Elikkäs aloimme seurustella kolmisen kuukautta sitten. Tutustuimme puhelinkeskusteluissa ja muutaman kerran vietimme kosteita juhlia. Hän rakastui pätä pahkaa ja puhui pian rakkaudesta. Yhteen muutimme jo parin kuukauden tutustumisen jälkeen. Hän kertoi olevansa mustasukkainen ja omistushaluinen kuulemma terveellä tavalla. Kiire oli kova ja kihloihin hän pyysi heti pian. Vauvastakin on haave kuulemma kanssani. Joka päivä sata kertaa sanoo rakastavansa jne. mutta...kas kummaa, pientä "vittuilua" alkoi tulla kuvioihin muutettuamme yhteen. Joskus hän tyrmää mielipiteeni ja vähättelee ajatuksiani. Toisaalta hän tuntuu arvostavan välillä ja keskustelemme normaalisti. Ikään kuin hänessä olisi kaksi puolta. Ravintolaillan jälkeen humalassa hän on kaksi kertaa pitänyt kiinni, estänyt poistumasta ja tönäissyt sängylle. Haukkunut huoraksi jne. Varsinaista lyömistä ei ole tapahtunut. Kerran myös itse ravintolassa kävi kiinni niin, että jäi käsivarsiin käden kuvat mustelmina ja tarttui kasvoihin puristaen. Nämä pahimmat ovat tapahtuneet aina kirkkaita ottaessa. Ei oluesta tule pahaksi. Selvinpäin hän on joskus mykkäkoulua harrastava, totinen ja vihaisen oloinen. Joskus aamulla näyttää, kuin hän vihaisi minua ja saattaa sanoa, että "pöljä" tai vittumainen akka. Eihän kuulosta hyvältä..? Mutta mitä kummaa sitten tapahtuu, kun alan puhumaan hänen käytöksestään! Hän muuttui viikko sitten unelmien prinssiksi, kun otin asian puheeksi. Hän katui tekojaan(vaikka vierittikin osan syystä minulle) ja on ollut aivan eri mies siitä lähtien. Ainoa huono asia on hänen kohtelu ikänkuin seksiobjektina. Nostaa ilmaan, vie makuuhuoneeseen sängylle työntäen(hellästi kylläkin), kysyy saako rakastella minua(ikäänkuin minä en haluaisi!), yleisillä paikoilla läpsii pepulle tai tarttuu rintoihin...jostain syystä tunnen oloni hyväksikäytetyksi. En ole maininnut vielä asiasta, mutta olen torjunut jo lähentelyjä. Hän jättää minut kyllä silloin rauhaan. Minua huolestuttaa seuraava humala ja mitä siitä seuraa. Minä voin kuulemma tehdä hänet onnelliseksi. Hän hokee myös alituiseen, että eihän petetä toisiamme ja ollaan aina rehellisiä. Noh, nyt tietysti haluaisin uskoa, että hän ei ole enää väkivaltainen, vaan tämä rakastava mies, joka oli alussakin. Viinahan tunnetusti pistää pään sekaisin. Vai mitä siskot?
Mitähän nyt tapahtuu...
nyrkki&hella
182097
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mun mies on kanssa harrastanut tönimistä ja muita samanlaisia kuin sun mies. Ei kännissä vaan ihan selvistä päin. Vuosien varrella kerta kerralta pahentunut. Talvella lensin jo selälleen hankeen yöpuvussa ja paljain jaloin, sunnuntaisen riidan jäljiltä on käsivarsissa 12 mustelmaa ja muutama ruhje. Kaduttaa, etten lähtenyt ensimmäisen tönäisyn jälkeen, joka tuli muutaman kuukauden yhdessäolon jälkeen. Nyt on mennyt 12 vuotta ihan hukkaan. Arvaa, juhlittiinko tänään onnellisina 8-vuotishääpäivää?
http://www.lyomatonlinja.fi/
http://www.nettineuvo.fi/nettineuvo/resources/palveluhakemisto.jsp?service=Tukinainen
http://www.tukinainen.fi/
http://www.miessakit.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=miessakit&mid=4&sid=20081
käy lukemassa amnesty ja siellä naisiin kohdistuva väkivalta. Suomessa kuolee n. yksi nainen viikossa väkivallan uhrina. Älä jää turhan tilaston koriste-ehdokkaaksi.
Muutenkin liian äkkiä muutat yhteen, 2 kuukautta!
v*ttuako sä mulle rupeat saarnaamaan, mitä tehdä? kysyinkö mä sun mielipidettä tai neuvoa?
kirjoitellaan, mitäpä muutakaan. Miksi sitten kirjoittelet, jos et apua halua. Silloin kannattaa asioita pohtia vain omassa pikku päässään. Ei kannata täällä purkaa sit ollenkaan.
Halusit kuulla vastauksen: kyllä se siitä muuttuu, kunhan kännissä koheltaa...
Ikävä kyllä täällä naiset tietävät sen, että EI muutu, ei vaikka voissa paistaisi.
Joku harva ehkä, muuten on tilanne vain pahenevaa laatua.
en siis ollut ohjeita pyytämässä enkä keneltäkään apua hakemassa. naiivina kuvittelin, että joku muu ehkä minun kokemukseni myötä tajuaa olla tekemättä samoja virheitä. en ole halunnut kuulla vastausta kännissä koheltamisesta tai muustakaan. ihan tietona vain, että meidän perheessä ei edes käytetä alkoholia. opettele lukemaan
onko mulla mennyt sit näkö: "ja muutaman kerran vietimme kosteita juhlia" sekä "Ravintolaillan jälkeen humalassa hän on kaksi kertaa pitänyt kiinni, estänyt poistumasta ja tönäissyt sängylle."
"Nämä pahimmat ovat tapahtuneet aina kirkkaita ottaessa. Ei oluesta tule pahaksi."
vielä "Selvinpäin hän on joskus mykkäkoulua harrastava, totinen ja vihaisen oloinen."
En siis osaa lukea ja teidän perheessä ei käytetä alkoholia?
minä siis olen tuo 12 mustelmaa, jolle olet tätä vuodatustasi laittanut. kuten sanoin, meillä ei käytetä alkoholia vaan asiat tapahtuu ihan selvistä päin.
niin kipakasti vastalauseen, etten huomannut tuota mustelmajuttua siinä välissä ollenkaan!
Sori!
Tänään häivyt sen miekkoses viereltä, tuntui miltä tuntui. Pahenee vaan, usko pois. Jatkossa myös iskut kovenevat, alistaminen lisääntyy ja halveksunta. Lähde vielä, kun olet järjissäsi. Itse en tajunnut lähteä, salasinkin koko väkivallan muilta. Lopulta oli pakko lähteä, kun meinas henki lähtä. Sitten joutuu toipumaan siitä entisestä helvetistä vuosia...hukkaan menee väkivaltaisen ihmisen rinnalla elämä.
Hohhoijaa, joskus sitä ihmettelee miten tyhmiä naiset voivatkaan olla kun suostuvat hakattaviksi..
hohhoijaa joskus ihmettelen miten joku on, niin idiootti ettei kykene empatiian toista ihmistä kohtaan! Minua on hakattu kotona pienestä pitäen ja haukuttu. En edes käsittänyt ettei se ole normaalia, kun olen kokenut sitä koko ikäni omien vanhempien taholta. Siinähän tyhmänä ihmettelet se on kuule semmonen juttu, että jos turpaan vetoa ja muuta ois koko ajan moni lähtisi, mutta "valitettavasti" on niitä hyviäkin päiviä, kun kaikki menee suorastaan loistavasti. Onneksi järki tuli kehiin ja onnikin ja pääsin siitä juipista eroon. Se on niin helppoa ilmeisesti olla jotain mieltä jostain kun periaattessa ei tiedä asiasta mitään. Kyllä se kuule elämä sinuakin vielä kaltoinkohtelee, että opit arvostamaan muitakin kuin itseäsi.
hohhoijaa joskus ihmettelen miten joku on, niin idiootti ettei kykene empatiian toista ihmistä kohtaan! Minua on hakattu kotona pienestä pitäen ja haukuttu. En edes käsittänyt ettei se ole normaalia, kun olen kokenut sitä koko ikäni omien vanhempien taholta. Siinähän tyhmänä ihmettelet se on kuule semmonen juttu, että jos turpaan vetoa ja muuta ois koko ajan moni lähtisi, mutta "valitettavasti" on niitä hyviäkin päiviä, kun kaikki menee suorastaan loistavasti. Onneksi järki tuli kehiin ja onnikin ja pääsin siitä juipista eroon. Se on niin helppoa ilmeisesti olla jotain mieltä jostain kun periaattessa ei tiedä asiasta mitään. Kyllä se kuule elämä sinuakin vielä kaltoinkohtelee, että opit arvostamaan muitakin kuin itseäsi.
Viestisi taisi tulla kahteen kertaan... "virn"
se on niin että väkivalta ei lopu! Kun jotenkin selviät vuosien jopa vuosikymmenien päästä pois,alkaa hidas toipuminen.Ketään ei voi muuttaa!
Lasten ja humalaisten suusta totuuden kuulee, sanotaan. Mitä nyt tapahtuu, on aivan täysin sinun oma päätöksesi, jonka seuraukset saat myös vain sinä kantaa (toivottavasti eivät lapsesi joskus). Kannattaa otta vastuuta ajoissa ettei käy niinkuin nimimerkkisi ennustaa.
On hyvin helppo sanoa toisille, että tee niin tai näin, mutta tosi asia on että on vain yksi vaihtoehto sinulle - tai oikeastaan kaksi; lähdet heti ennenkuin pahempaa pääsee/tulee tapahtumaan. Tai sitten hyväksyt ja kärsit elämäsi muuttumisen helvetiksi.
Kaivele kevään City-lehdet käsiisi vaikka netistä ja lue asiantuntijan kirjoituksen ja lukijoiden kokemukset juuri tällaisista henkilöistä. Sillä kaksijakoisella mielellä on tieteellinen nimikin. Tallainen ihminen on tunnevammainen ja vaatisi pitkäaikaista hoitoa, eikä hän tule itsestään muuttumaan, vaan kun saa sinut sidotuksi itseensä, väkivalta ja alistaminen vaan yltyy ajan myötä.
Näin miehinen mielipiteeni on se, että lopetat sujteesi ystävällisesti ja päättäväisesti, vaikka toinen rukoilisi polvillaan vieressäsi - jonka hän lounnollisesti tule tekemään ja paljon muutakin ettet jättäisi häntä.
Joopatijoo,otapa sisko-kulta jalat allesi HETI NYT.Olen kokenut kaksi samankaltaista suhdetta,tuo on kuin kopio,viimeisestä suhteestani.paitsi,sulla ei viel loppunut.Mulla päätty käräjille,vastapuoli sai ehdollista,korvausvelvollisuuden kivusta,särystä,henkisistä kärsimyksistä,vapauden riistosta,seksuaalisesta teosta.Älä luota noin lyhyen suhteen jälkeen,tiedätkö hänen taustansa,onko samalta paikkakunnalta,vai joku deitti-tuttu?
Isänsä oli samanlainen ja hän joutui nuorena erottamaan äidin kimpusta isänsä. Edellinen avioliitto päättyi väkivaltaan. Kumma miten mies osaa puhua niin hyvin. Uskon häntä tosissaan! Onko ne niin hyviä puhumaan??