Olen katsellut ensimmäistä gravel-pyörää työmatkoille, hiekkateille ja satunnaisille pidemmille lenkeille. Budjetti olisi mieluiten noin 1000-1700 euroa, mutta hyvän vaihtoehdon kohdalla voisin venyä enintään 2000 euroon. XXL, Bikesterin ja muutaman paikallisen liikkeen valikoimia olen jo selaillut, mutta vaihtoehtoja tuntuu olevan sen verran paljon, että valinta menee helposti vaikeaksi.
Onko tässä hintaluokassa jotain tiettyä mallia, jota kannattaisi erityisesti harkita? Levyjarrut ja melko rento ajoasento kiinnostavat. Pyörällä ei ole tarkoitus ajaa kilpailuja, vaan haussa olisi mukava ja kestävä yleispyörä. :)
Onko tässä hintaluokassa jotain tiettyä mallia, jota kannattaisi erityisesti harkita? Levyjarrut ja melko rento ajoasento kiinnostavat. Pyörällä ei ole tarkoitus ajaa kilpailuja, vaan haussa olisi mukava ja kestävä yleispyörä. :)
Vastaukset 184
Vanhimmat
Googleta, netistä löytyy hyviä vaihtoehtoja tuolla budjetilla
No googlasin ja vaihtoehtoja tuli varmaan sata vastaan. Kaikki näyttää kuvissa melkein samalta ja joka paikassa kehutaan omaa pyörää hyväksi. Mistä niistä pitäisi tietää mikä oikeasti kannattaa ostaa?
En haluaisi maksaa kahta tonnia pelkästä merkistä. Ajot olisi enimmäkseen asfaltilla ja hiekkateillä, joskus ehkä metsäautotiellä.
Esim. https://testaajat.com/paras-gravel-pyora/ tuossa on ihan asiallinen ja suht tuore vertailu josta löytyy hyviä vaihtoehtoja
Tuolla käytöllä melkein mikä tahansa 1200-1600 euron gravel riittää.
Katso oikea koko, hydrauliset levyjarrut ja sellaiset välitykset, joilla pääsee mäet ylös ilman että polvet hajoavat.
Kahden tonnin budjetti ja silti pitäisi keskustelupalstan valita pyörä puolesta. Mene kauppaan, istu satulaan ja osta se joka ei tunnu hirveältä. Ei tavallisessa sunnuntaiajossa huomaa onko vaihtajan kyljessä yksi kirjain enemmän vai vähemmän.
Eikö keskustelupalstan idea ole juuri kysyä muiden kokemuksia? Liikkeessä myyjä suosittelee helposti sitä mallia, jota sattuu olemaan varastossa.
Aloittajalle sanoisin, että älä käytä koko budjettia itse pyörään. Kypärä, polkimet, valot, pumppu, varasisäkumi ja kunnolliset housut maksavat myös.
Kannattaa päättää ensin haluatko yhden vai kaksi eturatasta. Yhdellä eturattaalla käyttö on yksinkertaista ja huoltoa on vähän vähemmän. Kahdella saa pienemmät välit vaihteiden väliin ja yleensä enemmän sopivia vaihtoehtoja maantieajoon.
Itse ottaisin kahdella eturattaalla, jos asfalttia tulee paljon. Jos ajat enemmän soralla, metsäautoteillä ja huonoilla reiteillä, yksi eturatas voi olla mukavampi.
Mitä väliä rattaiden määrällä on jos kunto loppuu ensimmäiseen ylämäkeen? Sähköpyörä vaan alle niin ei tarvitse miettiä välityksiä eikä harjoittelua. :)
Gravelia kysyttiin, ei sähköpyörää. Sopivilla vaihteilla aloittelijakin pystyy ajamaan mäkiä omaan tahtiin. Ei pyöräilyssä tarvitse todistaa kenellekään mitään.
Normaalikuntoinen, terve ihminen kyllä kykenee ajamaan polkupyörälää normaalisti. Kuntokin kehittyy.
Oletko tollo, kysyttiin gravelia?
Jos tarve on muulle, kysytään sitä.
Lihasheikkousmies havaittu. Omituista käytöstä, ei jatkoon.
Mistä ne välitykset tietää tai osaa katsoa?
Kunto kasvaa pyöräillessä...
Testissä 5 parasta, tuolla sanotaan. Mitenkähän on alustavat valinnat tehty, että on saatu testiin 5 parasta? Montakohan alkujaan oli mukana valinnassa, 10, 30 vai montakohan?
Tuo ln kaupallinen sivusto, ei mikääm riippumaton testi.
Mainonnassakaan ei saa valehdella.
tuo testaajat-sivu on ihan testiksi puettu mainossivu, noita näkee nykyään paljon. pidä niitä mainoksena ja tutustu sen sijaan vaikka fillari-lehden tai edes teknarin testeihin.
Omituista että kaikki on pyöriä jotka on huonoja maantiellä. Maantie kun on monesti myös soratie parhaasta päästä. 1X sopii parhaiten varsinaiseen maastopyörään.
Soratiekin on maantie.
Minkä kokoinen aloittaja on? Pituus ja jalan sisämitta auttaisivat edes vähän. Valmistajien kokotaulukot eivät ole keskenään samanlaisia. Toisella merkillä sopiva voi olla M ja toisella 54 tai jopa 56.
Millä tahansa pyörällä voi ajaa "soralla" (=Gravel), ei siihen mitään "hintahtavaa" gravel-pyörää tarvita, pois lukien tietysti kapearenkaiset maantiepyörät.
Aloittaja etsi gravel pyörää maantie ja soratieajoon, ei mitä tahansa pyörää.
Aika homofobista väittää gravelpyöriä "hintahtaviksi".
Perästä kuuluu!
Sähköpyörä paras ei tule hiki.
On myös Gravel sähköpyöriä.
^ Lisäys: Eivät vaan sovi aloituksessa mainittuun budjettiin.
Kyllä yhden eturattaan etu on merkittävä, oli sitten kysymys maantie-tai sorapyöräilystä. Jos on edes kohtalaisessa kunnossa niin 40-piikkinen eturattaaksi ja taakse 11-36 (11-lehtinen) niin tarjoaa hyvää kyytiä maastoon/maantielle.
40 piikkinen edessä ja 11 piikkinen takana on aika hidas maantielle. Maantiepyörissä 52/11 yleinen isoin välitys.
up ylös
1x11 vaihteinen, ei sähkövaihteita, vähintään 50mm leveä rengas mahtuu.
Riittävästi kiinnityspisteitä juomapulloille ja muille tarvikkeille eli jos retkeilemään lähdet niin saa ruuvattua kiinni kaikenlaista telinettä.
Hanki samalla myös pari vaihtajan korvaketta varalle, ovat fillarimallikohtaisia nuo.
Shimanon vaihteet kuulemma helpompia säätöjen osalta, Sramin vaihteet huonompia kuin vastaavan hintaiset Shimanot.
Kuulemma. Tiedänmä että Sram Rival1 on laatuvaihteisto. Kokemusta 35600- kilometrin verran. Koskaan tarvinnut säätää mitenkään. Toimii kuin ihmisen ajatus niin kauan kuin rataspakka kestää. Noin 8000 kilometriä. Sitten asennetaan uusi yksitoistalehtinen.
Eipä kauaa kestä rataspakka.
Jaa. T47- poljinkeskiö kestä välttämättä sitäkään. Keskiverto ketju noin 2000- kilometriä. Silti poljen mieluummin kevyellä polkupyörällä, ja kevyesti kulkevalla, kuin jollain patarautamummonpolkupyörällä. Kyllä kestää mutta paino ja hannaavat osat tekee sen että tuntuu kuin kivirekeä kiskoisi.
Ap, missä olet matkustellut?
Kysyttiin gravelia, ei sitä missä kannattaa matkustella.
Miksi tuota ei voi Suomentaa hiekkatiepyöräksi polkupyöriä myyvillä sivustoilla.
Se on soralle
On joillakin mennyt pyöräily vaikeaksi.
Millä tavalla?
Markkinatalouden pitää pyöriä. Pyöräily (teknisyys) on kyllä ollut turhien keksintöjen erämaa 90-luvun puolivälin jälkeen.
Ei tietenkään. Jos olet samaa mieltä autoista, niin sitten. Harva suostuisi vaihtamaan nykyautonsa 90-luvun tekeleeseen.
Moni osaava haluaisi varmasti helppohoitoisen ja itse huollettavan auton.
Tein samaa mitä eilen
Minäkin tein samaa mitä eilen. Pyöräilin aivan omin voimin 104 kilometriä ja kuusi metriä. Tänään GPS kertoi pyöräilylenkin pituudeksi 111 kilometriä ja 700 metriä.
Omin voimin? No kenen muun, pyörähän on gravel?
Ei suinkaan, minulla ompi cyclocrossi.
Et sitten lukenut aloitusta.
Kyllä luin ja myös lopetukset.
Ei liity aiheeseen.
How To Say Gravel
https://youtu.be/XXiPTBFLq3g
sora = gravel
Heh.
Suomen sorapohjainen valtiontieverkosto on nykyään niin korjausvelkainen, että niille on syytä lähteä maastopyörällä ja unohtaa gräävelit, ne on korkeintaan routineelle asfaltille.
Grävel toimii hyvin lähes kaikkialla. Pahimmassa maastossa sitten maastopyörä.
Jos palataaan taas aiheeseen niin kelpuuttaisin aloittelijana xxl:n Whiten.
https://www.xxl.fi/white-gx-lite-warm-gray-gravelpyora-harmaa/p/1267015_1_Style
Tuolla taitaabolla muitakin. Jos halvalla haluaa alkuun....toki sitten samalla merkillä on hyviä hybrideitä vielä edullisemmin. Muoti kun aina maksaa.
Toisaalta kun tuo on ajettu loppuun niin joko a) muoti on taas vaihtunut ja kaikilla pitää olla mummopyörä tai kuka ties mik tai b) aloittajan tarpeet ovat selkiytyneet ja hän osaa etsiä tarpeisiinsa paremmin sopivan gravelin.
Mekaaniset jarrut eivät ole yhtä tehokkaat, kuin hydrauliset.
Jaa. Mitenkäs se vaikuttaa noin niinkuin oikeassa elämässä?
"Nopea ja monipuolinen gravelpyörä, jossa on kevyt alumiinirunko ja täyshiilikuituinen etuhaarukka"
http://www.bustedcarbon.com/
Vaikuttaa niinkuin siten, että mekaaniset jarrut eivät ole yhtä tehokkaat, kuin hydrauliset jarrut. Mekaanista pitää puristaa lujempaa jarrukahvasta, että syntyy sama jarrutusteho, kuin hydraulisilla jarruilla.
On siinä sekin että kun vaijeri katkeaa jarru häviää kokonaan.
En oo lihasheikko. Hyvin pysähtyy.
Eipä ole tapahtunut...
Mites kun hydraulisissa letku pykii ja nesteet valuu ulos?
Eipä ole tapahtunut…
Oma kokemukseni on että ovat.
Vaijerit on huolltokohde mutta ei auta letkujakaan katkoa.
Hydraulinen toimii vähemmällä voimalla ja on herkempi. Asia ei liity lihasheikkouteen mitenkään, vaikka jotkut reppanat sellaista ilmeisesti kuvittelevatkin.
Ei oo vaijerikaan katkennu, ees vannejarruissa joilla saa pyörän lukkoonkin halutessaan.
Kuulostaa ettei kahvat sovellu hyvin yhteen mekaanisen jarrun kanssa. Kahvoissa on eroa ja vetosuhde pitää olla oikea, muuten parasta tehoa ei saada.
Tässä on siis kyse samasta asiasta kuin vannejarrukeskusteluissa, toisilla toimii hyvin ja toisilla ei.
Voihan silti toimia ihan hyvin, vaikka joutuukin painamaan aavustuksen verran kovempaa. Mikä on sitten "aavistuksen kovempaa", on suhteellista.
Käytettyjä hyviä graaveleita myydään ja halvalla.
Mullapa on teräsrunkoinen (531) touring-pyörä 80-luvulta. Mahtuu 38 mm vielä lokareiden kanssa, itse olen kyllä huomannut, että 32 mm toimii missä vain.
Myy se ja heti
Entäs sitten, miten se liittyy aloittajan gravel pyörän etsintään?
Periaatteessa kysymys on samasta asiasta
Ok ja se vanha retkipyöräsi liittyy aiheeseen miten?
No, se täyttää gravel-pyörän tunnusmerkit.
Ei täytä mitään niistä.
Runkogeometria, renkaat ja tietty varustelu määrittää melko pitkälle gravel-pyörän tunnusmerkit.
No kerropa tähän millaiset niiden pitää olla "oikeassa" gravel-pyörässä, ja minkä kriteeristön mukaan ne on määritelty.
Odotan mielenkiinnolla.
Trendin alussa vanhat retkipyörät uudelleenbrändättiin gravelpyöriksi ja ne meni kuin kuumille kiville. Samoin tehtiin cyclocrosseille.
Höpö höpö. Teräsputkiset retkikset eivät kelpaa kuin yhteen käyttöön.
Ei, niistä ei tehdä juomatölkkejä. Sekoitat lelumiiniin.
Voihan kaikenlaista kutsua vaikka miksi. Voihan maastopyörääkin kutsua Gravel-pyöräksi, jos haluaa. Sehän ei tarkoita sitä, että niin kuitenkaan olisi. Useimmilla on varmasti sen verran maalaisjärkeä, että erottavat pyörätyypit toisistaan.
Määritelmien ja kriteeristöjen suhteen en osaa sanoa mitään. Mikä tekee sitten maastopyörästä maastopyörän. On varmasti alkujaan ollut myös maastopyöriä, joissa ei ole jousitusta ollenkaan ja niillä on ajettu maastossa. Ovatko ne maastopyöriä vai ei?
Ai niin, sulla pitää olla pyörässä myös vannejarru ja nahkasatula. Suuren sodan jälkeen ei ole keksitty mitään muuta hyvää kuin nastatengas
Nahkasatulasta tunnistaa pyöräilijän jolla vaippaikä on jo jäänyt taakse. Peppukipuiset ja heikkojalkaiset aloittelijat kauhistelevat nahkasatulan painoa ja salaa kadehtivat tyylikästä nahkasatulaa josta tunnistaa ajomiehen.
Mitä oikein yrität loppujen lopuksi sanoa?
Jos sinulta puuttuu pyörien ja pyöräilyn historian tuntemus, on ymmärrettävää ettet myöskään pysty hahmottamaan ja suhteuttamaan laajempia kokonaisuuksia.
Varhaiset maantiepyörät ja myöhemmin niistä kehittyneet retkipyörät muistuttavat ominaisuuksiltaan ns. gravelpyörää hyvin paljon.
(Ja kyllä, mainisemasi jousittamattomat pyörät ovat maastopyöriä, sellaisia ne olivat.)
Retki-grave, maasto-gravel, maantie-gravel, gravel-gravel...
Mihin ne rahat sitten pitäisi käyttää ?
ylös nosto up up
Suurin osa ei nauti
Minä nautin sekä elämästä, että hyvästä ruuasta.
Minä nautin sekä pitkistä pyöräilylenkeistä että itseni rääkkäämisestä.
Nyt tuosta laatupyörää https://www.bikester.fi/fi/articles/2.2574.147697/gravel-pyora-ns-bikes-rag-2-hydro-raw etullisesti!
Ilmeisesti tämä osuu sinulla hermoon. Mietipä miksi.
Kenellä? Mihin hermoon?
Mulla on Shimanon vaihteet. Sora niissä lukee.
Soraa sorateille.
Minusta on huippukivaa ajaa gravel- tai cyclocross-pyörällä, sillä se kuulostaa jotenkin hienommalta kuin esim. retkipyörällä ajaminen.
Entä retki-gravel?
Ei sellaista ole erikseen, vain oikealla gravel-pyörällä voi harrastaa bikepackingiä.
Evääksi voi ottaa gravellohta.
Muutuuko retkipyörä grave-pöräksi, kun sen pakkaukset puretaan? Entä muuttuuko grave-pyörä retkipyöräksi, kun siihen lisätään pakkaukset? Entä muuttuuko joustamaton pyörä maastopyöräksi, kun sillä ajetaan maastossa?
Gravel
Ainakin jousittamattomia maastopyöriä on olemassa.
Mikä tekee niistä maastopyörän?
Jaa, esim. vahvistettu ja "pieni" runko, leveä flättitanko (myös droppeja on käytetty, mutta harvassa ovat), kevyet välitykset, leveät nappularenkaat...
Tuon linkin takaa löytyy yllättäen tietoa täysjäykistä maastopyöristä, jotka ovat oikein päteviä retkipyöriä:
https://bikepacking.com/index/rigid-steel-off-road-touring-bikes/
Maailma on kummallinen, eikö?
Kummallinen tai ei, niin tuotteiden ja mallien nimet suhteessa käyttötarkoitukseen, oli asian ydin. Mikä tekee esim. maastopyörästä maastopyörän, retkipyörästä retkipyörän ja gravel-pyörästä gravel-pyörän?
Ulkomuoto paljastaa, eli minkälainen se pyörä on. Sen perusteella voi päätellä asioita. Vähän kuin autojen osalta on olemassa esim. hatchback, sedan ja farmari.
Maastopyörästä löytyy "maastopyörämäinen geaometria" joka toimii maastoajossa maastoajon rasitukset kestävällä rungolla ja suoralla ohjaustangolla.
Maastoajoon soveltuva välityssuhde voimansiirrossa, maastoajoon soveltuva leveähkö rengastus (käytännössä aina "nppulakuvioinen").
Pyöristä löytyy yleensä myös jousitus (ainakin edessä, monasti myös takana).
Maastopyörän osalta vaikuttaa myös se minkälaisessa maastossa sillä olisi tarkoitus ajaa (XC-pyörä vs. alamäkipyörä).
SItten eri pyörien väliset rajat ovat välillä haastavia määritellä.
Maastopyörästä "tulee" Hybridipyörä kun siihen laitetaan katukäyttöön suunnitellut renkaat maastokuvioitujen renkaiden tilalle.
Mutta silti haastavaa määriellä joidenkin mallien kohdalla mihin "luokkaan" ne kuuluvat.
Jep, tämä on juurikin näin. Samalla tavalla rajat esim. gravel-, cc-, retkipyörän (sekä klassisen maantiepyörän) osalta ovat melko keinotekoisia.
Jos nyt mietitään vaikka Trekin Uutta Check Out pyörää:
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/polkupyörät/maantiepyörät/gravel-pyörät/check-out/c/B226/
Kyseessä on hiilikuiturunkoinen käyräsarvinen täysjoustopyörä 55mm. maastokelpoisilla renkailla, Dropperilla, 1x voimansiirto 10-51 pakalla sekä kiinteällä tarakalla varustettuna.
Itse en ainakaan täysin osaa sijoittaa tuota johonkin "luokkaan", Trek itse asemoi sen Gravel kategoriaan, mutta...
Pyöräteollisuuden markkinointiosasto kehittelee uusia termejä jotta kuluttajan tarvii hankkia uusia pyörä.
Usea kuluttaja valitsee varmasti pyöränsä pyörän ominaisuuksien mukaan, eikä välttämättä minkään termin, kategorian tai "mallinimen" perusteella.
Keskustelunne on äärimmäisen kiinnostavaa mutta ap ilmoitti budjetin ja pyysi pyöräsuosituksia. Tuleeko mieleen mitään pyörää joka maksaisi 100-1700 euroa ja olisi "paras". Oma ehdotukseni oli tuo White siihen hintaluokkaan, vaikka siinä ei olisikaan ylähyllyn osasarjoja. Onko muita ehdotuksia.
Tuo Check Out on mielenkiintoinen kyllä. Kohtalaisen painava hiilikuituiseksi johtuen kait varusteista. Lisäksi huvitti maininta sisäisestä vaijerireitityksestä. Mihin sitä tarvitaan sähkövaihteisessa polkupyörässä? Kohtalaisen kallis mutta hankkisin jos en olisi päättänyt olla hankkimatta enää yhtään polkupyörää.
Lämpöisen kauden päättyessä, myydään usein varastot pois edullisimmilla hinnoilla. Tässä vain yksi esimerkki. Se on sitten seikka erikseen, että onko enää sopivaa kokoa jäljellä.
https://www.bikester.fi/fi/articles/2574/gravel-pyorat
Painava verrattuna mihin? kannattaa muistaa että nyt puhutaan rankahkoon maatoon tarkoitetusta täysjousto pyörästä, sen pelkät joutuskomponentit niiden vaatiminen rakenneratkaisuineen lisää painoa pelkästään sen +1,5kg. minimissään.
Ja rengastus vastaa kevyessä XC pyörässä käytettävää rengastusta yms.
Eli vertailukahtia kannattaa ensin miettiä kun ajattelee onko painava vaiko ei.
Tuossa kalliimmassa SL 7 AXS mallissa on vaihteet ja dropperi langatonta AXS mallisarjaa, mutta tuo halvempi SL 5 malli on "perinteisillä" osilla varustettu, eli sen osalta tuo kaapelireitityksen maininta on varmastikkin paikallaan.
Näyttää käyräsarviselta hybridiltä josta lokarit ja seisontajalka unotuneet.
Tunturi
Siinäpäs syytät, mitä se muita hiertää?
Niitä ei avata mitkä ei kiinnosta.
No sitähän kansa äänesti
Äänestämisestä tulikin mieleen, että nythän hallituspuolueet ajavat sitä, ettei vaalivoittaja välttämättä muodostaisikaan hallitusta. Äänestäminen ei sitten enää vaikuttaisi ja olisi turha, jos hallitus muodostetaan kivi-paperi-sakset menetelmällä.
Diktatuuria odotellessa...
Onko mukamas vaihtoehtoja, nyt kun on päätetty että pitää säästää 18 miljardia? Suomeen mahtuu vain yksi totuus kerrallaan. Eroina löytyy kaksi eri linjaa. Vasemmisto nostaisi veroja ja ehkä lopettaisi köyhien kurittamisen ylenmäärin. Kokkarit ei nostaisi veroja vaan kurittaisi köyhiä useilla lisälyönneillä jotta he lopulta kysyisivät saako euron jos nuolee kokkarin saappaat kokkareista. Rahaa on, mutta vain kokkarikavereille.
No, pitää jättää äänestämättä kokkareita ja ennen kaikkea persuja.
Sossuille ja vas-viheriöille lainaraha on kaikki kaikessa. Lapset maksavat velat, jos pystyvät.
Velallehan ei vielä muodostu korkoja kuin kaksi miljardia vuodessa. Korkoja on helppo maksaa 4-5 mrd €/v.
Ei, kyllä korot on jo yli kolme mrd.
Nythän onkin menossa kaikkien aikojen puhallus. Nykyinen hallitus on ottanut velkaa enemmän kuin entinen. Tärkeintä onkin ollut kansan kahtia jakaminen, taikka oikeastaan kolmeen osaan. Rikkain viisi prosenttia omistaa yli puolet kansallisvarallisuudesta. Niin, mutta ihan omalla ahkeruudella? Ei tod, vaan perityllä omaisuudella ja alhaisesti verotetuilla pääomatuloilla enimmäkseen. Nämä ovat Kokoomuksen pääomarahoittajia ja siten erityisessä suojeluksessa. Sitten on niin sanottu keskiluokka joka maksaa eniten veroja, ja köyhälistö pahnanpohjimmaisena. Näistä työttömät ovat he joiden niskaan kaikki kaadetaan. Heitä kokoomus auttaa viemällä ihmisarvoisen elämän. Se on sitä ”aktiiviväestön aktivointia.” ”Eihän me köyhiltä mitään viedä, vaan aktiiviväestöltä.”
Velkaa otetaan ja raha kikkaillaan yksityisen sektorin yrityksille ja rikkaille.
Tämäpä on valitettavadti niin toden totta. Kaikki on petteröity... Vika on kuitenkin Sannan.
SIIS MITÄ???
lammas kansa!
mistä ovat peräisin nämä hörhöt
Ketkä hörhöt?
Sähköpyörä Black ice kumeilla ja vaseliinin kiillottamana
Hyvä kysymys.
Tuo esittämäsi kysymys on monimutkainen
Poliitiikahörhöilijät voivat hankka Helkama Oivat niin pysyy roposet kierrossa suomenmaalla.
Nosto up
SItten en tiedä mistä puhut.
Tosi on, ja tää on vasta alkua.
Tässä ei ilmeisesti ole luvallista keskustella, joten jätän siis keskustelematta
Miksi ei muka olisi luvallista keskustella?
Höpöaloitus mun mielestä.
Tänä aamuna lukuisia kommetteja
Kasviksilla ja hedelmillä pysyy terveenä
Larppaus vain jatkuu :-)
SItten en tiedä mistä puhut.
Miljardit palaa....
Älä luulekaan.
Kyllä minä ymmärrän mutta älä kiellä sitä kolikon toista puolta
On vain seteleitä.
Ei pidä paikkaansa.
regulation (eng.). sääntö, määräys (suom.) myös EU asetus
Flat earthinä ehkä?
Hah hah haa!
Ei voida!
Itsetunto ongelmasi sabotoi
Kolutus takaa työpaikkaa
Samaa tuossa jo kyselin. Ilmeisesti eivät mitään, kun ei mitään vastata.
ja nettitrollihan tarkoittaa ihmistä joka on eri mieltä kanssasi
Tämä on varmaan totta
Eli et keksi yhtäkään vai?
Miksi turhaan
directive (eng.) opastava, ohjaava (suom.) myös EU direktiivi.
Yo-tutkinto on vasta ponnahduslauta muihin korkeakoulututkintoihin
Sinne töihin saadakseen
Ei maksa mitään.
nuori mies,
Kauanhan tuota on saanut jatkua
Huvittavaa luettavaa
Justhan sä selität
Älä sinä siitä huolehdi.
Jep! Totta ja asiaa kirjoitit. Kiitos 🤗.
ps aloitus lie pelkkä provo.
Etkö voinut suoraan kommunikoida tuota
Voi typyä. Ymmärsitkö mitään?
Kuulkoot tai olkoot kuulematta
Vaikeaa on pyöräily joillain. Mites kun hiekkatie muuttuu asvalttitieksi niin soitatko huoltoauton tuomaan "asvalttipyörän" jotta voit jatkaa matkaa?
Tietenkin..mutta kukaanhan ei varmaan noin tee
Iltapäivällä on jo myöhäistä.