Olen ihan tavallinen ystävällinen ja iloinen tyttö, joka tulee toimeen niin poikien kuin tyttöjen kanssa. Entinen poikaystäväni on saanut jostain päähänsä, että olen "pelottava". Tai siltä ainakin tuntuu.
Mistä tällainen pelko voi johtua? Haluaisin olla entisen hyvä kaveri, EN todellakaan HALUA seurustella enää hänen kanssaan mutta seurustelimme pitkään ja liikumme samoissa porukoissa, joten haluaisin että hänkin voisi olla seurassani oma itsensä. Erostammekin on yli vuosi ja molemmilla on jo uusi kuvioissa. Silti tuntuu, että ikäänkuin estäisin eksää nauttimasta elämästään: hän ei uskalla puhua tyttöystävästään tai pelkää kertoa yhteenmuuttoaikeistaan tyttönsä kanssa, kaikesta muusta puhuu ja kertoo innoissaan. Kun olen sanonut, että saa kertoa mulle näistä asioista (ovat luonnollisia) niin vastaa, että "kun en tehnyt sun kanssakaan" tms. Saattaa esimerkiksi kertoa, että lähtee laivalle, mutta ei mainitse ollenkaan tätä tyttöä, vaikka luettelee kaikki muut matkustajat. Miksi? Miten voisin vielä paremmin ilmaista, että olisi luonnollista puhua asioista eikä tarvitse salata multa onneaan ja ymmärrän hyvin että uuden tyttöystävän kanssa tehdään eri asioita, niinhän itsekin teen uudessa suhteessa...nämä siis olen sanonut. Olen yrittänyt selittää, että onhan meillä nyt molemmilla eri elämäntilanne töissä ja opiskeluissakin. Nyt kaipaisin miesten logiikkaa mutta älkää sekoittako tähän ihastumista, sillä nyt ei ole siitä kyse...
Mistä tällainen pelko voi johtua? Haluaisin olla entisen hyvä kaveri, EN todellakaan HALUA seurustella enää hänen kanssaan mutta seurustelimme pitkään ja liikumme samoissa porukoissa, joten haluaisin että hänkin voisi olla seurassani oma itsensä. Erostammekin on yli vuosi ja molemmilla on jo uusi kuvioissa. Silti tuntuu, että ikäänkuin estäisin eksää nauttimasta elämästään: hän ei uskalla puhua tyttöystävästään tai pelkää kertoa yhteenmuuttoaikeistaan tyttönsä kanssa, kaikesta muusta puhuu ja kertoo innoissaan. Kun olen sanonut, että saa kertoa mulle näistä asioista (ovat luonnollisia) niin vastaa, että "kun en tehnyt sun kanssakaan" tms. Saattaa esimerkiksi kertoa, että lähtee laivalle, mutta ei mainitse ollenkaan tätä tyttöä, vaikka luettelee kaikki muut matkustajat. Miksi? Miten voisin vielä paremmin ilmaista, että olisi luonnollista puhua asioista eikä tarvitse salata multa onneaan ja ymmärrän hyvin että uuden tyttöystävän kanssa tehdään eri asioita, niinhän itsekin teen uudessa suhteessa...nämä siis olen sanonut. Olen yrittänyt selittää, että onhan meillä nyt molemmilla eri elämäntilanne töissä ja opiskeluissakin. Nyt kaipaisin miesten logiikkaa mutta älkää sekoittako tähän ihastumista, sillä nyt ei ole siitä kyse...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jaa-ah..minusta tuntui ainakin "oudolle" jutella entisen tyttöystävän kanssa siitä, että on löytänyt uuden ihmisen elämäänsä..enimmäkseen pelkäsin kuitenkin, että loukkaisin häntä jotenkin.
No miten siis voin näyttää ettei hän loukkaa minua?
Rupeat tyhmäksi. Saat olla vaikka miten kaunis ja upea kunhan et ole fiksu tai ainakaan näytä siltä. Se jos mikä pelottaa miehiä.
Muistutetaan nyt sitten vielä siitä että se miten muistat eksäsi olleen oma itsensä eroaa luultavasti siitä miten hän tilanteen kokee nyt. Uusi suhde muuttaa suhtautumista moniin asioihin, ja tuohon nyt yleensä vähintään.
Ehkä sinun eksäsi ei vaan halua "juoruta" sinulle suhteestaan tai uudesta naisystävästään. Jos hän seurusteluaikana puhui sinulle kuin poikaystävä naiselleen, leperrellen ja hölisten kaikkea muuta mitä kavereille ei ikinä puhuttaisi. Et ole enää hänen nainesa, luulen että häntä ei vaan kiinnosta kertoa sinulle muuttoaikeistaan jne. Ja painostaminen on vaan rasittavaa. EI mies ole enää sinulle tilivelvollinen :) Pidä vaan se frendietäisyys.
Olen pitänytkin frendietäisyyden. Välillä vaan tulee kiusallisia tilanteita, sillä liikutaan samoissa porukoissa ja miehen tyttöystävä tai kaveri saattaa sanoa jotain sellaista, mitä en tiennyt ja kun sanon ettei "pena" ole kertonut niin tämä kertonut osapuoli on jotenkin nolona ja "häh, miksiköhän...?" ja itse en voi muuta sanoa kuin että en tiedä ja anteeksi. En siis todellakaan tarkoita lepertelyä tai sitä että olisi tilivelvollinen vaan ihan perusasoista puhumista. On hänen tyttöystävänsäkin nolossa asemassa, kun ihmettelee miksi ei ollut kertonut heidän muutosta. Tyttöystävän tunnen siis myös hyvin.
mies ehkä olettaa että naiset jotka yleensä kai keskustelevat suhteista enemmän ovat jo jutelleet tästä asiasta. Mitään noloa tuossa ei ole. Ja perusasia on että suhteen sisäiset asiat eivät aina kuulu ulkopuolisille. Totu ajatukseen.
Mitkä ovat näitä "perusasioita", joita sinun tulisi tietää?
Oman kokemukseni mukaan miehet kertovat hitaasti asioita jopa mieskavereilleen, joten tästä voinee juuri johtua, että mies ei kertonut sinullekaan muuttoaikeista tms. Tuskin taustalla mitään "syvällistä" on.
Pointtinihan olikin se, että miten voisin ilmaista sen, että mies ei "pelkäisi" mua? Jos jotenkin voin sitä ilmaista. Ajattelin kysellä täällä jos jollain olisi ollut sama tilanne niin oisin ymmärtänyt paremmin.
Tuo lausahdus "Pena ei oli kertonut" jne. kalskahti ainakin mun korvaani. Jos tunnet heidät molemmat ja liikutte samoissa ringeissä, heillä on varmaan juuri tuosta ko. lausahduksesta ja saman tapaisista sellainen tunne että sulle tosiaan pitäis kertoa jotain. MIksi ihmeessä heidän pitäisi kertoa sulle yhtään mitään, mistään?? Jos ihmettelet vielä ääneen kun ei olla kerrottu jotain heidän YKSITYISASIOISTAAN, varmasti he ovat seurassasi hyvinkin vaivautuneita. Mitä sulle enää mikään kuuluu? Kertovat mitä kertovat jos huvittaa jos ovat vielä ystäviäsi. Mä ainakin karttasin noin uteliasta "ystävää". Ex ON ex.
Annat miehen olla vaan vaiti, tuskin se sua pelkää. :) Ei vaan oo kiinnostunut jakamaan asioitaan enää sun kanssa; se on ihan normaali tapa suhtautua exiin, eihän sitä muuten olisi erottu.
Ehkä hän myös on vaivaantunut seurassasi, koska olitte kuitenkin ennen pari; tähän ei ole varmasti mitään syytä, sellainen olo vain helposti eronneille tulee vaikka kuinka hyvin "ollaan ystäviä". Ei exien mitään parhaita frendejä tarvitse kyetä olemaan, eihän?