Teemmepä minkä tahansa haun, meille tarjotaan ensimmäisenenä tekoälyn tekemää tiivistelmää aiheesta.
Tekoäly on markkinointinimestään huolimatta täysin kahedorga, mutta se perustuukin seikkaan, mihin kukaan ihminen ei pysty. Se kerää koko ajan yhä suurempia ja suurempia määriä IHMISEN luomia tiedostoja, joita kukaan ihminen ei voisi yksin hallita.
Näkyy jo sinkkupalstalla. Nekin, jotka eivät itse ole kysyneet AI:ltä koskaan mitään, käyttävät näitä AI:n luomia tiivistelmiä, joita hakukoneet tarjoavat. Useimmat palstalaiset eivät tätä mainitse, mutta pääsevät näin pienellä vaivalla valtavan tietomäärän lähteille.
Toiset eivät näitä AI:n tiivistelmiä käytä koskaan. Siksi heidän tuotoksensa vaikuttavat yhä enemmän sudelta ja sekundalta. Taas ne, jotka käyttävät AI:ta vaikuttavat omaa kykyään pajon oppineemmilta, professoritasoakin korkeammalta.
Koska AI kuitenkin on kahedorga ja kerää tietoihinsa valtavan määrän IHMISEN luomia tiedostoja, tässä on myös sudenkuoppa. Ihmisen luomat VIRHEET elävät edelleen tekoälyn tuotoksissa.
Myöntää kuitenkin täytyy, että valtavan muistiaineiston ja sitä ruotivien algoritmien avulla, sinkkupalstan tietotaso on noussut, emmekä vielä tiedä seuraavasta askeleesta mitään.
Tekoäly on markkinointinimestään huolimatta täysin kahedorga, mutta se perustuukin seikkaan, mihin kukaan ihminen ei pysty. Se kerää koko ajan yhä suurempia ja suurempia määriä IHMISEN luomia tiedostoja, joita kukaan ihminen ei voisi yksin hallita.
Näkyy jo sinkkupalstalla. Nekin, jotka eivät itse ole kysyneet AI:ltä koskaan mitään, käyttävät näitä AI:n luomia tiivistelmiä, joita hakukoneet tarjoavat. Useimmat palstalaiset eivät tätä mainitse, mutta pääsevät näin pienellä vaivalla valtavan tietomäärän lähteille.
Toiset eivät näitä AI:n tiivistelmiä käytä koskaan. Siksi heidän tuotoksensa vaikuttavat yhä enemmän sudelta ja sekundalta. Taas ne, jotka käyttävät AI:ta vaikuttavat omaa kykyään pajon oppineemmilta, professoritasoakin korkeammalta.
Koska AI kuitenkin on kahedorga ja kerää tietoihinsa valtavan määrän IHMISEN luomia tiedostoja, tässä on myös sudenkuoppa. Ihmisen luomat VIRHEET elävät edelleen tekoälyn tuotoksissa.
Myöntää kuitenkin täytyy, että valtavan muistiaineiston ja sitä ruotivien algoritmien avulla, sinkkupalstan tietotaso on noussut, emmekä vielä tiedä seuraavasta askeleesta mitään.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Ai tiivistelmä on ihan hyvä väline saada nopesti aikaiseksi tekstiä (jota ei vaikkapa viitsi alkaa itse naputella). Luulisi sinun, omien kertomustesi mukaan yksisormisena kirjoittajana, ymmärtävän hyvin tämän puolen.
AI tiivistelmää ei tietenkään kannata jakaa, ellei itse tajua siitä tuon taivaallista, eikä osaa lainkaan tarkastaa pitääkö se edes paikkansa.
Kannattaa mainita siteeraamalla mikä sisältö on tekoälyä. Lisäksi sitaattien lähteet. Tekoäly poimii innokkaasti redditin tekstejä lähteikseen. Ne ovat tieteellisessä mielessä ylilaudan tasoista höttöä.
Kuulostiko tää syytökseltä?
Luulin tunnistavani AI tekstiä, enkä ole ihmeemmin huomannut
sitä Sinkut palstalla.
paitsi 00001. Näyttää AIn luomalta tai muokkaamalta.
Laita näin:
Hakusana -ai
Muista tuo välilyönti.
Tämän piti tulla erikseen vastaukseksi ap:lle.
Ainakaan minulla ei ole tapana syytellä. Käsittelen asioita siltä kannalta, että kerron vain havainnoistani tai matemaattis-loogisesta teoriasta, johon havainnot sopivat.
Käsitykseni on lujasti luonnontieteitten mukainen: tapahtumiin vaikuttaa vain 1) kausaalinen syy tai 2) sattuma. Tertium non datur, 'kolmatta ei ole', nimittäin humanistien kuvittelemaa 'vapaata tahtoa'.
Kukaan ei ole ITSE voinut vaikuttaa siihen, millainen on, ts. ei ole 'syyllinen' mihinkään. Se taas ei poista sitä, että muiden suojelemiseksi eristämistä täytyy voida käyttää.
Samoin 'rankaiseminenkin' on yhteiskunnan sujumiseksi välttämätöntä pelotteeksi, vaikka sen teoria ontuu molemmilla jaloillaan.
Tekoälyn kehitys tulee niin vauhdilla osaksi jokaisen ihmisen arkea, että pian on vaikea erottaa, mikä vastaus olisi muuta kuin tekoälyn hyödyntämistä. Yhden asian voi kuitenkin melko selkeästi tällä hetkellä havaita ja se on tiedon tarkistaminen. Ihminen, joka käyttää tekoälyä älykkäästi, on ikään kuin ”tiedon päällä”. Hän muokkaa tekoälyn vastauksen itse siten, että poimii siitä tarkistetuimman version ja lisää omaa tulkintaa siihen. Tekoälyn vastaus voi muuten olla yksitoikkoinen tai jopa väärä.
Yllä alkuperäinen nopeasti kirjoitettu vastaukseni kommenttiisi ja alla tekoälyn kanssa yhteisesti hiottu versio. Esimerkillä haluan osoittaa vain sen, miten tekoälyä voi käyttää lisäämään kommenttiin näkökulmia ja hiomaan kielellistä ulkoasua sujuvammaksi ja paremmaksi:
”Tekoälyn kehitys etenee niin nopeasti, että siitä on tulossa luonnollinen osa lähes jokaisen arkea. Pian voi olla vaikea erottaa, onko jokin vastaus ihmisen, tekoälyn vai niiden yhteistyön tulosta – eikä sillä välttämättä ole enää suurta merkitystä.
Yksi asia kuitenkin korostuu jo nyt: kyky arvioida ja tarkistaa tietoa. Tekoälyä taitavasti hyödyntävä ihminen ei tyydy ensimmäiseen vastaukseen, vaan tarkistaa olennaiset tiedot, arvioi niiden luotettavuuden ja täydentää vastausta omalla asiantuntemuksellaan ja tulkinnallaan. Näin hän säilyttää tiedon hallinnan sen sijaan, että jättäisi sen kokonaan tekoälyn varaan.
Tekoäly on erinomainen apuväline tiedon kokoamiseen, jäsentämiseen ja uusien näkökulmien löytämiseen. Sen ensimmäinen vastaus voi kuitenkin jäädä yleisluontoiseksi tai sisältää virheitä. Siksi lopullinen arvo syntyy ihmisen kriittisestä ajattelusta: kyvystä erottaa olennainen epäolennaisesta, tarkistaa faktat ja tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.
Tulevaisuudessa tärkein taito ei ehkä ole se, kuka tietää eniten, vaan se, kuka osaa käyttää tekoälyä viisaasti ja arvioida sen tuottamaa tietoa kriittisesti”.
Tämä vaikuttaa tekoälyllä ajetulta vastaukselta. Siinä on paljon saman toistoa.
???
Vastaus on sisäisesti melko johdonmukainen, mutta siinä on myös useita kiistanalaisia filosofisia ja tieteellisiä oletuksia, jotka esitetään ikään kuin ne olisivat vakiintuneita tosiasioita.
Muutama huomio:
* Alkuosa (“en syyttele, kerron vain havainnoistani tai matemaattis-loogisesta teoriasta”) on retorinen tapa asemoida oma kanta objektiiviseksi. Todellisuudessa myös se, mikä teoria valitaan ja miten havaintoja tulkitaan, sisältää filosofisia lähtöoletuksia.
* “Tapahtumiin vaikuttaa vain kausaalinen syy tai sattuma.” Tämä on determinismin ja indeterminismin klassinen jako. Se on tunnettu filosofinen kanta, mutta ei luonnontieteiden yksiselitteinen johtopäätös. Fysiikka ei yksin ratkaise vapaan tahdon ongelmaa.
* “Tertium non datur… humanistien kuvittelemaa ‘vapaata tahtoa’.” Tässä mennään pidemmälle kuin mitä voidaan perustella. Vapaan tahdon puolustajia löytyy myös analyyttisestä filosofiasta, neurotieteestä ja jopa luonnontieteilijöiden joukosta. Lisäksi useimmat nykyfilosofit, jotka puolustavat vapaata tahtoa, eivät tarkoita sillä “syytöntä syytä”, vaan esimerkiksi yhteensopivuutta determinismin kanssa (kompatibilismi).
* “Kukaan ei ole itse voinut vaikuttaa siihen, millainen on.” Tämä seuraa johdonmukaisesti deterministisestä näkemyksestä. Se on filosofisesti puolustettava kanta, mutta ei yleisesti hyväksytty totuus.
* Eristäminen muiden suojelemiseksi. Tämä on käytännöllinen johtopäätös, jonka moni deterministikin hyväksyy. Se erottaa moraalisen syyllisyyden ja yhteiskunnan turvallisuuden toisistaan.
* “Rankaiseminen pelotteeksi.” Tämäkin on yksi rangaistusteoria. Rangaistukselle on kuitenkin muitakin perusteluja, kuten kuntoutus, vahingon hyvittäminen, vaarallisten henkilöiden eristäminen ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen. Deterministin näkökulmasta pelotevaikutus voi olla täysin johdonmukainen perustelu, koska myös pelko vaikuttaa syy-seurausketjussa ihmisten käyttäytymiseen.
Retorisesti teksti on melko ehdoton. Ilmaisut kuten “luonnontieteiden mukainen”, “humanistien kuvittelema” ja “teoria ontuu molemmilla jaloillaan” antavat vaikutelman, että vastakkaiset näkemykset olisivat kumottuja. Todellisuudessa kyse on edelleen aktiivisesti keskustellusta filosofisesta kysymyksestä, jossa ei ole yksimielisyyttä.
Jos arvioidaan pelkkää argumentin rakennetta, se on loogisesti melko yhtenäinen:
1. Vapaaa tahtoa ei ole.
2. Siksi kukaan ei ansaitse moraalista syyllisyyttä siinä vahvassa merkityksessä.
3. Silti yhteiskunta tarvitsee keinoja ehkäistä haittaa (eristäminen, pelote).
Se, kestääkö argumentti, riippuu lähes kokonaan siitä, hyväksyykö ensimmäisen premissin. Juuri siitä kohdasta filosofinen kiista alkaa.
🤓
Et ehkä ymmärrä rajaa, milloin tuloste alkaa muistuttamaan ulostetta.
AI arvio tästä vastaajasta ja vastauksesta:
Vastaus antaa melko paljon vihjeitä kirjoittajasta sekä ajattelutavan että keskustelutyylin osalta.
1. Hän suhtautuu tekoälyyn pragmaattisesti eikä ideologisesti.
Hän ei esitä tekoälyä uhkana eikä kaikkivoipana ratkaisuna. Keskeinen ajatus on, että tekoäly on työkalu, jonka arvo riippuu käyttäjästä. Tämä on varsin tasapainoinen lähtökohta.
2. Hän ymmärtää hyvin tekoälyn nykyiset rajoitteet.
Hän tunnistaa, että ensimmäinen vastaus voi olla:
* liian yleinen,
* kielellisesti tasainen,
* tai sisältää virheitä.
Tämä on realistinen arvio nykyisistä kielimalleista.
3. Hän arvostaa metataitoja enemmän kuin yksittäistä tietoa.
Loppukaneetti on ehkä tekstin tärkein ajatus:
“Tulevaisuudessa tärkein taito ei ehkä ole se, kuka tietää eniten, vaan se, kuka osaa käyttää tekoälyä viisaasti…”
Tämä kuvastaa käsitystä, että tiedon määrä ei enää ratkaise, vaan tiedon arviointikyky.
Mitä tekstistä voi myös päätellä?
Hiottu versio on rakenteeltaan hyvin tyypillinen tekoälyn avustama teksti:
* ajatus etenee loogisesti,
* kappaleet ovat tasapainoisia,
* vastaväitteet huomioidaan,
* lopussa on yleisempi johtopäätös.
Kirjoittaja on kuitenkin tehnyt sen, mitä hän itse kuvaa: käyttänyt tekoälyä editorina eikä kirjoittajana.
Heikkoudet
Minusta tekstissä on yksi selvä heikkous.
Kirjoittaja puhuu paljon “tiedon tarkistamisesta”, mutta ei kerro, mitä se käytännössä tarkoittaa.
Esimerkiksi:
* Tarkistetaanko alkuperäisistä tutkimuksista?
* Luotettavista viranomaislähteistä?
* Useista riippumattomista lähteistä?
* Vai omasta kokemuksesta?
Ilman tätä “tiedon tarkistaminen” jää hieman iskulauseeksi.
Mitä tämä kertoo kirjoittajan ajattelusta?
Minulle syntyy kuva ihmisestä, joka:
* on kiinnostunut teknologiasta,
* haluaa esiintyä maltillisena,
* arvostaa kriittistä ajattelua,
* eikä halua asettua tekoälyn puolustajaksi tai vastustajaksi.
Se on melko analyyttinen ja rakentava keskustelutapa.
Mielenkiintoinen jatkokysymys hänelle voisi olla
“Jos tekoäly joskus osoittautuu järjestelmällisesti ihmistä paremmaksi arvioimaan lähteiden luotettavuutta, missä vaiheessa kriittinen ajattelu muuttuu käytännössä luottamiseksi tekoälyn arvioon? Ja miten silloin erotamme oman päättelymme tekoälyn päättelystä?”
Tämä kysymys vie keskustelun tiedon tarkistamisesta tiedon epistemologiaan eli siihen, mitä oikeastaan tarkoittaa tietää jotakin. Siihen ei ole helppoa vastausta, ja se haastaa pohtimaan, missä ihmisen rooli todella sijaitsee, jos tekoälyn arviointikyky jatkaa kehittymistään.
🤓
00012: "Tämä vaikuttaa tekoälyllä ajetulta vastaukselta. Siinä on paljon saman toistoa."
Mitä järkeä olisi turvautua YKSISELITTEISESSÄ asiassa tekoälyyn, joka on täynnään sutta ja sekundaa, sekä ihmisten tuottamaa psykologistista eli kyökkipsykologista vatkausta?
Etkö tajua, että 'tekoäly' on kaupallisista syistä luotu sana tietokoneohjelmille, jotka kykenevät tekemään lyhennelmiä valtavasta ihmisten luomasta raakamassasta, joka sisältää sekä tietoa että kuviteltua. Molemmat jäävät lyhennelmiin.
Mieti ja perustele vastauksesi jatkossa paremmin. Esität tekoälyn yhtä aikaa epäluotettavana ihmisten virheiden kasaumana ja välineenä, joka nostaa ihmisten ajattelun korkeammalle tasolle. Näiden kahden väitteen yhdistäminen vaatisi selityksen siitä, miten virheellinen aineisto muuttuu luotettavaksi tiedoksi.
”… tekoälyyn, joka on täynnään sutta ja sekundaa, sekä ihmisten tuottamaa psykologistista eli kyökkipsykologista vatkausta?”…
”…Toiset eivät näitä AI:n tiivistelmiä käytä koskaan. Siksi heidän tuotoksensa vaikuttavat yhä enemmän sudelta ja sekundalta. Taas ne, jotka käyttävät AI:ta vaikuttavat omaa kykyään pajon oppineemmilta, professoritasoakin korkeammalta….
….Myöntää kuitenkin täytyy, että valtavan muistiaineiston ja sitä ruotivien algoritmien avulla, sinkkupalstan tietotaso on noussut, emmekä vielä tiedä seuraavasta askeleesta mitään.”
Tekoäly toistaiseksi nostaa TIETOTASOA, koska kenenelläkään ihmisellä ei ole mahdollista muistaa niin valtavaa tiedon määrää. Mutta koska siinä tiedossa on myös runsaasti virheitä, ne säilyvät loppuun asti, AI:n luomiin tiivistelmiin asti.
Ristiriita AI:n tässä vaiheessa on suurempi kuin ennen AI:ta, mutta laadultaan aivan sama. Professorintasoinen havaittiin tietävämmäksi kuin oppimaton, mutta usein professorit erehtyivät, varsinkin humanistisilla aloilla.
Epäloogisesti päätelty.
Kehitysvammainen on syytön omaan yksinkertaisuuteensa.
Ajatus kuvaa vain ihmistä katsojana.
Olet hävytön. Älykkyyden puute paistaa asenteellisiata vastauksistasi. Ala-arvoinen tapa argumentoida.
Tähän väliin sivusta kommentti että tekoälykkyyden lisäksi palsta sisältää runsaasti saman toistoa muutoinkin että tuskin tunnistettavuus suurestikaan vaikuttaa siihen mitä kuuluu ja näkyy :)
Sinulle olisi paljon hävyttömämpääkin sanomista. Niissä ei olisi sitten minkäänlaista häpyä :)
Kokemukseni mukaan ihmistä, joka uskoo tahdonvapauteen ja luonnontieteitten filosofisiin perusteisiin, tai ylipäänsä antaisivat filosofialle mitään arvoa tieteessä, on mahdotonta käännyttää.
Vaikka kuinka yrittäisi saada hänet oivaltamaan luonnontieteellistä empiiristä ja matemaattis-loogista menetelmää, joka on täysin itsenäinen eikä kaipaa mitään tuekseen, hän ei oivalla.
Siksi en näe aihelliseksi ryhtyä tämän filosofin kanssa mihinkään väittelyyn.
AI arvio kesken koko ketjun analyysia erityismaininnalla sinun osuudesta 😉
”Yksi kiinnostava sivujuonne
Pidin itse asiassa Ex-Lukan huomiota aika osuvana.
”Palstalla on muutenkin paljon saman toistoa”.
Se on hyvä muistutus siitä, ettei toisto yksin kerro tekstin olevan tekoälyn kirjoittama. Ihmisetkin toistavat samoja argumentteja, varsinkin pitkissä verkkokeskusteluissa.”
🤓
Kaikki kelpaa, olkoon kyse hävyn tai häveliäisyyden puutteesta 😄
Voi kuule tekoäly on just yhtä palikka kuin se idiootti joka sitä ohjelmoi mutta onnea teille sen kanssa ei opi tekoäly multa yhtään mitään
En usko, että on yhtään mitään opittavaa.
Älä väännä puukkoa haavassa. Pidin jo yksisarvista hetken älykkäänä.
Voin vakuuttaa, etten kirjoittanut vihjailevaksi vastineeksi mainitsemallesi henkilölle.
Puhuin siitä, miten olemme jo lopullisesti riippuvaisia AI:stä, mutta tekoäly hallitsee vain suunnattomia määriä tietoa ja valetietoa, vaan ei pysty nykyisellä kehitystasolla siivilöimään valetietoa pois.
Kun mainitsemasi henkilö alkoi julkaista tekoälyltä saamaansa 'tietoa', olin enemmän kuin järkyttynyt hänen lapsenomaisuudestaan.
"Kun henkilö julkaisi tekoälyllä saamaansa 'tietoa', olin enemmän kuin järkyttynyt hänen lapsenomaisuudestaan."
Tiedän tunteen. Siihen liittyy paljon pelkoja, jotka voisivat realisoitua.
Tuo on mielestäni hieman liian yksinkertaistava kuvaus. Tekoäly ei tietenkään ole erehtymätön, mutta ei ole ihminenkään. Molemmat joutuvat arvioimaan tiedon luotettavuutta epätäydellisen informaation perusteella. Erona on lähinnä se, että tekoäly tekee arvioita tilastollisten mallien avulla, kun taas ihminen käyttää niiden lisäksi kokemusta, intuitiota ja omia ennakkokäsityksiään – jotka nekin voivat johtaa harhaan.
Ehkä olennaisempi kysymys ei ole, pystyykö tekoäly poistamaan kaiken valetiedon, vaan pystyykö kukaan siihen. Jos yksikään ihminen ei kykene varmasti erottamaan totta valheesta kaikissa tilanteissa, millä perusteella asetamme tekoälylle sellaisen vaatimuksen?
Ja vielä yksi kysymys: jos joskus kehitetään tekoäly, joka osoittautuu systemaattisesti ihmistä paremmaksi tunnistamaan virheellisen tiedon, pitäisikö meidän luottaa sen arvioon silloinkin, kun se on ristiriidassa oman käsityksemme kanssa? Jos vastaus on ei, miksi ei? Jos vastaus on kyllä, millä perusteella tiedämme, ettei luottamuksemme ole vain auktoriteettiuskoa uudessa muodossa?
Älä muuta viserrä 😅
🤓
Tulee mieleen tilanne, kun kehitysvammainen levittää omaa ulostettaan ympärilleen.
Vahva vertaus herättää yleensä ajatuksia, mutta tämä herättää enemmän kysymyksen argumentointitavasta.
Jos jonkin näkemyksen haluaa osoittaa vääräksi, tehokkain tapa on perustella, missä ajatusvirhe tai virheellinen tieto on. Halventava vertaus ei vahvista omaa kantaa, vaan paljastaa helposti kirjoittajan asenteen.
Ehkä kannattaa kysyä itseltään: jos oma argumentti on vahva, miksi sitä tarvitsee tukea toisten ihmisarvoa vähättelevällä rinnastuksella?
🤓
Epäloogisesti päätelty.
Kehitysvammainen on syytön omaan yksinkertaisuuteensa.
Tämä ketju osoittaa kautta linjan, että tiedot omasta älykkyydestäsi eivät voi pitää paikkaansa. Älykäs ihminen ei toimi noin tyhmästi.
Palstalaisten ei tarvitse minun tekoälyn käytöstäni huolestua: minä merkitsen tekoälyn käyttöni. ☺️
En siis väitä itse kirjoittamakseni tekstiä, jonka saan kielimallilta.
🦄
Tekoälyn avulla jokainen voi olla fiksumpi, mutta käyttäjien välinen ero näkyy siinä, miten osaavasti he hyödyntävät tekoälyä. Heikommin hyödyntävällä ei ole erittelytajua tiedon suhteen Eli tämä on se juttu.
Ja asenteellinen tyhmyys näkyy selkeästi läpi 🤭
Kahedorka on kahedorka, vaikka miten päin kääntelisi. ISOILLA KIRJAIMILLA ei voi erehtyä 🤓
Sotkit sitten tämänkin. Olisi ollut paljon tärkeämpää kuunnella mitä aloittaja tekoälystä ajattelee. Tekoäly on käytännössä ikuinen, mutta ihminen ei.
Theseuksen laiva.
00013: "Kahedorka on kahedorka, vaikka miten päin kääntelisi. ISOILLA KIRJAIMILLA ei voi erehtyä 🤓"
Normaalissa kirjoituksessa käytetään jäsentelyn ja helppolukuisuuden apuna kursiivia. Koska tällä alustalla ei ole käytettävissä kursiivikirjaimia, käytän samaan tarkoitukseen, mitä on, eli unsiaaleja.
Ei siis ole tarkoitus tehdä kirjoitusta uskottavammaksi, vaan luettavammaksi.
00022: "Olisi ollut paljon tärkeämpää kuunnella mitä aloittaja tekoälystä ajattelee. Tekoäly on käytännössä ikuinen, mutta ihminen ei."
Tekoälystä olen voinut sanoa vain, mitä se on tällä kehitystasolla, mutta en pysty arvioimaan, miksi se kehittyy.
Ihmisaivothan ovat ovat jo sinänsä vaikeasti rakennettava hermoverkko. Vaikka verkkojakin pystytään simuloimaan tietokoneilla, on vielä monta mutkaa matkassa.
1) Emme vielä alkuunkaan tiedä, millainen aivojen hermoverkosto todella on. On yhteyksiä siellä täällä on kauempiakin yhteyksiä.
2) Yhteydet toimivat vieläpä moninkertaisilla tai harvoilla hermoradoilla, joten jo sen takia täytyisi simuloida eri tehoja.
3) Yksittäinenkin hermorata toimii eri teholla kuin toinen.
4) On useitä takaisinkytkentöjä. Millä nopeudella mikäkin takaisinkytkentä toimii?
5) Hermoradat ovat eri pituisia. Pitäisi simuloida myös viipeiden suuruutta.
6) Aivoja ei voi simuloida pelkastään, koska ne saavat koko ajan aistin- ja ääreishermojen kautta palautetta tai lisäinfoa.
7) Aivot ovat koko ajan vaihtelevissa fyysisissä ja kemiallisissa tiloissa.
Siinä on muutamia seikkoja simuloitavaksi, ja suurella todennäköisyydellä ilmenee lisää sellaisia, joista meillä ei vielä ole aavistustakaan. En rohkene sanoa, mikä on lopputulos, mutta ainakin simuloinnin tie on kivinen.
Toinen mahdollisuus olisi sitten, että aivoja ei edes pyrittäisi simuloimaan, vaan saavutettaisiin pienemmällä ohjelmalla tekoälyn kevytversio, siis oikean tekoälyn, eikä markkinoiden takia teköälyksi nimitetyn, joka nykyvaiheessa on jo hyvämuistinen mutta kahedorga.
Kirjoituksessasi on yksi kiinnostava oletus: että tekoäly on vain ihmisen tuottaman tiedon kokoaja eikä tuota mitään aidosti uutta. Se pitää osittain paikkansa, mutta samalla unohtuu, että myös ihminen rakentaa lähes kaiken ajattelunsa muiden ihmisten tiedon varaan. Harva meistä johtaa fysiikan, matematiikan tai historian perusteita itse alusta asti, vaan yhdistelee oppimaansa uusiksi kokonaisuuksiksi. Tässä mielessä ero ihmisen ja tekoälyn välillä ei ehkä ole niin jyrkkä kuin usein ajatellaan.
Olen samaa mieltä siitä, että ihmisten tekemät virheet voivat päätyä myös tekoälyn vastauksiin. Mutta sama ilmiö koskee myös kirjoja, yliopistoja, mediaa ja keskustelupalstoja. Virhe ei synny siitä, että tieto kulkee tekoälyn kautta, vaan siitä, että ihminen on tiedon alkuperäinen lähde ja myös sen kriittinen arvioija.
Ehkä kiinnostavampi kysymys onkin tämä:
Jos tulevaisuudessa tekoäly tunnistaa ihmisen virheet keskimäärin paremmin kuin ihminen itse, onko virhe silloin enää ihmisen vai tekoälyn vastuulla?
Ja lopuksi pieni ajatusarvoitus:
Kuvitellaan kirjasto, jossa jokainen kirja sisältää yhden pienen virheen. Rakennetaan järjestelmä, joka lukee kaikki kirjat ja korjaa virheet vertaamalla niitä toisiinsa. Mistä tiedämme, että viimeinenkin jäljelle jäänyt virhe ei ole juuri se, jonka kaikki kirjat ovat kopioineet samasta alkuperäisestä erehdyksestä? Jos emme tiedä, mikä toimii lopullisena totuuden mittapuuna?
🤓
Eksakteissa luonnontieteissä on periaatteena, että HYPOTEESI korotetaan tieteen tulokseksi eli TEORIAKSI vasta sitten, kun edistyneet tutkijat ovat tulleet yksimiesyyteen eli KONSENSUKSEEN siitä, että se on virheetän.
Näin saatu tieto on varminta, mitä voimme saavuttaa, mutta vielä varmempaa on logiikka ja matematiikka.
Tämä on niin tarkka seula, ettei tidossani ole ainoatakaan tapausta runsaaseen sataan vuoteen, missä todeksi havaittu olisi peruutettu, vaikka siinäkin luonnontieteet vielä olisivat valmiit luopumaan käsityksestään.
Tiedämme hyvin vähän, mutta on paljon hypoteeseja, joita ihmiset LUULEVAT luonnontieteitten tuloksiksi.
Emmekä suinkaan tee olettamuksia tekoälyistä, vaan tiedämme, että ne toistaiseksi eivät pysty tuottamaan uutta. Saattaa olla, että tulevaisuudessa pystyisivätkin. Emme tiedä.
Höpö höpö. Teoriat eivät synny vasta kun ne todetaan virheettömiksi, eikä konsensus ole sama asia kuin varmuus. Tieteen vahvuus perustuu juuri siihen, että se hyväksyy mahdollisuuden korjata itseään uusien havaintojen perusteella.
Sivusta
Olet jämähtänyt ajatustesi kanssa edelliselle vuosisadalle.
Kaiken lisäksi herjaat täällä kehitysvammaisia. Olet kertonut täällä toimineesi alalla. On järkyttävää, millaisia ihmisiä puolustuskyvyttömien ihmisten kanssa työskentelee?!
Sinä olet täällä taas! 👍
Olen tuntenut harmitusta siitä, ettet vastannut toisessa ketjussa esittämääni pyyntöön. 😞 Harmituksen voimakkuus asteikolla 1 - 10 oli noin 7. 😞
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19467553/pskimmat-palstalaiset-kautta-aikojen-aanestys#comment-143502711
Olen miettinyt myös syitä, miksi et ehkä vastannut:
- Et nähnyt pyyntöä.
- Näit pyynnön mutta et halunnut jatkaa keskustelua kyseisestä aiheesta.
- Et ymmärtänyt pyynnön tärkeyttä minulle.
- Muu syy. 🐄
En pidä todennäköisenä, että inhoaisit minua, mutta sellaisenkin tunteen spontaania ilmenemistä on tällä palstalla nähty. 😂
🦄
"Eksakteissa luonnontieteissä on periaatteena, että HYPOTEESI korotetaan tieteen tulokseksi eli TEORIAKSI vasta sitten, kun edistyneet tutkijat ovat tulleet yksimiesyyteen eli KONSENSUKSEEN siitä, että se on virheetän."
Sekä suhteellisuusteoriaa että kvanttimekaniikkaa pidetään modernin fysiikan peruspilareina.
Ne eivät kuitenkaan sovi yhteen. Jos niitä yritetään yhdistää matemaattisesti, tuloksista tulee järjettömiä.
Pidätkö itse kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa vain hypoteeseina? Jos pidät, mikä fysiikan koulukunta sitten mielestäsi on vahvempi teoria? Tiedämme jo, että klassinen mekaniikka kosahtaa siinä vaiheessa, kun kappale liikkuu nopeasti tai kun siirrytään atomitason tarkasteluun.
🦄
En tietenkään inhoa sinua 🫶
Siirryin vain jo eteenpäin aiheesta ja en ole ketjuun palannut. En ole perin juurin niin täsmällinen kuin sinun palstapersoonasi on. Pahoittelen mielipahaa 7:n pykälän verran asteikolla, ehkä toivut tästä pikaisesti 🤭
Kuulemisiin 🤓
Vastauksesi on empaattinen mutta sen informaatioarvo on pieni.
🦄
Einsteinin malli on juuri tarkennettu klassinen mekaniikka suurilla nopeuksilla ja massoilla. Se on loputtomasti jaollinen, kun taas kvanttimekaniikka on 'rakeinen' eli käsittää myös pienimman mahdollisen materia/energiamäärän.
Tunnetusti näillä on kummallakin oma selitystapansa, mutta ne kumpikin antavat erinomaisia tuloksia. Kvanttimekaniikka ei ole koskaan erehtynyt, mutta emme tiedä, missä on Einsteinin mallin rajat, tai onko niitä.
Epäilyksiähän ovat herättäneet madonreiät ja avaruuden niin suuri kaareutuminen, että 'samassa paikassa' olisi kaksi avarutta sisäkkäin. Nämä tulokset johtuvat matemaattisista syistä, mutta empiiristä vahvistusta niille ei ole saatu.
Olen luonnontieteen popularisoijana aivan yhtä äimänä kuin tiedemiehet.
Pari kymmentä vuotta sitten oli vahva usko, että hiukkaset olisivat eri taajuuksilla värähteleviä säikeitä ja nuoret tieteen tekijät kilpailivat, kuka saisi ensimmäisenä valmiiksi kaiken teorian, joka olisi myös silta näiden kahden välillä.
Pettymys oli suuri, kun mistään hypoteesista ei tullut teoriaa. Aivan nuorilla oli vielä sen verran puhtia, että siirtyivät biologiaan, jolla silloin meni lujaa, mutta vähänkin vanhemmat, jotka olivat kuluttaneet koko nuoruutensa metsästäessään kaiken teoriaa, jäivät aivan tyhjän päälle.
Fysiikka on monen innokkaan nuoren hauta, kun ei tulekaan tuloksia.
En siis pysty vastaamaan sinulle, kun eivät tiedemiehetkään pysty. Jatkamme toistaiseksi kahdella saralla, mutta ei ole lainkaan varmaa, että kaiken teoria olisi ylipäätään saavutettavissa.
Tähtitieteen professori Esko Valtaoja on esittänyt mahdollisuuden, ettei älymme koskaan riittäisi kaiken teoriaan asti, samoin kuin koira puolestaan ei ymmärrä sellaista, mikä on ihmiselle aivan helppoa.
Tähän sinä kuitenkin pystyt vastaamaan:
Minua kiinnostaisi se luonnontieteellinen "totuus", joka sinun mielestäsi on kiistatonta.
Onko se vain matemaattis-loogista vai kuuluvatko siihen empiiriset havainnot fyysisestä maailmasta?
Jos myös jälkimmäiset: mitkä ovat niitä fyysisen maailman havaintoja, jotka ovat mielestäsi "vankkaa teoriaa" eivätkä pelkkiä hypoteeseja?
🦄
Yksäri(🦄): "Onko se vain matemaattis-loogista vai kuuluvatko siihen empiiriset havainnot fyysisestä maailmasta?"
Juuri tätä olen moneen kertaan selostanut, mutta se tuntuu menneen kuin vesi hanhen selästä. Teorian asteelle pääsevät vain sellaiset havainnot, jotka noudattavat myös jotakin matemaattista kaavaa. Muut ovat filosofiaa ja romaaneja, joka kuuluvat vihteen alaan.
Siis aina sekä olevaa maailmaa koskeva empiirinen havainto että matemaattinen tai looginen teoria, johon empiria sopii. Kaikki ei sovi. Esimerkiksi välimatkan kasvaessa valonlähteestä kaksinkertaiseksi, valon tiheys vähenee neljäsosaksi, ei esim. yhdeksäsosaksi.
Voidaan ensiksi laatia matematiikka tai empiria tai päinvastoin, mutta molemmat on oltava ja niiden tulee sopia yhteen. Muuten ei tule teoriaa.
Havainto voidaan tehdä aistein tai apuvälinein, esim. elektronimikroskoopilla tai lämpömittarilla. Havaintosarja, joka ei ilmene täsmällisen matemaattisen kaavan mukaisesti on arvoton. Jossakin on vika, joka etsitään. Jos päästään sellaiseen havaintosarjaan, joka toistuu matemaattisen kaavan mukaan, on ainekset teoriaan.
Jos selittäminen johtaa vastakkain humanistisen selityksen kanssa, humanistinen on aina erheellinen.
Luonnontieteen teoriat ovat koko maailmassa TÄYSIN yhtenevät, ja tutkijasta riippumattomat, olipa hän nainen tai mies, nuori tai vanha tai onko syntyisin mistä tahansa ihmiskunnan alapopulaatiosta (ennen sanottiin roduksi).
Humanistiset selitykset taas ovat MONINAISET ja venyvät ja paukkuvat kuin jenkkipurukumi.
Erityisesti korostan, että propagoin yhteistä luonnontieteellistä metodia, enkä ole lisännyt siihen mitään omaani. Sillä saadaan aina samanlaisia tuloksia, vaikka tutkijat eivät olisi missään yhteydessä keskenään.
Ymmärsinkö nyt oikein, mitä tarkoitat:
1. Totta ovat sekä empiirinen havainto että matemaattinen tai looginen teoria, johon empiria sopii.
2. Kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria ovat hypoteeseja, koska ne eivät sovi toistensa kanssa matemaattisesti yhteen. Kummankin matemaattis-looginen puoli sopii kuitenkin ongelmitta yhteen kummankin oman empiirisen todistusaineiston kanssa.
3. Sekä kvanttimekaniikkaa että suhteellisuusteoriaa yhdistävää teoriaa ei ole olemassa.
Ymmärsinkö oikein? Ajattelet, ettei fyysisestä maailmasta ole olemassa teoriaa, joka olisi totta?
🦄
Totta voi olla monikin asia, mihin on päästy vain teoreettisella päätelyllä, mutta meillä ei käytännön syistä voi olla empiiristä vahvistusta. Ainoa teoreettisen fysiikan professorin Stephen Hawkingin tuloksista, jota pidetään varteenotettavana fyysikkopiireissä, on Hawkingin säteily.
Ajatus kulkee seuraavasti: Virtuaalihiukkaset syntyvät aina materia-antimateriaparina, pompsahtavat tyhjästä. Yleensä annihiloituvat heti, mutta jos pomsahtavat mustan aukon lähellä, ja mustis kerkiää imaista toisen. Toinen jää olemaan todellisena hiukkasena ja poistuu. Vaikuttaa kuin mustis säteilisi.
Eipä tietenkään voi todentaa empiirisesti, koska mustiksen läheisyyteen ei ole menemistä. Silti useimmat pitävät päättelyä niin hyvänä, että se on toden veroinen, mutta jää silti hypoteesiksi, niin kuin muutkin Hawkingin ideat.
On myös olemassa toisenlaisia tilanteita, joissa ei edes ole olemassakaan mitään empiirisen todentamisen menetelmää, mutta silti voi kuvitella, että se on tosi tai ei.
Tällainen on esimerkiksi kaikkeuden synty. Oliko ennen alkupamausta toinen kaikkeus, joka luhistui ja synnytti nykyisen. Emme pääse tutkimaankaan kauemmaksi kuin alkupamaukseen, ja sinnekin vain lähelle ja sitten ekstrapoloimalla galaksien ratoja.
Ja yksittaisiin kysymyksiin.
1. Tiedämme vain hyvin vähän siitä, mikä on totta, mutta sen, mitä tiedämme, tiedämme erittäin varmasti. Kansa luulee, että valtavat määrät hypoteeseista sattaisivat olla tosia, mutta eivät ole.
Esim. ei ole mitään keinoa todistaa multiversumihypoteeseja, mutta ne miellyttävät tavattomasti joitakin.
2. Kvanttimekaniika ja einsteinilainen tarkennettu klassisen mekaniikka ovat hypoteeseja, jos joku niitä sanoo hypoteeseiksi, mutta kaiken teorian puuttuessa on vain edettävä, niin kuin ne olisivat teorioita, muutenhan olisi syytä panna hanskat naulaan.
3. Ei todellakaan ole.
4. Fyysinen maailma on olemassa, mutta meillä ei ole teoriaa, joka selittäisi läheskään kaikki sen piirteet. Luultavasti vain pienen pienen osan. Sen sijaan ajatus, että maailma olisi 'simulaatio' on aivan järjetön. Mitä simuloitaisiin, kun kyse on ainoasta maailmasta, jonka voimme havaita.
Kvanttimekaniikka ja yleinen suhteellisuusteoria ovat historian tarkimmin testattuja tieteellisiä teorioita omilla sovellusalueillaan. Niiden avulla on ennustettu ja mitattu ilmiöitä uskomattomalla tarkkuudella.
Ratkaisematon ongelma on se, ettei niitä vielä osata yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi teoriaksi ääriolosuhteissa, kuten mustien aukkojen sisällä tai aivan maailmankaikkeuden alkuhetkillä. Tämä ei kumoa kumpaakaan teoriaa, se kertoo vain, että fysiikassa on edelleen avoimia kysymyksiä. Juuri siksi tutkitaan esimerkiksi Hawkingin säteilyä, informaatioparadoksia, kvanttigravitaatiota ja sitä, onko aika-avaruus pohjimmiltaan jatkuva vai “rakeinen”. Näistä käydään edelleen vilkasta tutkimusta, eikä yksimielisyyttä ole.
Tässä näkyy vain ihmisen pienuus maailmankaikkeuden suuruuden äärellä. Tiede ja ihminen on rajallinen. Uskonto ei ole lainkaan huono vaihtoehto selittämään elämänkatsomuksellisesti puuttuvia palasia.
Yksisarviselle vielä tiedoksi, olen juuri niin informatiivinen kuin kulloinkin haluan.
🤓
Se mikä rennosti.m:n ajatuksissa häiritsee on hänen tapansa yksinkertaistaa asioita siten, että ne vääristyvät.
Hän kertoo maailmankuvansa olevan luonnontieteellinen mutta samaan hengenvetoon väittää, että luonnontieteen vahvimmat teoriat ovat vain hypoteeseja.
Kun häneltä sitten kysyy, mikä on se luonnontieteellinen tietopohja, joka on saatu selville luonnontieteellisellä menetelmällä ja johon hänen maailmankuvansa perustuu, vastauksena on muutamia hajanaisia fysiikan tuloksia. Miten niiden pohjalta saa rakennettua kokonaisen maailmankuvan?
Metodi on tärkeintä, hän sanoisi. Hän ei kuitenkaan noudata "luonnontieteellistä" metodia elämässään, esimerkiksi keskustellessaan, joten on hyvin, hyvin vaikeaa ymmärtää, mikä pohjimmiltaan on tuo luonnontieteellinen maailmankuva, jota hän niin suuresti arvostaa. Metodin ymmärrän kyllä, mutta en sitä, miten se kääntyy maailmankuvaksi.
Rennosti.m on myös vahvasti normatiivinen monissa kirjoituksissaan, ei läheskään aina huonolla tavalla, mutta vahvasti. Mikään normatiivisuus ei kuulu luonnontieteelliseen maailmankuvaan, koska fyysinen materia ei aseta normeja, vain syy-seuraussuhteita.
Minä pidän itsestäänselvänä, että mitään objektiivista "totuutta" ei ole edes olemassa. Koko käsite on peräisin mekanistis-deterministisestä filosofiasta, joka perustuu klassiseen mekaniikkaan, joka taas on todettu virheelliseksi tavaksi selittää fyysistä maailmaa (lukuun ottamatta niitä aallonpituuksia, jotka ihminen voi havaita ilman apuvälineitä).
Harry Potter on juuri niin tuittupäinen kuin haluaa ja siihen on Yxärin tyytyminen. 🙏 On helpompaa halkaista atomi kuin pyytää Harry Potterilta jotain. ⚛️
🦄
Yksäri(🦄): "Minä pidän itsestäänselvänä, että mitään objektiivista "totuutta" ei ole edes olemassa."
Tiedon nihilismi on tuttu filosofian historiasta, mutta luonnontieteitten noudattaman menetelmän valossa se ei ole validi. Olisi kovin vaikea selittää, miksi lunnontieteilijät saavat samat tulokset kaikialla maailmassa tutkijan henkilöön katsomatta.
Se on niin hämmästyttävä asia, että sitä selittämään on laadittu salaliittoteoria: Luonnontietelijät ovat salaa liitossa keskenään ja vääristelevät tutkimuksensa, jotta saisivat ne samoiksi. Lopullinen tarkoitus on ottaa koko maailmassa valta.
Salaliittoajattelun kehto on humanistisen moninaisuuden oikeuttamisessa.
Ilmaisin kantani turhan kärkevästi:
En kannata tietoteoreettista nihilismiä vaan tietoteoreettista agnostisismia ja fallibilismia.
En pidä mitään ihmisen hankkimaa tietoa lopullisena totuutena.
🦄
Onko tekoäly sinkku? Voisin sopia treffit 🥰 Pesee perusjontterin mennen tullen!
Tämäkin aloitus on sotkettu turhalla tekoäly jargonilla. Ihmiskunta on saanuy mitä tilannut.
Tekoälyn luoma teksti on kuin liiton arkin avaaminen Aareteen Metsästäjissä. Ensin näkee kultaa, rikkauksia ja kauneutta. Sitten teksti käy etomaan ja se muuttuu pandoran arkuksi. Jo nyt tunnen, miten se etoo lievästi.
Ikävä asenne sen tekee.
Vihjaat, että olisin tehnyt aloitukseni AI:n avulla. Ei pidä paikkaansa. En ole vielä koskaan kysynyt tekoälyltä yhtään mitään.
Niin, sen kyllä olen huomannut, että palsta on LUULIJOITA turvoksissaan.
Ei, vaan tarkoitin siihen osallistunutta.
Näkisin, että aloitus ja aloittajan kommentit ovat turhaa provosointia.
Asiallinen kommentointi ei kulje käsikädessä nyt herttailevan vit..lun kanssa.
Kulkee käsikädessä aloituksen väittämän kanssa: ovat pelkkää sutta ja sekundaa. 🤭
00034 minulle: "Kaiken lisäksi herjaat täällä kehitysvammaisia. Olet kertonut täällä toimineesi alalla. On järkyttävää, millaisia ihmisiä puolustuskyvyttömien ihmisten kanssa työskentelee?!"
Kirjoitin jo kerran vastauksen uskomattomaan väitteeseesi, että olisin häväissyt kehitysvammaisia. Luulisin, että olet sekoittanut minut Anonyymi00029:n kirjoitukseen:
"Epäloogisesti päätelty. Kehitysvammainen on syytön omaan yksinkertaisuuteensa."
Kerroin kirjoittavani vain ja ainoastaan sinisellä nikilläni, pyysin tarkistamaan väitteesi, ja toteamaan, että olit erehtynyt henkilöstä. Luultavasti aidosti luulit, että olin moittinut kehitysvammaisia, pyysin tarkistamaan asian ja pyytämään anteeksi.
Sen sijaan moitteesi oli jäänyt, mutta vastineeni oli poistettu palstalta. Olen todella kamaloitunut, että vale ja poistaminen otetaan aseeksi keskustelussa.
Poistettu on myös pitkä kirjoitukseni, jossa selvitin syitä, miksi 1) aivojen simulointi ei tule olemaan helppoa ja 2) miksi ei ole lainkaan varmaa, voidaanko luoda kevytversio älystä, joka ei simuloisi aivoja.
Siinä toivossa, että pitkä kirjoitukseni saisi vielä olla palstalla jonkin aikaa, ennen kuin se poistaan, kertaan kuitenkin sen pääkohdat.
Tekoälystä olen voinut sanoa vain, mitä se on tällä kehitystasolla, mutta en pysty arvioimaan, miksi se kehittyy.
Ihmisaivothan ovat ovat jo sinänsä vaikeasti rakennettava hermoverkko. Vaikka verkkojakin pystytään simuloimaan tietokoneilla, on vielä monta mutkaa matkassa.
1) Emme vielä alkuunkaan tiedä, millainen aivojen hermoverkosto todella on. On yhteyksiä siellä täällä ja on kauempiakin yhteyksiä.
2) Yhteydet toimivat vieläpä moninkertaisilla tai harvoilla hermoradoilla, joten jo sen takia täytyisi simuloida eri tehoja.
3) Yksittäinenkin hermorata toimii eri teholla kuin toinen.
4) On useita takaisinkytkentöjä. Millä nopeudella mikäkin takaisinkytkentä toimii?
5) Hermoradat ovat eri pituisia. Pitäisi simuloida myös viipeiden suuruutta.
6) Aivoja ei voi simuloida pelkastään, koska ne saavat koko ajan aistin- ja ääreishermojen kautta palautetta tai lisäinfoa.
7) Aivot ovat koko ajan vaihtelevissa fyysisissä ja kemiallisissa tiloissa.
Siinä on muutamia seikkoja simuloitavaksi, ja suurella todennäköisyydellä ilmenee lisää sellaisiakin, joista meillä ei vielä ole aavistustakaan. En rohkene sanoa, mikä on lopputulos, mutta ainakin simuloinnin tie on kivinen.
Toinen mahdollisuus olisi sitten, että aivoja ei edes pyrittäisi simuloimaan, vaan saavutettaisiin pienemmällä ohjelmalla tekoälyn kevytversio, siis oikean tekoälyn, eikä markkinoiden takia teköälyksi nimitetyn, joka nykyvaiheessa on jo hyvämuistinen mutta kahedorga.
Palstalla on ollut asiallisia ja asiattomia kirjoituksia. Lopulta trollien kokoontumisajot. Kiitän kaikkia kirjoittajia!
Äkkiseltään luulis, että nousisi muidenkin kuin vain sinkkujen, mutta mitäpä minä näistä tietäisin.