuntea onnellisuutta ja tyytyväisyyttä? Koska se ei ole mahdollista. Eikö voisi hyväksyä tosiasiat ja elää tässä todellisuudessa? Minusta ei ole normaalia että pitää ihmisiä epätodellisina ja palvelijoina.Kuuluuko tuollainen autismiin?


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00021 kirjoitti:

        Kuuluuko autismiin se että haluaa elää yksin maapallolla jotta voi tuntea onnellisuutta ja tyytyväisyyttä? Koska se ei ole mahdollista. Eikö voisi hyväksyä tosiasiat ja elää tässä todellisuudessa? Minusta ei ole normaalia että pitää ihmisiä epätodellisina ja palvelijoina.Kuuluuko tuollainen autismiin?

        Ei kuulu autismiin, koska autistiset ihmiset eivät pidä siitä että heidän elämäänsä häiritään! Jotain muuta siihen liittyy, mutta en osaa sanoa mitä!


      • Anonyymi00068
        Anonyymi00018 kirjoitti:

        Vaikka sinulla on Aspergerin syndrooma, ei sinussa ole mitään vikaa.
        Olet yhtä lailla arvokas ihminen kuin muutkin.
        Jos tykkää olla ja elää yksin, ei siinä mitään väärää ole.

        Itsekkin olen asperger ja ajattelen usein yksin elämisestä hyvin pitkälti samalla tavalla että en oikeastaan kaipaakkaan ihmisiä ympärilleni. Vaikka joskus toki kaipaan ainakin ajatuksen tasolla. Sitten kuitenkin luovun yleensä moisista haihatteluista melko nopeasti ja ajattelen että mun on kuitenkin parempi yksin vaikka usein onkin aika yksinäistä.

        Olen varmaan sitten kuitenkin siinä määrin autisti että en jaksa kovin kauaa ihmisten seuraa. Yleensä se on kuitenkin liikaa ja liian kuormittavaa vaikka olis mukavaakin. Yksin saa ainakin päättää kuinka kauan jossain paikassa haluaa olla ja jos ei jaksa olla tai ei jostain syystä viihdy niin voi lähteä pois koska haluaa loukkaamatta ketään mitenkään.

        Toki toivon ettei ihmiset luule että olen jotenkin leuhka tai pidän muita ihmisiä vain tarpeettomina idiootteina tai haluaisin tavata muita vain silloin kun siitä itse jotenkin hyödyn. Toki ei tuollainen toiminta mihinkään aspergeriin kuulukkaan että pyrkii aina hyötymään muista ihmisistä vaan se kuulostaa enemmän joltain narsismilta. Aspergerit on usein empaattisia ihmisiä vaikka joku voi luulla toisin kun heiltä puuttuu kyky lukea muita ihmisiä ja ymmärtää heidän tarkoitusperiään. Usein sekin varmaan johtaa tuohon eristäytymiseen muista ihmisistä kun ymmäretään väärin jatkuvasti. Se ei tietenkään tunnu kovin kivalta.


    • Anonyymi00024

      On ihan normaalia ja usein hyvin yksin viihtyvät voivat olla erityispiirteisiä, kuten lasteni isän veli, nyt jo 70v ikäinen on aina asunut yksin, eikä ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa ja matkustaa aina yksin ulkomaillekin! Ei pidä mitään yhteyttä veljeensä eikä siskoonsa! Harrastaa pyöräilyä ja melontaa! On tyytyväinen elämäänsä juuri noin eläessään! Hän on autismin kirjolla!

      • Anonyymi00029

        mul myös sama etten paljoo pijä uyhteyttä veljeeni. Ihmettelee veljeni ehkä sitä. 'Jotenki aika ussein toi autismin piirteet täsmää minuun(monessakin kohttaa).


    • Anonyymi00026

      Normaali tarkoittaa tilastollisesti keskiarvoa, että päättele siitä. Tilastoja pitää tietenkin tutkia, että tietää onko naimaikäisistä yksin eläjiä enemmän kuin parisuhteessa eläviä.

    • Anonyymi00027

      Autismikirjoiset ihmiset viihtyvät yksin pääosin siksi, että
      heidän ympärillään tuppaa olemaan häiritseviä
      ns. normaaleja ihmisiä, jotka tuputtavat "Milloin
      muutut normaaliksi?" -tapaisia hööhööjuttujaan
      ja todella huonoja neuvojaan.
      Autismikirjoiselle yksinolo on valtava helpotus,
      koska silloin ympärillä ei pyöri häiritseviä
      tietämättömiä ja ymmärtämättömiä
      ns. normaaleja omia elämäntapojaan
      jatkuvasti tyrkyttäviä älykääpiöitä, joille ei
      aina jaksaisi kertoa tosiasioita ja autismikirjon
      ymmärtämisen ALKEITA.
      Puhun omasta kokemuksestani.
      Olen autismikirjolla.

      Tilastot kertovat muuten, että esim. Suomessa
      on uskomattoman paljon YKSIN ASUVIA ihmisiä.
      Kannattaisi miettiä, mistä se johtuu.
      Se johtuu siitä, että niin moni kokee todella
      PAREMMAKSI elää yksin.
      Ihmiset eivät osaa olla ihmissuhteissa niin että se
      olisi molemmista osapuolista rakentavaa, antoisaa ja
      rakkaudentäyteistä.
      Varsinkin ERILAISTEN (enemmistöstä poikkeavien)
      ihmisten vähemmistöt hyvin usein huomaavat, että on
      monessa tapauksessa todella paras elää erossa
      enemmistön ennakkoluuloista.
      "Ei kannata ottaa ketään vaivoikseen", sanoo moni.

      ON ERITTÄIN PALJON PAREMPI ELÄÄ YKSIN
      KUIN VÄÄRÄNLAISEN IHMISEN KANSSA!
      AINUTLAATUISTA ELÄMÄÄNSÄ EI KANNATA
      TUHLATA JA UHRATA SELLAISILLE IHMISSUHTEILLE,
      JOTKA VAIN OTTAVAT MUTTA EIVÄT ANNA
      MITÄÄN!

      • Anonyymi00061

        Minä en kuulu enemmistöön, en vähemmistöön, vaan johonkin siltä väliltä.
        Mielestäni erilaisuus on kyllä rikkaus, eikä vaiva, kuten mainitsit tuossa, että moni sanoo, ettei kannata ottaa ketään vaivoikseen.
        Yleensä ihmisellä kasvaa ymmärrys, suvaitsevaisuus, ym. mitä enemmän erilaisiin ihmisiin tutustuu. Siinä kasvaa itsekin paljon, kun antaa itselleen mahdollisuuden tutustua ilman ennakkoluuloja tai oletuksia. Sen takia se on rikkaus.


    • Anonyymi00028

      Asun isän kaa mut en ole tekemisissä ihmisten kanssa enkä tapaile ihmisiä mut on mulla pari pitkäaikaista nettiystävyyssuhdetta. NE on kavereita.

      Minut näkkee ussein kylätiellä tai pikitiellä kävelemässä. En myöskään käytännössä tee mitään oikeastaan. Kaikesta luovuin joskus kauan sitten . Mun kohdalla juuri syynä traumat ja muut mt-ongelmat. Ylläpidän aktiviteettia nähdä ihmisiä kun käyn kauppaostoksilla koska psykologi neuvoi että kannattaa kuitenki nähdä ihmisiä ettei pönttö mee totaalisesti sekaisin pian.

      En tiiä oonko autisti kun ei ole tehty laajempaa tutkimusta. Voin olla ehkä. Kiusattu oon kyllä että mua usein kiusattu (myös koulujen ulkopuolella). Kouluiässä en ole vaan 44-vuotias. Oikeastaan syntymästä asti kaikki ei ole ollut ihan ok että jotain on tapahtunut jo syntymähetkellä kun sieluni on ollut viallinen &rikki . Aloin peljätä ihmisiä/muita pikkulapsia jo ihan pentuna.

      • Anonyymi00032

        Eikö sun vanhemmat ole osaanneet tukea ja hakea sulle apua?


      • Anonyymi00083
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Eikö sun vanhemmat ole osaanneet tukea ja hakea sulle apua?

        Omalla tietyllä tapaa on tukeneet minua eli lohduttaneet aina mutten mitään muuta apua. Toki isä oli suuri apu eläkkeen ja hoitotuen myöntämiseen.


      • Anonyymi00084
        Anonyymi00083 kirjoitti:

        Omalla tietyllä tapaa on tukeneet minua eli lohduttaneet aina mutten mitään muuta apua. Toki isä oli suuri apu eläkkeen ja hoitotuen myöntämiseen.

        tai siis ei isä eläkettä ja hoitotukea myöntäny mutta oli siinä kuvioissa mukana .


      • Anonyymi00089
        Anonyymi00084 kirjoitti:

        tai siis ei isä eläkettä ja hoitotukea myöntäny mutta oli siinä kuvioissa mukana .

        Kiva, että isäsi on ollut tukena, hän selvästi välittää sinusta.


      • Anonyymi00091
        Anonyymi00089 kirjoitti:

        Kiva, että isäsi on ollut tukena, hän selvästi välittää sinusta.

        Mullakin oli isä tukena siinä että sain eläkkeen ja monessa muussakin asiassa mut on ikävä kyllä jo kuollut vaikka tiedänkin ettei ne vanhemmat ikuisia ole. Tuntuu se silti pahalta että menetti isän niin aikaisin. Olisin vielä tarvinnut hänen tukeaan ja neuvojaan.

        Nyt on vaan jotenkin yritettävä pärjätä yksin.

        Vaikka vois kai sitä apuakin olla saatavilla mut eihän se nyt ole sama asia kuin omien läheisten tuki.


      • Anonyymi00092
        Anonyymi00091 kirjoitti:

        Mullakin oli isä tukena siinä että sain eläkkeen ja monessa muussakin asiassa mut on ikävä kyllä jo kuollut vaikka tiedänkin ettei ne vanhemmat ikuisia ole. Tuntuu se silti pahalta että menetti isän niin aikaisin. Olisin vielä tarvinnut hänen tukeaan ja neuvojaan.

        Nyt on vaan jotenkin yritettävä pärjätä yksin.

        Vaikka vois kai sitä apuakin olla saatavilla mut eihän se nyt ole sama asia kuin omien läheisten tuki.

        Harmi, kun isäsi on kuollut. Olet oikeassa, vanhemmat eivät ole ikuisia.
        Yksinhän sitä on jossain vaiheessa pärjättävä, ainakin yritettävä.
        Apua varmasti pystyy saamaan, jos sitä hakee. Joillekin voi olla vaikeaa mennä pyytämään apua, se saattaa jopa hävettää, tai muuten vaan pelottaa jostain syystä.
        Mutta apua kannattaa hakea, jos tuntee tarvitsevansa, yksin ei ole hyvä jäädä.
        Avun pyytäminen ei ole heikkoutta, se on vahvuus.


    • Anonyymi00030

      minä myös kärsin tyhmyydestä ja siitä että oon yksinkertainen tollo ihminen. Ihmiset välittää tietääkseni siitä kun oon tollo ja tyhymä kun ne huomauttaa minua että ne panee merkille sen tyhmyyteni joten huomauttaa ja naureskelee sosiaalisessa mediassa. Harvoin kukaan kasvotusten tulee ilkkumaan. Kaikki sonta nakataan kasvoille netissä aina.

      koulussa oli eri juttu kun oltiin lapsia kun lastenaivot ei ole niin kehittyneet niin siksi moni kiusoo.

      ei ole mukavaa olla tyhmä ja tollon yksinkertainen, sillä kärsin siitä itseasiassa. Se on pitäny myös minut erillään ihmisistä ja työelämästä. Ei ole itseluottamusta ja koen huonommuustunteita.

      Miksi ihmiset ilkkuu niin paljon jos on tyhmä ja yksinkertainen? Miksi ihmiset on tällaisia? En ymmärrä. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisten ilkeyttä. Sitä on niin paljon. Niin monet ihmiset huomauttaa yksinkertaisuudesta ja tyhmyydestä. Ei tarvitsisi huomauttaa vaan antaa vaan meidän tyhmien olla. Iso syy on siis niissä jotka huomauttaa tyhmyydestä ja tolloudesta enkä nyt syytä heitä kiusaajiksi muttei saisi huomautella tyhmyydestä koska se on asiatonta.

      Joka päivä saan kommentteja osakseni jossa joko pilkataan mua tai huomautellaan tygmyydestä.

      • Anonyymi00031

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?

        esim vuosien 2012-2014 aikana eräs kommentoija haukkui mua täällä yksinkertaiseksi.

        Asiat pitää vääntää rautalangasta enkä sittenkänä välttämättä tajua.

        Monta esimerkkiä keskipitkän elämäni ajalta.

        Ei pysty kertoon kaikkia ei muista.

        En osaa korjata mitään laitteita (en edes helppoja laitteita joita kaikki muut osaa korjata) enkä osaa soittaa nokkahuilua enkä osaa muutakaan että olen lahjaton ihminen varmaankin ettei mihinkään asiaan ole lahjoja.

        Näin koen itseni.


      • Anonyymi00034
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?

        näen jo ulkomuotoni eli näen kallonmuotoni niin erikoisena että koen etten ole normaali vaan tyhmä.


      • Anonyymi00035
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?

        minut synnytettiin imukuppisynnytyksellä. Oon käyny lukemassa siitä haittapuolia. Se voi muodostaa kallosta erikoisenmuotoisen ja imukuppisynnytykseen liittyviä riskejä. On mahdollista että toimenpide on ollut niin hankala että se on vaurioittanut aivoni jo syntymähetkellä. Magneetti(pää) kuvauksissa en ole käynyt koskaan.

        Yksi oirekuva joka voisi selittää mahdollisen aivovamman on se kun yritän työskennellä työtä niin uuvun normaalia nopeammin kuin valtaväestön väki. Esim kun kävin mustikassa niin uuvuin jo 20 minuutissa enkä saanut poimittua hädin tuskin puolta ämpäriä/sankoa.

        Pelkkä odottelu voi laukaista myös aivoihin ikävän tunteen (ikääkuin joku paine tai sumutila &uupumus joka tuntuu fyysisesti ja henkisesti).


        mulla voi olla myös vääristynyt kehonkuva MUTTA tuskinpa koska oon muuten tyytyväinen ulkomuotooni paitsi se erikoisenmuotoinen kalloni josta oon tehnyt omat päättelyni.


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?

        kun noin alle puoli vuotta sitten postasin tänne terveys-palstalle aiheesta imukuppisynnytys niin eräs äiti tuli sanoon mulle että hänen lapsi on synnytetty imukuppisynnytyksellä ja hän ei ole koskaan ollut kovin terve henkisesti ja ollut älyllisiä haasteita että se äiti väitti että hän uskoo että imukuppisynnytys vaurioitti lapsen aivot ja hän meinasi että sama on voinut käydä myös minulle.

        En tiiä onko siitä tehty koskaan mitään tutkimusta. Ei kai.


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        esim vuosien 2012-2014 aikana eräs kommentoija haukkui mua täällä yksinkertaiseksi.

        Asiat pitää vääntää rautalangasta enkä sittenkänä välttämättä tajua.

        Monta esimerkkiä keskipitkän elämäni ajalta.

        Ei pysty kertoon kaikkia ei muista.

        En osaa korjata mitään laitteita (en edes helppoja laitteita joita kaikki muut osaa korjata) enkä osaa soittaa nokkahuilua enkä osaa muutakaan että olen lahjaton ihminen varmaankin ettei mihinkään asiaan ole lahjoja.

        Näin koen itseni.

        Mitä laitteita sinun pitäisi osata korjata. En minäkään osaa soittaa nokkahuilua ja miksi sinun pitäisi osata soittaa. Tarviitko sitä taitoa elämässä. Elämässä pärjää ilmankin että osaa soittaa nokkahuilua.


      • Anonyymi00038
        Anonyymi00035 kirjoitti:

        minut synnytettiin imukuppisynnytyksellä. Oon käyny lukemassa siitä haittapuolia. Se voi muodostaa kallosta erikoisenmuotoisen ja imukuppisynnytykseen liittyviä riskejä. On mahdollista että toimenpide on ollut niin hankala että se on vaurioittanut aivoni jo syntymähetkellä. Magneetti(pää) kuvauksissa en ole käynyt koskaan.

        Yksi oirekuva joka voisi selittää mahdollisen aivovamman on se kun yritän työskennellä työtä niin uuvun normaalia nopeammin kuin valtaväestön väki. Esim kun kävin mustikassa niin uuvuin jo 20 minuutissa enkä saanut poimittua hädin tuskin puolta ämpäriä/sankoa.

        Pelkkä odottelu voi laukaista myös aivoihin ikävän tunteen (ikääkuin joku paine tai sumutila &uupumus joka tuntuu fyysisesti ja henkisesti).


        mulla voi olla myös vääristynyt kehonkuva MUTTA tuskinpa koska oon muuten tyytyväinen ulkomuotooni paitsi se erikoisenmuotoinen kalloni josta oon tehnyt omat päättelyni.

        Sinulla on ollut syntymästä asti epämuodostunut kallo ja sitä ei olla huomattu kun olet syntynyt. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun normaalisti ilman ongelmia?


      • Anonyymi00039
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Sinulla on ollut syntymästä asti epämuodostunut kallo ja sitä ei olla huomattu kun olet syntynyt. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun normaalisti ilman ongelmia?

        no oli mulla kerhossa ongelmia. Sosiaalisia ongelmia. Pohtivat siirtää erityiskouluun mut oulussa tohtorit oli eri mieltä. Kaikki kouluvuodet olin koulukiusattu koska olin tyhmä ja yksinkertainen tollo. Silti kouluaineet meni ihan kunnialla läpi. Toki ala-asteella sanallisessa matematiikassa (vaatii älyllistä kapasiteettia tosi paljon) olin heikko että sain tuloksen "välttävä" kokeesta jolloin ope otti minut tukiopetukseen.

        Ylä-asteella en ollut matematiikan tukiopetuksessa mutta sielläkin sanallisen matikan pistokokkeessa sain välttävän tuloksen (noin 5+ arvosana) mutta sitten X-laskujen pistokokeesta sain tuloksen 8 1/2 arvosanan.

        Kouludssa oppilaat huomas kuitenki yksinkertaisuuteni ja tyhmyyteni. Mulle tuli lähes päivittäin älyllisiä väärinkäsityksiä ja mokiakin tuli . En siis ymmärtänyt välttämättä aina normaalia puhettakaan.


        5-vuotiaana todettiin hahmotushäiriö, motorisia vaikeuksia ja kömpelyyttä(älyllinen).

        Ei ne neuvolan tädit ja sedät mitään huomioineet poikkeavaa minussa kun olin vauva/pikkulapsi paitsi sitten 5-vuotiaana tuli etehen tuollaiset kehityshaasteet ja sosiaaliset ongelmat ja lapsellisuudet kun olin lapsellisempi kuin ikäiseni.

        Olen nykyäänkin lapsellinen eli lapsentasolle jäänyt lähinnä. Se ei ilmene minussa joka tunti välttämättä mutta joka päivä ilmenee mutta pystyn kontrolloimaan sitä että ihmisten ilmoilla pystyn olemaan ei-lapsellinen. Toki jos tutustuisin ihmisiin, niin voisin muuttua piankin lapselliseksi heijän seurassa tai se riippuu seurasta että jos kohralle osuu toinen lapsellinen kuten mm eräs pikkuserkkuni joka kävi täällä meillä kylässä vuosien 2004-2009 aikana niin hänen kanssa puhuttii lapsellisia juttuja ja naurettiin ihan älyttömästi mistä tahansa melkein.
        Hän on lievästi älyllisesti kehitysvammainen ja todettu lapselliseksi.

        minut todettiin vuonna 2009 oulaisten tahkokankaan paikassa lapsenomaiseksi.


        en saa mitään apua (ulkopuolista) että on koettu että pärjään arjessa silti kuitenni. Silti välillä mietityttää että pärjäänköhän ihan varmasti sitten kun joskus asun yksin. Silloin jos kävis niin etten pärjäis niin heti pitää lähttee hakeen apua. Palvelukoti on yks mahdollinen paikka tai ulkopuolisen apu kuten edunvalvoja.

        Jo ihan sosiaaliset ongelmani(nykyään) voi olla riittävä peruste esim edunvalvojaan tai palvelukottiin (en 100% varma).


        mut tää kaikki voi sittenkin olla vain omaa epäluuloani itsestäni. Kun mua haukuttiin kouluissa tyhmäksi ja vammaiseksi niin se on jäänyt päälle ne lasten sanat että on sekin mahdollista että minä itse näen itseni sairaampana.


      • Anonyymi00040
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Sinulla on ollut syntymästä asti epämuodostunut kallo ja sitä ei olla huomattu kun olet syntynyt. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun normaalisti ilman ongelmia?

        no kun emmä oo ees 100% varma onko mun kallo oudonnnäköinen&epämuodostunut. Kun isä on eri mieltä. Minä taas näen kalloni oudonmuotoisena. Se ei näytä ollenkaan hyvältä vaan ihan tyhmännäköiseltä.

        Pikkulapset kun koulussa haukkui mua niin ehkä mä näen itsessäni vain heikkouksia liikaa?? Tuokin mahdollista.


      • Anonyymi00041
        Anonyymi00038 kirjoitti:

        Sinulla on ollut syntymästä asti epämuodostunut kallo ja sitä ei olla huomattu kun olet syntynyt. Olet kuitenkin käynyt peruskoulun normaalisti ilman ongelmia?

        ei ainakaan tietääkseni neuvolan porukka huomioineet mun kalloani mitenkäään tai sitten vanhempani ei ole olleet rehellisiä mulle .

        Sen tiiän että kerran jäivät valheesta kiinni kun kuulin heidän kahdenkeskisen juttelun joka liittyi minuun. Ne puhui että poikamme ei ole sittenkään terve. Olin silloin 12-vuotias. Vanhempani kiistivät sanoneensa niin. Asia on kummitellut mua koko ikäni. Tiiän kyllä mitä kuulin = en ole tyhmä.

        ainoasrtaan neuvolan porukka huomasi sen että 5-vuotiaana he totesi mulla hahmotushäiriön, kömpelyyden ja motoriset ongelmat.


        Aloittajan kanssa yhdyn hänen kommentteihin = olen yksinäinen susi joka ei haluakaan tehdä tuttavuuksia ihmisten kanssa. Joku autisti saatan olla myös.


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00037 kirjoitti:

        Mitä laitteita sinun pitäisi osata korjata. En minäkään osaa soittaa nokkahuilua ja miksi sinun pitäisi osata soittaa. Tarviitko sitä taitoa elämässä. Elämässä pärjää ilmankin että osaa soittaa nokkahuilua.

        en korjannut kahvinporopeltipakettia koska en osannut hahmottaa sitä , vääntää sitä oikeaan muotoon. Isä huuti minulle siitä ihan äsken. Hän huusi että oot 44v etkä osaa käytännön yksinkertaisia asioita. Kun minä ehdotin isälle että pitää ostaa uusi että se meni rikki niin isä huusi minulle ihan äsken "ei se ole rikki ja me emme muuten osta uutta että minä äsken nyt korjasin tämän miten on mahdollista että sinä et korjaa sitä".

        Hehkulamppu juuresta irti lähtenyt ja olin mennä vaihtamaan ja isä juoksi äkkiä paikalle pysäyttään toimenpiteen. "poika raukka sulta olis nyt lähtenyt henki jos en olis kerinny apuun tulla, voi sinua mitenköhän sä pärjäät yksinäsi"

        Tuo tapahtui 15 vuotta sitten.


        15-vuotiaana sekoilin kaupankassalla rahojen kanssa kun en yhtäkkiä muka osannut käyttää rahaa. Äiti oli vihaisena siitä minulle jolloin aloin itkemään.

        Isän piti tulla apuun laittaan ylleni raivaussahan liivi. Ilman isän apua en olis osannut tehdä normaalia toimenpijettä. Raivasin tontilta hieman pikkupuustoa.


      • Anonyymi00050
        Anonyymi00033 kirjoitti:

        esim vuosien 2012-2014 aikana eräs kommentoija haukkui mua täällä yksinkertaiseksi.

        Asiat pitää vääntää rautalangasta enkä sittenkänä välttämättä tajua.

        Monta esimerkkiä keskipitkän elämäni ajalta.

        Ei pysty kertoon kaikkia ei muista.

        En osaa korjata mitään laitteita (en edes helppoja laitteita joita kaikki muut osaa korjata) enkä osaa soittaa nokkahuilua enkä osaa muutakaan että olen lahjaton ihminen varmaankin ettei mihinkään asiaan ole lahjoja.

        Näin koen itseni.

        Kirjoitat kuitenkin paremmin kuin moni muu.


      • Anonyymi00052
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Kirjoitat kuitenkin paremmin kuin moni muu.

        No varmaankin näin että osaan kirjottaa mut on mul valitettava kyllä välillä vaikeuksia ymmärtää luetun ymmärtämistä että on näillä palstoilla joskus ihmiset hermoilleet mulle siitä kun en ymmärrä tekstiä ja ompa joskus haukuttu siitäkin etten osaa kirjottaa oikein.


      • Anonyymi00053
        Anonyymi00050 kirjoitti:

        Kirjoitat kuitenkin paremmin kuin moni muu.

        ja tuossa on muitaki esimerkkejä missä älyllisiä haasteita ollu ja rullaa alemmas niin siellä kerron lisää älyllisistä kompuroinneistani ja ajatus-sekoiluistani.


      • Anonyymi00054
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        kun noin alle puoli vuotta sitten postasin tänne terveys-palstalle aiheesta imukuppisynnytys niin eräs äiti tuli sanoon mulle että hänen lapsi on synnytetty imukuppisynnytyksellä ja hän ei ole koskaan ollut kovin terve henkisesti ja ollut älyllisiä haasteita että se äiti väitti että hän uskoo että imukuppisynnytys vaurioitti lapsen aivot ja hän meinasi että sama on voinut käydä myös minulle.

        En tiiä onko siitä tehty koskaan mitään tutkimusta. Ei kai.

        No mene lääkäriin tutkimuksiin niin ei tartte elää epätietoisuudessa.


      • Anonyymi00055
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        no oli mulla kerhossa ongelmia. Sosiaalisia ongelmia. Pohtivat siirtää erityiskouluun mut oulussa tohtorit oli eri mieltä. Kaikki kouluvuodet olin koulukiusattu koska olin tyhmä ja yksinkertainen tollo. Silti kouluaineet meni ihan kunnialla läpi. Toki ala-asteella sanallisessa matematiikassa (vaatii älyllistä kapasiteettia tosi paljon) olin heikko että sain tuloksen "välttävä" kokeesta jolloin ope otti minut tukiopetukseen.

        Ylä-asteella en ollut matematiikan tukiopetuksessa mutta sielläkin sanallisen matikan pistokokkeessa sain välttävän tuloksen (noin 5 arvosana) mutta sitten X-laskujen pistokokeesta sain tuloksen 8 1/2 arvosanan.

        Kouludssa oppilaat huomas kuitenki yksinkertaisuuteni ja tyhmyyteni. Mulle tuli lähes päivittäin älyllisiä väärinkäsityksiä ja mokiakin tuli . En siis ymmärtänyt välttämättä aina normaalia puhettakaan.


        5-vuotiaana todettiin hahmotushäiriö, motorisia vaikeuksia ja kömpelyyttä(älyllinen).

        Ei ne neuvolan tädit ja sedät mitään huomioineet poikkeavaa minussa kun olin vauva/pikkulapsi paitsi sitten 5-vuotiaana tuli etehen tuollaiset kehityshaasteet ja sosiaaliset ongelmat ja lapsellisuudet kun olin lapsellisempi kuin ikäiseni.

        Olen nykyäänkin lapsellinen eli lapsentasolle jäänyt lähinnä. Se ei ilmene minussa joka tunti välttämättä mutta joka päivä ilmenee mutta pystyn kontrolloimaan sitä että ihmisten ilmoilla pystyn olemaan ei-lapsellinen. Toki jos tutustuisin ihmisiin, niin voisin muuttua piankin lapselliseksi heijän seurassa tai se riippuu seurasta että jos kohralle osuu toinen lapsellinen kuten mm eräs pikkuserkkuni joka kävi täällä meillä kylässä vuosien 2004-2009 aikana niin hänen kanssa puhuttii lapsellisia juttuja ja naurettiin ihan älyttömästi mistä tahansa melkein.
        Hän on lievästi älyllisesti kehitysvammainen ja todettu lapselliseksi.

        minut todettiin vuonna 2009 oulaisten tahkokankaan paikassa lapsenomaiseksi.


        en saa mitään apua (ulkopuolista) että on koettu että pärjään arjessa silti kuitenni. Silti välillä mietityttää että pärjäänköhän ihan varmasti sitten kun joskus asun yksin. Silloin jos kävis niin etten pärjäis niin heti pitää lähttee hakeen apua. Palvelukoti on yks mahdollinen paikka tai ulkopuolisen apu kuten edunvalvoja.

        Jo ihan sosiaaliset ongelmani(nykyään) voi olla riittävä peruste esim edunvalvojaan tai palvelukottiin (en 100% varma).


        mut tää kaikki voi sittenkin olla vain omaa epäluuloani itsestäni. Kun mua haukuttiin kouluissa tyhmäksi ja vammaiseksi niin se on jäänyt päälle ne lasten sanat että on sekin mahdollista että minä itse näen itseni sairaampana.

        Eikö sun vanhemmat ole tukeneet sua ja sun itsetuntoa?


      • Anonyymi00056
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        no kun emmä oo ees 100% varma onko mun kallo oudonnnäköinen&epämuodostunut. Kun isä on eri mieltä. Minä taas näen kalloni oudonmuotoisena. Se ei näytä ollenkaan hyvältä vaan ihan tyhmännäköiseltä.

        Pikkulapset kun koulussa haukkui mua niin ehkä mä näen itsessäni vain heikkouksia liikaa?? Tuokin mahdollista.

        MENE LÄÄKÄRIIN


      • Anonyymi00063
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        No miten se tyhmyys ilmenee netissä jos tuntemattomat haukkuu tyhmäksi?

        Onhan se täysin typerää haukkua tuntemattomia netissä, tai missään muuallakaan. Ei tosin tuttujakaan tarvitse haukkua.


      • Anonyymi00069
        Anonyymi00039 kirjoitti:

        no oli mulla kerhossa ongelmia. Sosiaalisia ongelmia. Pohtivat siirtää erityiskouluun mut oulussa tohtorit oli eri mieltä. Kaikki kouluvuodet olin koulukiusattu koska olin tyhmä ja yksinkertainen tollo. Silti kouluaineet meni ihan kunnialla läpi. Toki ala-asteella sanallisessa matematiikassa (vaatii älyllistä kapasiteettia tosi paljon) olin heikko että sain tuloksen "välttävä" kokeesta jolloin ope otti minut tukiopetukseen.

        Ylä-asteella en ollut matematiikan tukiopetuksessa mutta sielläkin sanallisen matikan pistokokkeessa sain välttävän tuloksen (noin 5 arvosana) mutta sitten X-laskujen pistokokeesta sain tuloksen 8 1/2 arvosanan.

        Kouludssa oppilaat huomas kuitenki yksinkertaisuuteni ja tyhmyyteni. Mulle tuli lähes päivittäin älyllisiä väärinkäsityksiä ja mokiakin tuli . En siis ymmärtänyt välttämättä aina normaalia puhettakaan.


        5-vuotiaana todettiin hahmotushäiriö, motorisia vaikeuksia ja kömpelyyttä(älyllinen).

        Ei ne neuvolan tädit ja sedät mitään huomioineet poikkeavaa minussa kun olin vauva/pikkulapsi paitsi sitten 5-vuotiaana tuli etehen tuollaiset kehityshaasteet ja sosiaaliset ongelmat ja lapsellisuudet kun olin lapsellisempi kuin ikäiseni.

        Olen nykyäänkin lapsellinen eli lapsentasolle jäänyt lähinnä. Se ei ilmene minussa joka tunti välttämättä mutta joka päivä ilmenee mutta pystyn kontrolloimaan sitä että ihmisten ilmoilla pystyn olemaan ei-lapsellinen. Toki jos tutustuisin ihmisiin, niin voisin muuttua piankin lapselliseksi heijän seurassa tai se riippuu seurasta että jos kohralle osuu toinen lapsellinen kuten mm eräs pikkuserkkuni joka kävi täällä meillä kylässä vuosien 2004-2009 aikana niin hänen kanssa puhuttii lapsellisia juttuja ja naurettiin ihan älyttömästi mistä tahansa melkein.
        Hän on lievästi älyllisesti kehitysvammainen ja todettu lapselliseksi.

        minut todettiin vuonna 2009 oulaisten tahkokankaan paikassa lapsenomaiseksi.


        en saa mitään apua (ulkopuolista) että on koettu että pärjään arjessa silti kuitenni. Silti välillä mietityttää että pärjäänköhän ihan varmasti sitten kun joskus asun yksin. Silloin jos kävis niin etten pärjäis niin heti pitää lähttee hakeen apua. Palvelukoti on yks mahdollinen paikka tai ulkopuolisen apu kuten edunvalvoja.

        Jo ihan sosiaaliset ongelmani(nykyään) voi olla riittävä peruste esim edunvalvojaan tai palvelukottiin (en 100% varma).


        mut tää kaikki voi sittenkin olla vain omaa epäluuloani itsestäni. Kun mua haukuttiin kouluissa tyhmäksi ja vammaiseksi niin se on jäänyt päälle ne lasten sanat että on sekin mahdollista että minä itse näen itseni sairaampana.

        Kuulostaa olevan paljon yhtäläisyyksiä mun tilanteeseen kun mullakin todettiin monimuotoiset kehityshäiriöt, hahmostushäiriö ja motorinen kömpelyys tosin vasta ala-aste ikäisenä. Mut synnytettiin pihtisynnytyksellä siis pihdeillä päästä otettiin kiinni ja vedettiin ulos kun olin kääntynyt kohdussa niin että olisin varmaan kuollut hapenpuutteeseen ilman tuota toimenpidettä. Mulla siis tuli varmaankin joku paha hapenpuute aivoihin jo synnytyksen yhteydessä ja se mahdollisesti aiheutti jonkun vaurion mun aivoihin. Aikuisiällä mulla on sitten diagnosoitu Add 23-vuotiaana ja asperger 29-vuotiaana ja olen ollut pysyvästi eläkkeellä 30-vuotiaasta.

        Olen nyt 37-vuotias ja mitään erityisempää tukea en saa arjesta selviytymiseen vaikka epäilen että sellaista tulen tarvitsemaan ainakin tulevaisuudessa. Isä multa on jo kuollut 6 vuotta sitten, sisaruksia ei ole eikä oikein sukulaisiakaan jotka vois auttaa. Äitikin on jo melko iäkäs joten ei hänestä ole auttamaan, ei ainakaan enää kauaa.

        Mitään huomiota tai sääliä kuitenkaan en tällä viestillä tullut hakemaan mut oli niin paljon yhtäläisyyksiä tuohon sun tilanteeseen että oli ihan pakko vastata.


      • Anonyymi00072
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Kuulostaa olevan paljon yhtäläisyyksiä mun tilanteeseen kun mullakin todettiin monimuotoiset kehityshäiriöt, hahmostushäiriö ja motorinen kömpelyys tosin vasta ala-aste ikäisenä. Mut synnytettiin pihtisynnytyksellä siis pihdeillä päästä otettiin kiinni ja vedettiin ulos kun olin kääntynyt kohdussa niin että olisin varmaan kuollut hapenpuutteeseen ilman tuota toimenpidettä. Mulla siis tuli varmaankin joku paha hapenpuute aivoihin jo synnytyksen yhteydessä ja se mahdollisesti aiheutti jonkun vaurion mun aivoihin. Aikuisiällä mulla on sitten diagnosoitu Add 23-vuotiaana ja asperger 29-vuotiaana ja olen ollut pysyvästi eläkkeellä 30-vuotiaasta.

        Olen nyt 37-vuotias ja mitään erityisempää tukea en saa arjesta selviytymiseen vaikka epäilen että sellaista tulen tarvitsemaan ainakin tulevaisuudessa. Isä multa on jo kuollut 6 vuotta sitten, sisaruksia ei ole eikä oikein sukulaisiakaan jotka vois auttaa. Äitikin on jo melko iäkäs joten ei hänestä ole auttamaan, ei ainakaan enää kauaa.

        Mitään huomiota tai sääliä kuitenkaan en tällä viestillä tullut hakemaan mut oli niin paljon yhtäläisyyksiä tuohon sun tilanteeseen että oli ihan pakko vastata.

        Okei kiitos kun postasit. Pihtisynnytys onko se hieman eri kuin imukuppisynnytys??
        Kai se on. Voin googlettaa toki itse.


      • Anonyymi00075
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Kuulostaa olevan paljon yhtäläisyyksiä mun tilanteeseen kun mullakin todettiin monimuotoiset kehityshäiriöt, hahmostushäiriö ja motorinen kömpelyys tosin vasta ala-aste ikäisenä. Mut synnytettiin pihtisynnytyksellä siis pihdeillä päästä otettiin kiinni ja vedettiin ulos kun olin kääntynyt kohdussa niin että olisin varmaan kuollut hapenpuutteeseen ilman tuota toimenpidettä. Mulla siis tuli varmaankin joku paha hapenpuute aivoihin jo synnytyksen yhteydessä ja se mahdollisesti aiheutti jonkun vaurion mun aivoihin. Aikuisiällä mulla on sitten diagnosoitu Add 23-vuotiaana ja asperger 29-vuotiaana ja olen ollut pysyvästi eläkkeellä 30-vuotiaasta.

        Olen nyt 37-vuotias ja mitään erityisempää tukea en saa arjesta selviytymiseen vaikka epäilen että sellaista tulen tarvitsemaan ainakin tulevaisuudessa. Isä multa on jo kuollut 6 vuotta sitten, sisaruksia ei ole eikä oikein sukulaisiakaan jotka vois auttaa. Äitikin on jo melko iäkäs joten ei hänestä ole auttamaan, ei ainakaan enää kauaa.

        Mitään huomiota tai sääliä kuitenkaan en tällä viestillä tullut hakemaan mut oli niin paljon yhtäläisyyksiä tuohon sun tilanteeseen että oli ihan pakko vastata.

        Olet hakenut apua ja tukea? Miksi se on sinulta evätty ja miten se on sinulle perusteltu?


      • Anonyymi00077
        Anonyymi00069 kirjoitti:

        Kuulostaa olevan paljon yhtäläisyyksiä mun tilanteeseen kun mullakin todettiin monimuotoiset kehityshäiriöt, hahmostushäiriö ja motorinen kömpelyys tosin vasta ala-aste ikäisenä. Mut synnytettiin pihtisynnytyksellä siis pihdeillä päästä otettiin kiinni ja vedettiin ulos kun olin kääntynyt kohdussa niin että olisin varmaan kuollut hapenpuutteeseen ilman tuota toimenpidettä. Mulla siis tuli varmaankin joku paha hapenpuute aivoihin jo synnytyksen yhteydessä ja se mahdollisesti aiheutti jonkun vaurion mun aivoihin. Aikuisiällä mulla on sitten diagnosoitu Add 23-vuotiaana ja asperger 29-vuotiaana ja olen ollut pysyvästi eläkkeellä 30-vuotiaasta.

        Olen nyt 37-vuotias ja mitään erityisempää tukea en saa arjesta selviytymiseen vaikka epäilen että sellaista tulen tarvitsemaan ainakin tulevaisuudessa. Isä multa on jo kuollut 6 vuotta sitten, sisaruksia ei ole eikä oikein sukulaisiakaan jotka vois auttaa. Äitikin on jo melko iäkäs joten ei hänestä ole auttamaan, ei ainakaan enää kauaa.

        Mitään huomiota tai sääliä kuitenkaan en tällä viestillä tullut hakemaan mut oli niin paljon yhtäläisyyksiä tuohon sun tilanteeseen että oli ihan pakko vastata.

        Ohoh aika sama elämänkuvio mulla myös että oon eläkkeellä ja saan myös hoitotukea. Asun isäni kanssa.

        Mä en tiiä miks minut synnytettiin imukuppisynnytyksellä. En ole kysynyt sitä vanhemmilta.

        Mahdollisesti sama juttu mullaki käyny synnytyshetkellä eli ollu jossain hankalassa paikassa ja hapenpuutetta.

        En ole käyny päänmagneettikuvauksessa koskaan. Oletan ettet siekään ole käyny.


      • Anonyymi00078
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        Olet hakenut apua ja tukea? Miksi se on sinulta evätty ja miten se on sinulle perusteltu?

        Hänhän kertoi että hän saa eläkettä.


      • Anonyymi00079
        Anonyymi00075 kirjoitti:

        Olet hakenut apua ja tukea? Miksi se on sinulta evätty ja miten se on sinulle perusteltu?

        kuten minäkin saan eläkettä(takuueläke/työkyvyttömyyseläke).


      • Anonyymi00081
        Anonyymi00055 kirjoitti:

        Eikö sun vanhemmat ole tukeneet sua ja sun itsetuntoa?

        No eivät oikein vaan pimittäneet asioitani oikeastaa pikemminkin että äiti sano viimeks että eivät ole halunneet rasittaa minuya enempää vaan halunneet tukea minua tuolla tavalla . On tuokin oma tapa tukea ettei liikaa häslätä ja sillai.

        Tarkoittaneet hyvää. Se kuitenkin satutti minua kun valehtelivat minulle kerran kun kuulin mitä oli puhuneet minusta selän takana.


      • Anonyymi00082
        Anonyymi00056 kirjoitti:

        MENE LÄÄKÄRIIN

        Niin pitäs. Henkiset ongelmat usein estää myös menon lääkärille jne.


    • Anonyymi00042

      Kun kysyt onko normaalia;
      ei ole kovin yleistä ainakaan mutta kyllä meitäkin löytyy. Minäkin olen sellainen.

    • Anonyymi00044

      sitten esimerkkejä lisää;

      "poikani etkö taas muista pyykinpesukonneen toimintavaiheita"
      miten on mahdollista ettet muista oikein.


      "poikani älä laita autonpissapojan-nestettä väärään paikkaan , menee auto rikki jos laitat sinne, miten on mahdollista ettet vieläkään 44-vuotiaana osaa tuota toimintavaihetta, eikö sua kiinnosta mikään niin et opi"

      poikani etkö sinä taaskaan muistanut tuota asiaa"
      no kun minä en muista välttämättä kaikkia asioita jos pitää muistaa tehdä 3-5 asiaa, oli mun vastaus.
      Isä siihen murjaisi jotain.

      no miten et voinut tajuta tuota asiaa kun kerroin että vaihdetaan traktoriin eturenkaat että miten et pysty tajuamaan miten se toimenpide tehdään kun sekoilet ettet osaa hahmottaa viedäänkö traktori pekan pajalle vai jääkö trakrori pihaa, en kerro yritä vaan nyt itse ymmärtää kuule , ei voi olla totta ettet tajua oon selittäny asian monta kertaa

      telkkarissa mainos jossa koiralla tekohampaat ja minä luulen että koirille on keksitty tekohampaat.
      isä sanoo minulle "nyt kuule poika mä suutun sulle kun oot noin yksinkertainen, tuo on jo hulluutta kun luulet noin"

      minä sitten tajuan " joo tuo oli ehkä vain tuollainen ihan normaali ajatuksen lipsahtaminen"

      isä vastaa "tuossa ei ole mitään normaalia, tuo asia pitää tajuta"

      minä en muista pitääkö vääntää oikeaan vai vasempaan kun pitää vääntää kiinni.
      isä vastaa "älä viitsi ja aina sä sekoitat tuon ajatuksen väärin kun teet näitä hommia jossa pitää vääntää kiinni tai aukaista, näyttää tosi vaikealta ja hitaalta, anna kun minä tulen laittamaan kun sulla kestää niin kauan".

      mitä sä poika sanoit et muka tiedä mikä on koiranpennun nimi kun sanoit koiran poikaseksi sitä. Sitähän ruukataan sanoa "linnunpoikanen että linnulla on poikanen ja koiralla on pentu, siinä on vissi ero, älä väitä nyt muuta"

      minä vastaan "joo ööh siis joo mä en osannu oikein ajatella nyt"

      miksi yrität poika laittaa nyt kermatäytekakun uuniin.
      älä viitsi ootko tosissas. Ai sori mä sekoilin.

      voinko mennä vaihtaan nämä alushousut tonne sovituskoppiin?
      myyjätär purskahtaa nauruun. ei niitä voi.
      mä vastaan "ymmärsin nämä on pussin sisällä eikä niitä saa hajottaa"
      isä sanoo mulle autossa "ymmärsit silloinkin väärin koska ei alushousuja voi sovittaa kopissa koska jos et osta niitä , niihin voi jäädä kusen tai paskanhaju eikä se soveliasta"


      miksi väität että maksoit raketit raketinnoutopöydällä, kauppiasmyyjä tivaa minulta kun minä väitin hänelle maksaneeni ne raketinnoutopöydällä.
      isä tulee väliin sanoon "poika sulla ei ole ajatus-hoksotin taaskaan kunnossa, sä et ole mitään maksanu tuolla paikassa, nyt alat kaivaan sitä rahaa lompakosta ja maksat tuotteet visusti"

      minä purskahdan nauraan ja sanon moikka kiitos myyjättärelle kun poistumme kaupasta. Myyjätär luo minuun epäuskoisen ja oudon katseen eikä sano mitään.

    • Anonyymi00045

      Helsingin juna-asemalla oletin että junassa pitää lukea Nivala tai Ylivieska junan "otsikossa" mut siinähän luki rovaniemi ja mä en osaa hahmottaa sitä asiaa.
      Missaan 5 junaa ja vasta poliisit vie minut oikeaan junaan. On mulla kyllä lippu jossa lukee rovaniemi mutten siltikään tajunnut.

      isä kotona siitä vihaisena naapurin ukon kanssa kun molemmat kiehuvat minulle "poika sä kerroit että siellä joku epäilyttävä ukko vielä kyttäsi sua, olis voinut kolkata sut että se huomas sut että sä oot ihan älyllisesti hakoteillä siellä että hyvä tuuri kävi että tulit ehjänä kotiin, no onneksi kaikki meni hyvin että se on ihan tämän naapurin ansiota joka älysi auttaa sinua poliisit sun apuun hälyytti että olisitkohan sä poika raukka koskaan osannut poliiseja hälyyttää paikalle"
      minä mumisen jotain " no huomasin mä siinä oven jossa luki poliisi mutten mä kehdannu mennä sinne kun ajattelin että ihmiset vain nauraa minulle"

    • Anonyymi00046

      Ala-asteen kakkosluokalla minä sekoilen " miten on mahdollista siinä runossa jossa sanotaan että aku ankka marssi persehiessä" että miten on se mahdollista marssia persehiessä"
      Kaarlo vastaa minulle "ootko hullu oikeasti jos et tajua tuota vai ootko noin vammainen"
      minä kysyn vielä uudelleen .
      sitten kaarlo suuttuu "nyt kuule minä kerron sen tottakai perse voi mennä hikeen kun marssii"
      minä vastaan "ööh mun täytyi vaan jotenkin sekoilla ajatukseni kanssa"
      kaarlo vastaa "ei noin yksinkertaisen asiaa voi sekoilla, ootko hullu"


      äiti selittää mulle 10 kertaa elokuvan aikana tapahtunutta asiaa enkä siltikään tajua. Alan henkisesti luhistumaan päin ja sanon äidille "äiti rakas älä enää selitä asiaa minulle kun en minä pysty tajuamaan"
      äiti sanoo "joo muakin alkaa väsyttämään hieman nyt"

      isä selittää mulle asiaa 10 kertaa enkä tajua silti koko asiaa. Isä sanoo "voi sua poika-raukka"

      • Anonyymi00047

        minä kun siis sekoilin ajatukseni kanssa että luulin että aku ankka siinä runossa marssii perseessä (persehiessä) . Ei perseessä voi kukaan marssia. Ehkä runonsanat vain sekoitti ajatukseni. Ehkä pitäs tajuta .


    • Anonyymi00048

      Armeijassa ;
      en osannut peittoa taittaa oikeaan muotoon. Yritin opetella, en oppinut. En myöskään yhtä liinaa osannut taittaa armeijassa. Yritin opetella, en oppinut.

      Margariinipaketin taittamisessa(sunnuntaileivontamargariini) ongelmia ammattikoulussa. Opettaja torui "oot iso nuori mies etkä osaa"

      en osaa letittää pullaa.

      en osaa solmia kengännauhoja kun oon 8 vuotias.
      tai en luota itseeni. En varma miten on asianlaita. Rahankäytössä samoihin aikoihin haasteita, luottamus itseensä normikanssa-käymisessä. Tähän ei puutu kukaan , ei opettaja eikä ketkään muut ihmiset jotka vois ohjata &auttaa mua.

      Opin kuitenki sitten käsitteleen rahaa. ja solmiin ne kengännauhat.

      ammattikoulussa en osannut taittaa liinaa. Juoksin karkuun ja aloin itkeä . Opettaja tulee paikalle "mihin sä oikein ryntäilet karkuun noin, tule takaisin tänne, minä yritän vielä opettaa sen sinulle"
      hän opetti, en osannut.

      sosiaalinen tilanne joka pelotti ja vei mut lamaantuneeseen tilaan(vuosi 1998)
      kun Savonlinnassa ammattikoulun SM-kisoissa yövyttiin huoneessa. Me aloimme palloa nakkeleen toisille jolloin minä sosiaalisesti menin ihan alas eli jähmetyin aloilleni ja valehtelin sitten eli keksin sanoa että mua alkoi nukuttaa että meen nukkumaan koska en uskaltanu osallistua leikkimieliseen pallonheittelyyn"

      seuraavana päivänä joona ruokalassa ihmetteli mun käytöstä.

      empä osannut tarjoilijan hommassa asettaa oikeaan muotoon paperiservettejä. En oppinut koskaan. Vaatii matemaattista hahmotuskykyä osata hahmottaa miten taitetaan. Siinä on usea eri taittovaihe.

      Moni tuontapainen asia, ei onnistu multa.

      Mitä vielä ? En saa nyt mieleeni. Tuun kertoon lisää jos tulee mieleen.

      • Anonyymi00062

        Mutta on sulla varmaan sellaisia asioita, joissa onnistut myös ?


    • Anonyymi00049

      joskus jätän tekemättä jonkun asian jos pelkään että hajoitan jonkun laitteen jos painan väärin tai väännän väärin. Esim auton konepellin aukaiseminen auton sisältpäin vivusta jolla pelti aukeaa. Aloin epäröimään autohuoltopaikassa jolloin huusin isäni apuun. Autokorjaaja katsoi kummissaan mua. Kuitenkin olin tuolloin 37-vuotias.

      Sitten kotona noin puoli vuotta sitten alan laittaan pyykkiä pyykkitelineeseen mutta ensin pitää pyykkiteline osata taittaa oikeaan muotoon ja alan epäröidä ja en uskallakaan vetää siitä yhdestä kohdasta jolloin käsken isäni apuun. Isä neuvoo ja opin kuitenkin sen vaiheen. Eilen viimeksi osasin sen vaiheen tehdä oikein. Luulin silloin kuukausi sitten että hajoitan pian laitteen.

      • Anonyymi00065

        Jotenkin kummallista kun osaat kuitenkin kirjoittaa oikein hyvin ja selkeästi. Noista tarinoista muuten tulisi mieleen että älykkyytesi olisi alhainen, mutta se ei sovi siihen että osaat kuitenkin kirjoittaa oikein. Olisiko jonkinlainen psyykkinen ongelma kuitenkin kyseessä.


      • Anonyymi00080
        Anonyymi00065 kirjoitti:

        Jotenkin kummallista kun osaat kuitenkin kirjoittaa oikein hyvin ja selkeästi. Noista tarinoista muuten tulisi mieleen että älykkyytesi olisi alhainen, mutta se ei sovi siihen että osaat kuitenkin kirjoittaa oikein. Olisiko jonkinlainen psyykkinen ongelma kuitenkin kyseessä.

        no minä oonki erittäin ristiriitainen ja epäselvä ihminen. On todettukin niin.


    • Anonyymi00051

      Mua on sanottu tällä palstoilla älykkääksi ihmiseksi. En koe olevani älykäs vaan päinvastoin. Se on myös syy etten halua tavata ihmisiä koska koen olevani tyhmä. Omaa ihmisarvoani en kuitenkaan alenna koska tiedän sen että 100% fakta on se että meil kaikilla on sama ihmisarvo.

      • Anonyymi00058

        Koet, että sinulla on ihmisarvo, niin kuin varmasti onkin, kuten kaikilla muillakin.
        Älä pidä itseäsi tyhmänä. Jos kokee itsensä tyhmäksi, se johtuu enemmänkin itsetunnosta, että se voi olla heikohko, jos ei osaa arvostaa itseään.


    • Anonyymi00064

      Ihmiset ovat rasittavia, joka ainoa niistä, sinä ja minä.
      Kun on yksin, on rauhassa.

      Ei kukaan ole ihmisten kanssa tekemisissä jollei halua niiltä jotain, tahtoo saada jotain niistä ihmisistä, hyötyä niistä jollain tavoin, tai läheisyyttä, tai ystävyyttä. Jotain hyötyä. Aina on oltava jonkinlainen motivaatio siihen yhdessäoloon. Oma rauha uhrataan tuon hyödyn edestä.

      • Anonyymi00066

        No moni nuori nainen/mies saattaa haluta vastakkaista sukupuolta ja haluaa perustaa oman perheen ja näinhän olikin alkuperäinen tarkoitus kun ihminen luotiin. Ihmiset haluavat olla siten läheisissä tekemisissä perheensä, sukulaisten ystävien kanssa joka toki on luonnollista. Sitten on tämä eritäin pieni marginaalinen ryhmä ihmisiä maailmassa jotka oikeasti nauttivat ja haluavat olla täysin yksin. Siinäkään ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.


      • Anonyymi00067
        Anonyymi00066 kirjoitti:

        No moni nuori nainen/mies saattaa haluta vastakkaista sukupuolta ja haluaa perustaa oman perheen ja näinhän olikin alkuperäinen tarkoitus kun ihminen luotiin. Ihmiset haluavat olla siten läheisissä tekemisissä perheensä, sukulaisten ystävien kanssa joka toki on luonnollista. Sitten on tämä eritäin pieni marginaalinen ryhmä ihmisiä maailmassa jotka oikeasti nauttivat ja haluavat olla täysin yksin. Siinäkään ei pitäisi olla mitään ihmeellistä.

        Perheen perustaminen ei ole millään tavalla pakollista, jos ei itse sellaista halua perustaa.
        "Alkuperäinen tarkoitus".. Mistä kukaan tietää, mikä on jonkin alkuperäinen tarkoitus. Ei perhettäkään perusteta sen takia, että yhteiskunta tms. vaatii, vaan se tehdään omasta tahdosta, jos tehdään.
        Edes vaikkapa omat vanhemmat eivät voi vaatia lastaan perustamaan perhettä. Lapsi perustaa ikääntyessään perheen, jos hän itse haluaa.


      • Anonyymi00070

        Jos ei tarvetta jutella ja vaihtaa ajatuksia/mielipietitä niin silloin ei tarvitse ketään. Saa olla yksin. Se on hyvä ettei elämässä käy vastoinkäymisiä ja pärjää yksin niin sehän on hemmetin hienoa ettei tarvi koskaan kenenkää tukea ja apua. Olet onnellinen ykisn niin mikäs siinä.


      • Anonyymi00071
        Anonyymi00070 kirjoitti:

        Jos ei tarvetta jutella ja vaihtaa ajatuksia/mielipietitä niin silloin ei tarvitse ketään. Saa olla yksin. Se on hyvä ettei elämässä käy vastoinkäymisiä ja pärjää yksin niin sehän on hemmetin hienoa ettei tarvi koskaan kenenkää tukea ja apua. Olet onnellinen ykisn niin mikäs siinä.

        Me ihmiset ollaan niin kovin erilaisia, jokainen elää omalla tyylillään, oman mielensä mukaisesti. Ihminen yleensä tekee asioita ja toimii sen mukaan, mikä hänestä tuntuu hyvältä.
        Toki aina on hyvä huomioida myös muut ihmiset, emme kukaan täällä ole kuitenkaan ikuisesti yksin, muitakin ihmisiä on, ja heitä joutuu joskus kohtaamaankin syystä tai toisesta.
        Kuka on onnellinen yksin, kuka ei. Se on henkilökohtaista. Jos joutuu olemaan yksin vastoin omaa tahtoa, se ei ole hyvä.
        Usein ihminen kaipaa ainakin jonkinlaista seuraa, eivät toki kaikki.


      • Anonyymi00073
        Anonyymi00071 kirjoitti:

        Me ihmiset ollaan niin kovin erilaisia, jokainen elää omalla tyylillään, oman mielensä mukaisesti. Ihminen yleensä tekee asioita ja toimii sen mukaan, mikä hänestä tuntuu hyvältä.
        Toki aina on hyvä huomioida myös muut ihmiset, emme kukaan täällä ole kuitenkaan ikuisesti yksin, muitakin ihmisiä on, ja heitä joutuu joskus kohtaamaankin syystä tai toisesta.
        Kuka on onnellinen yksin, kuka ei. Se on henkilökohtaista. Jos joutuu olemaan yksin vastoin omaa tahtoa, se ei ole hyvä.
        Usein ihminen kaipaa ainakin jonkinlaista seuraa, eivät toki kaikki.

        Nyt on puhe niistä jotka ei kaipaa ja tartte muita elämäänsä. Asia on sitten eri jos ihminen kaipaa muita ihmisiä elämäänsä.Tässä ketjussa on ollut puhetta siitä ettei tarvita ketään. Jos kokee että ystävät hakevat sinusta hyötyä ja sinä heistä niin sitten on parempi olla yksin. Jos esim ulkoilun,kahvilla käymisen, tapahtumissa käymisen kokee niin että toinen käyttää toista hyväkseen niin kannattaa olla yksin ja tehdä samoja asioiita yksin ettei toinen pääse tuntemaan ja nauttimaan sinun kustannuksellasi elämästä.


      • Anonyymi00074
        Anonyymi00073 kirjoitti:

        Nyt on puhe niistä jotka ei kaipaa ja tartte muita elämäänsä. Asia on sitten eri jos ihminen kaipaa muita ihmisiä elämäänsä.Tässä ketjussa on ollut puhetta siitä ettei tarvita ketään. Jos kokee että ystävät hakevat sinusta hyötyä ja sinä heistä niin sitten on parempi olla yksin. Jos esim ulkoilun,kahvilla käymisen, tapahtumissa käymisen kokee niin että toinen käyttää toista hyväkseen niin kannattaa olla yksin ja tehdä samoja asioiita yksin ettei toinen pääse tuntemaan ja nauttimaan sinun kustannuksellasi elämästä.

        Sellainen ihminen ei ole ystävyyden arvoinen, joka käyttää toista hyväksi.
        Hyvät ystävät eivät toimi niin.


      • Anonyymi00076
        Anonyymi00074 kirjoitti:

        Sellainen ihminen ei ole ystävyyden arvoinen, joka käyttää toista hyväksi.
        Hyvät ystävät eivät toimi niin.

        Mutta jos ajattelee kaikista ihmistä hyväksikäyttäjinä niin sitten on yksin. Jos sanoo että ihmiset käyttää hyväksi niin ihmettelen eikö todellaan ole kohdannut mukavia, ihmisiä. Tuollainen käytös on epäluuloisuutta jos kuvittelee että kaikki ihmiset käyttäytyy samalla tavalla ja missä hän on tavannut tälläisiä henkilöitä jotka kaikki on hyväksikäyttäjiä. Luultavasti liikkunut sellasissa piireissä jos kaikki käyttää hyväksi.


      • Anonyymi00085
        Anonyymi00076 kirjoitti:

        Mutta jos ajattelee kaikista ihmistä hyväksikäyttäjinä niin sitten on yksin. Jos sanoo että ihmiset käyttää hyväksi niin ihmettelen eikö todellaan ole kohdannut mukavia, ihmisiä. Tuollainen käytös on epäluuloisuutta jos kuvittelee että kaikki ihmiset käyttäytyy samalla tavalla ja missä hän on tavannut tälläisiä henkilöitä jotka kaikki on hyväksikäyttäjiä. Luultavasti liikkunut sellasissa piireissä jos kaikki käyttää hyväksi.

        Ei välttämättä tarvitse kokea montaa pettymystä ihmissuhteissa, kun voi tulla epäluuloja, valitettavasti, sitten myös tulevaa kohtaan.
        Voi niin sanotusti mennä luotto ihmisiin, vaikka koskaan ei tulisikaan yleistää.


      • Anonyymi00086
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Ei välttämättä tarvitse kokea montaa pettymystä ihmissuhteissa, kun voi tulla epäluuloja, valitettavasti, sitten myös tulevaa kohtaan.
        Voi niin sanotusti mennä luotto ihmisiin, vaikka koskaan ei tulisikaan yleistää.

        koska me immeiset oomma erilaisia koska toiset on vahavoja ja toiset ei ole. Meidän ihmisten psyykkeet on niin erilaisia suhtteessa toisiin. Parhaiten meitä ymmärtää psykologit ja empaattiset ihmiset.


      • Anonyymi00090
        Anonyymi00085 kirjoitti:

        Ei välttämättä tarvitse kokea montaa pettymystä ihmissuhteissa, kun voi tulla epäluuloja, valitettavasti, sitten myös tulevaa kohtaan.
        Voi niin sanotusti mennä luotto ihmisiin, vaikka koskaan ei tulisikaan yleistää.

        Joo mutta yleistämistä että kaikki ihmiset käyttää hyväkis ja sen takia parempi olla yksin. En tiedä millasissa piireissä ja paikoissa tälläset ihmiset liikkuu jos alkaa yleistää että kaikki käyttää hyväksi ja aina yhdessä olon peruste toisen hyväkis käyttö.


    • Anonyymi00087

      en tiärä avausposttaajaa mut itte ainakin koen jääneeni omiin oloihini ns syy -ja seuraussuhteiden seurauksesta.

      Oon tullu toimeen näinkin etten tapaile kettään. Kaupassa näen ihmisiä mikä on mulle tärkiätä sillä psykologi on sanonu ettei kannata täysin jääjä neljän seinän sissään.

      meitä ymmärtää parhaiten psykologit ja empaattiset ihmiset.

      En yleistä mutta osa matemaatikoista, virkamiehistä, yritysjohtajista, parantajista, hyvinvointivalmentajista&terapeuteista ja oikeistopoliitikoista eivät ajattele niin positiivista meistä ja muutama on sanonut sosiaalisessa mediassa niinkin rajusti minulle että toivoivat mun kuolemaa koska oon tarpeeton ja turha kuluerä valtiolle.

      Tällä tavalla ajattelevat ei ole enemmistö vaan mitättömän pieni vähemmistö. Osa nakkaisi työttömät kadulle että eivät antaisi tukirahoja työttömille. Se osa kansastamme ei ole enää mitättömän pieni vähemmistö vaan yhä kasvava joukko ajattelee näin työttömistä. Suurin osa ei ajattele kielteisesti eläkeläisistä/sairaista.

    • Anonyymi00088

      Nykyään netin välityksellä (esim. suomi24 ym.) pystyy helposti
      juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia/mielipiteitä anonyyminä
      muiden ihmisten kanssa. Se on samalla turvallista YKSINOLOA.

      Esim. me autismikirjoiset olemme hyvin AKTIIVISESTI YKSIN (ja
      ennakkoluuloilta ja riistolta turvassa) juuri käyttämällä päivittäin
      netin monia kommunikointikanavia. VÄLILLINEN kommunikointi
      on turvallista meille erilaisille. VÄLITÖN face-to-face-kommunikointi
      kaikenmaailman rasistien ja ällöttävien räyhäkonservatiivien kanssa
      olisi kaikkea muuta kuin viisasta ja turvallista.

      Siksi ELÄKÖÖN INTERNET ja sen tarjoamat suuret mahdollisuudet
      turvalliseen välilliseen kommunikointiin! Internet on viimeisen sadan
      vuoden ajalta ihmiskunnan tekemistä keksinnöistä tärkein!

      • Anonyymi00094

        Typerys


    • Anonyymi00093

      Tyhmä olento

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oivallus

      Mitä olet oivaltanut viimeksi?
      Ikävä
      138
      886
    2. Kuhan lie kuollu auto-onnettomuudessa kylillä?

      Joku nuorimies löytyny kuolleena kylän liepeillä ulos ajetusta autosta.Kenen poikahan lienee?
      Puolanka
      6
      862
    3. Jasmin Vähäkangas valehtelee kolumnissaan. Hän ei ole "taaperon" äiti.

      Lapsi ei taaperra. Vielä seurakunnan lehdessä valehtelee noin?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      774
    4. Pyhäjärvi syvällä kusessa

      Pyhäjärvi ei tule selviämään millään tästä alhosta. Ollaan aivan liian syvällä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pyha
      Pyhäjärvi
      94
      721
    5. Mitä kuvittelet kaivattusi tekevän

      Arkena tai viikonloppuna? Mitä itse teet samaan aikaan?
      Ikävä
      59
      700
    6. Miten voi sinun

      tunteet yhtäkkiä kuolla kuin napista painamalla? Et enää vilkaisekaan minuun päin vaan jos vahingossa näet minut käännät
      Ikävä
      55
      591
    7. Hyvää yötä

      Ikuinen kohtalo, sydänystävä, rakkauteni♥️.. kumpa olisimme saaneet elämältä mahdollisuuden!
      Ikävä
      26
      573
    8. Missähän pöytäkirja viipyy, taas?

      Hallituksen kokouksessa oli eilen mielenkiintoisia asioita käsiteltävänä. Pöytäkirja on ollut yleensä saman iltana luett
      Kemijärvi
      41
      484
    9. Martina sai ylinopeussakon

      Saiko sakkoa Porsche-merkkisellä autolla?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      152
      481
    10. 42
      469
    Aihe