Riidellään

Mull on erittäin rakas ystävä joka vuodesta toiseen pakenee riitoja ja erimielisyyksiä ja asettaa mut odottamaan itseään ikään kuin marttyyrina.

Mull on rakas ystävä joka kertoo mulle miten mun tulis käyttäytyä ja ajatella, sinänsä itse sanomatta sanaakaan varsinaiseen asiaan. Ikään kuin pakenee paikalta, puhumattomana, jättää tilanteen hautumaan. Mutt mun pitäs kaiken edellisten vuosien kokemuksien perusteella tietää - mikä häntä loukkaa! Emm siis ole oppineet koskaan tekemään tästä keskustelun aihetta, vaan sitten kun aika on kulunut tavallaan unohdamme asian, ja palaamme taas ns. "yhteen" - ikäänkuin aika ois parantanut sen tapahtuman ja siihen johtaneet tilanteet, sun muut. Silti teemme sitä samaa "kaavaa" vuodesta toiseen. Emme siis riitele, siitä syntyy pattimatti ja Hän lähtee "kävelee" - pois syytellen ja korostaen mitä minä tein väärin. Häntä kohtaan. Ikään kuin se mitä olen sanonut, ei olisikaan mulle mitenkään sopivaa, luonnollista tai hyväksyttävää, koska HÄN on tästä nimenomaisesta asiasta mahdollisesti maininnut joskus aiemmin.... "tästähän on keskusteltu jo 2022" - hah hah haha :) Vähän kuin että vihille mennessä sanoo tahtovansa, niin se on niin pysyvästi , jatkossakin, - ellei ilmoita asiaa muuttuvaks, muuttuneen.

No mull on rakas ystävä, erittäin rakas. Mutt meill on tässä sellainen kehitystehtävä, toisiamme kohtaan. ja mä koen aina tulevani jätetyksi. syytellyksi ja moitituksi. ja
Hän menee luolaansa nuolemaan haavojaan:) - jotka ei mun mielestä oo ees pintaraapaisuja :D