Olenko olemassa?

"Ihminen on tajunnut kuolevaisuutensa vastaa Uudella ajalla kun biologian myötä on syntynyt ymmärrys, että tietoisuus syntyy aivoissa eikä ihmisellä ole kuolemasta selviytyvää sielua."

Voi olla tottakin yleisellä tasolla. Luulisin kuitenkin, että on ollut ihmisiä jotka ovat tajunneet kuoleman lopullisuuden jo tuhansia vuosia sitten.

"3. Vain itsetietoinen ihminen tajuaa kuolevansa."

Minä en ainakaan kehtaisi tehdä tälläistä väitettä varmana. On eläimiä, jotka selvästi tajuavat toisen eläimen kuoleman yllättävän monimutkaisesti.

Se kuinka laajasti tietyt eläimet ymmärtävät oman kuolevaisuutensa on kysymysmerkki.

"Sen sijaan mikään muu eläin kuin ihminen ei omaa mielen ymmärrystä eli tajuaa, että toisella elävällä olennolla on samanlainen mieli kuin hänellä itsellään."

Varmaan tarkoitit tässä alleviivata sanaa "samanlainen"?

Koska on eläimiä, joilla on käsitys muiden eläimien, varsinkin lajitovereiden mielen samankaltaisuudesta.

Suomessakin löytyvät korpit osaavat osaavat ottaa huomioon toisen korpin paikallaolon kun piilottaa ruokaa. Se ymmärtää siis kuinka toinen voi olla rosmo.

Se miten pitkälle tämä taito on oikeastaan kehittynyt on vaikea tutkia.

Jos tässä asiassa alkaisi hiuksia halkomaan, niin ei kaikki ihmisetkään ymmärrä toistensa mieltä. Tästä olisi palstan mukaisesti teistin esimerkki se, että jotkut heistä eivät usko ateisteja olevan olemassa. Olen kuullut muutaman kerran ihan tosissaan väitettävän niin, ettei ole olemassa ihmisiä jotka eivät usko Jumalaan.

Anonyymi00003 kirjoitti:

"3. Vain itsetietoinen ihminen tajuaa kuolevansa."

Minä en ainakaan kehtaisi tehdä tälläistä väitettä varmana. On eläimiä, jotka selvästi tajuavat toisen eläimen kuoleman yllättävän monimutkaisesti.

Se kuinka laajasti tietyt eläimet ymmärtävät oman kuolevaisuutensa on kysymysmerkki.

"Sen sijaan mikään muu eläin kuin ihminen ei omaa mielen ymmärrystä eli tajuaa, että toisella elävällä olennolla on samanlainen mieli kuin hänellä itsellään."

Varmaan tarkoitit tässä alleviivata sanaa "samanlainen"?

Koska on eläimiä, joilla on käsitys muiden eläimien, varsinkin lajitovereiden mielen samankaltaisuudesta.

Suomessakin löytyvät korpit osaavat osaavat ottaa huomioon toisen korpin paikallaolon kun piilottaa ruokaa. Se ymmärtää siis kuinka toinen voi olla rosmo.

Se miten pitkälle tämä taito on oikeastaan kehittynyt on vaikea tutkia.

Jos tässä asiassa alkaisi hiuksia halkomaan, niin ei kaikki ihmisetkään ymmärrä toistensa mieltä. Tästä olisi palstan mukaisesti teistin esimerkki se, että jotkut heistä eivät usko ateisteja olevan olemassa. Olen kuullut muutaman kerran ihan tosissaan väitettävän niin, ettei ole olemassa ihmisiä jotka eivät usko Jumalaan.

Lue lisää

"On eläimiä, jotka selvästi tajuavat toisen eläimen kuoleman yllättävän monimutkaisesti."

Kyllä, kuten myös ihmiset ovat aina tajunneet fyysisen kuoleman merkityksen eli lajitoveri ei enää ole fyysisesti keskuudessamme. Eläimiltä puuttuu tulevaisuuden aikaperspektiivi eli he tuskin ajattelevat, että itsekin tulevat kuolemaan. Ja vaikka ihmiset tajusivat fyysisen kuoleman niin lähes kaikilla kulttuureilla on tuonpuoleinen, johon kuolleiden henki menee. Nykyisistä metsästäjäkeräilijöistä 79% uskoo kuolemanjälkeiseen elämään. VT:ssä juutalaisille ei ollut palkkiona ikuinen elämä taivaassa vaan rikkauden tässä elämässä, mutta eivät he silti uskoneet siihen, että ihminen katoaa lopullisesti. Heillä oli Tuonela, Seol. Eikä Jeesusmyytissä Jeesuskaan kuollut niin, että hävisi kokonaan vaan kävi Tuonelassa viettämässä pidennetyn viikonlopun.

"Koska on eläimiä, joilla on käsitys muiden eläimien, varsinkin lajitovereiden mielen samankaltaisuudesta."

Ei ole. Simpanssikaan ei läpäise kolmivaiheisen yhteistyön koetta, jossa pitää:

1. Saada kaverin huomio.
2. Kiinnittää kaverin huomio yhteiseen mielenkiintoiseen kohteeseen.
3. Sen jälkeen molemmat kiinnittävät huomion toisiinsa ja viestittävät ymmärryksen toisilleen siitä, että he katsovat samaa mielenkiintoista kohdetta ja se herättää molemmissa samanlaisia kiihottavia ajatuksia.

"Suomessakin löytyvät korpit osaavat osaavat ottaa huomioon toisen korpin paikallaolon kun piilottaa ruokaa."

Tämä ei kerro yksiselitteisesti mielen ymmärryksestä. Se voi perustua stressireaktioon ja/tai ehdollistumiseen. Eläin ei pidä siitä, että muut tarkkailevat kun se syö tai piilottaa saalistaan. Saman reaktion aiheuttaa myös syöminen, monet eläimet stressaantuvat kun niiden syömistä tarkkaillaan.

"Jos tässä asiassa alkaisi hiuksia halkomaan, niin ei kaikki ihmisetkään ymmärrä toistensa mieltä."

No en tarkoita mitään ajatustenlukijaa vaan perusymmärrystä siitä, tuolla on samanlainen mieli kuin minullakin. Hänellä on tavoitteita, haluja, intohimoja ja tunteita, jotka vaikuttavat hänen käytökseensä.

Jos et usko, ettei isoilla ihmisapinoilla ole mielen ymmärrystä niin ajattele sitä, etteivät ihmisten parissa eläneet ja viittomakieltä oppineet apinat (simpanssit, bonobot, gorillat, orangit) ole koskaan kysyneet mitään. He ovat kyllä pyytäneet ruokaa ja erilaisia asioita, mutta eivät he ole keskustelleet "henkeviä" ihmisten kanssa. Ihan samalla tavalla me emme keskustele "henkeviä" tekoälyn kanssa kun tiedämme, ettei siellä ole mieltä. "Henkevien" puhuminen on kahden ajattelevan mielen välistä kommunikointia. Apina ei selvästikään ymmärrä, että ihmisellä on ajatteleva mieli, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia muutenkin kuin banaania pyytämällä.

Anonyymi00005 kirjoitti:

"On eläimiä, jotka selvästi tajuavat toisen eläimen kuoleman yllättävän monimutkaisesti."

Kyllä, kuten myös ihmiset ovat aina tajunneet fyysisen kuoleman merkityksen eli lajitoveri ei enää ole fyysisesti keskuudessamme. Eläimiltä puuttuu tulevaisuuden aikaperspektiivi eli he tuskin ajattelevat, että itsekin tulevat kuolemaan. Ja vaikka ihmiset tajusivat fyysisen kuoleman niin lähes kaikilla kulttuureilla on tuonpuoleinen, johon kuolleiden henki menee. Nykyisistä metsästäjäkeräilijöistä 79% uskoo kuolemanjälkeiseen elämään. VT:ssä juutalaisille ei ollut palkkiona ikuinen elämä taivaassa vaan rikkauden tässä elämässä, mutta eivät he silti uskoneet siihen, että ihminen katoaa lopullisesti. Heillä oli Tuonela, Seol. Eikä Jeesusmyytissä Jeesuskaan kuollut niin, että hävisi kokonaan vaan kävi Tuonelassa viettämässä pidennetyn viikonlopun.

"Koska on eläimiä, joilla on käsitys muiden eläimien, varsinkin lajitovereiden mielen samankaltaisuudesta."

Ei ole. Simpanssikaan ei läpäise kolmivaiheisen yhteistyön koetta, jossa pitää:

1. Saada kaverin huomio.
2. Kiinnittää kaverin huomio yhteiseen mielenkiintoiseen kohteeseen.
3. Sen jälkeen molemmat kiinnittävät huomion toisiinsa ja viestittävät ymmärryksen toisilleen siitä, että he katsovat samaa mielenkiintoista kohdetta ja se herättää molemmissa samanlaisia kiihottavia ajatuksia.

"Suomessakin löytyvät korpit osaavat osaavat ottaa huomioon toisen korpin paikallaolon kun piilottaa ruokaa."

Tämä ei kerro yksiselitteisesti mielen ymmärryksestä. Se voi perustua stressireaktioon ja/tai ehdollistumiseen. Eläin ei pidä siitä, että muut tarkkailevat kun se syö tai piilottaa saalistaan. Saman reaktion aiheuttaa myös syöminen, monet eläimet stressaantuvat kun niiden syömistä tarkkaillaan.

"Jos tässä asiassa alkaisi hiuksia halkomaan, niin ei kaikki ihmisetkään ymmärrä toistensa mieltä."

No en tarkoita mitään ajatustenlukijaa vaan perusymmärrystä siitä, tuolla on samanlainen mieli kuin minullakin. Hänellä on tavoitteita, haluja, intohimoja ja tunteita, jotka vaikuttavat hänen käytökseensä.

Jos et usko, ettei isoilla ihmisapinoilla ole mielen ymmärrystä niin ajattele sitä, etteivät ihmisten parissa eläneet ja viittomakieltä oppineet apinat (simpanssit, bonobot, gorillat, orangit) ole koskaan kysyneet mitään. He ovat kyllä pyytäneet ruokaa ja erilaisia asioita, mutta eivät he ole keskustelleet "henkeviä" ihmisten kanssa. Ihan samalla tavalla me emme keskustele "henkeviä" tekoälyn kanssa kun tiedämme, ettei siellä ole mieltä. "Henkevien" puhuminen on kahden ajattelevan mielen välistä kommunikointia. Apina ei selvästikään ymmärrä, että ihmisellä on ajatteleva mieli, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia muutenkin kuin banaania pyytämällä.

Lue lisää

"He ovat kyllä pyytäneet ruokaa ja erilaisia asioita, mutta eivät he ole keskustelleet "henkeviä" ihmisten kanssa."

Juurikin näin. Kun AI:lta kysyy "Does chimpanzee have theory of mind?", vastaus on tämä:

Chimpanzees show a partial theory of mind. They understand the goals, intentions, perceptions, and knowledge of others, but they do not show evidence of understanding false beliefs.

What Chimpanzees Understand

Goals and Intentions: They know what another individual is trying to achieve.

Perception and Knowledge: They track what others can and cannot see or hear.

Perception-Goal Psychology: They interpret others based on what is visible and what goal is pursued.

What is Missing

False Beliefs: Tests show no proof that chimpanzees grasp when someone holds an incorrect or false belief about the world.

Full Human-Like Psychology: They lack a complete belief-desire psychology like adult humans have.

Tiivistettynä simpanssit tietävät (ulkoisen havainnoinnin perusteella), mitä me tai lajitoverit haluamme ja tavoittelemme, mutta he eivät ymmärrä, mitä lajitovereiden tai meidän pään sisällä liikkuu (belief-desire psychology). Siksi simpanssit eivät ole koskaan kysyneet meiltä "Miten sinulla menee?" ja "Mitä sinun maailmaasi kuuluu?". Ihan samalla tavalla kuin me emme kysy tuollaisia tekoälyltä. Simpanssit eivät tiedä, että meillä on mieli ja siksi eivät kysy kun taas me tiedämme, ettei tekoälyllä ole mieltä emmekä tuhlaa aikaa tekoälyn uskomusten ja mielihalujen jaaritteluun.

Anonyymi00012 kirjoitti:

"He ovat kyllä pyytäneet ruokaa ja erilaisia asioita, mutta eivät he ole keskustelleet "henkeviä" ihmisten kanssa."

Juurikin näin. Kun AI:lta kysyy "Does chimpanzee have theory of mind?", vastaus on tämä:

Chimpanzees show a partial theory of mind. They understand the goals, intentions, perceptions, and knowledge of others, but they do not show evidence of understanding false beliefs.

What Chimpanzees Understand

Goals and Intentions: They know what another individual is trying to achieve.

Perception and Knowledge: They track what others can and cannot see or hear.

Perception-Goal Psychology: They interpret others based on what is visible and what goal is pursued.

What is Missing

False Beliefs: Tests show no proof that chimpanzees grasp when someone holds an incorrect or false belief about the world.

Full Human-Like Psychology: They lack a complete belief-desire psychology like adult humans have.

Tiivistettynä simpanssit tietävät (ulkoisen havainnoinnin perusteella), mitä me tai lajitoverit haluamme ja tavoittelemme, mutta he eivät ymmärrä, mitä lajitovereiden tai meidän pään sisällä liikkuu (belief-desire psychology). Siksi simpanssit eivät ole koskaan kysyneet meiltä "Miten sinulla menee?" ja "Mitä sinun maailmaasi kuuluu?". Ihan samalla tavalla kuin me emme kysy tuollaisia tekoälyltä. Simpanssit eivät tiedä, että meillä on mieli ja siksi eivät kysy kun taas me tiedämme, ettei tekoälyllä ole mieltä emmekä tuhlaa aikaa tekoälyn uskomusten ja mielihalujen jaaritteluun.

Lue lisää

"Tiivistettynä simpanssit tietävät (ulkoisen havainnoinnin perusteella), mitä me tai lajitoverit haluamme ja tavoittelemme"


Tuo aikaisempi kirjoittaja kylläkin kiisti tämän olemassaolon. Jotenkin en jaksa vääntää aina uudelleen ja uudelleen kuinka hän on väärässä.

Anonyymi00021 kirjoitti:

"Tiivistettynä simpanssit tietävät (ulkoisen havainnoinnin perusteella), mitä me tai lajitoverit haluamme ja tavoittelemme"


Tuo aikaisempi kirjoittaja kylläkin kiisti tämän olemassaolon. Jotenkin en jaksa vääntää aina uudelleen ja uudelleen kuinka hän on väärässä.

Lue lisää

"Tuo aikaisempi kirjoittaja kylläkin kiisti tämän olemassaolon."

Olen sama kirjoittaja. Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne osaavat seurata, mitä toinen katsoo tai kuulee ja ne osaavat tulkita toisia sillä perusteella, mitä ne näyttävät tavoittelevan. Tästä huolimatta simpanssilta puuttuu kyky ymmärtää, mitä toinen lajitoveri (tai ihminen) ajattelee eli Full Human-Like Psychology: They lack a complete belief-desire psychology like adult humans have.

Kyllä uskovat ovat vajakeita.

Jos joku kääntyy ateistiksi
Niin älykkyys nousee vuorokaudessa
Jonnekin 120-180 tasolle / 24h
Aivot muuttuvat siis hetkessä
Tämä on yksi maailman
Ihmeistä. Minulla nousi myös
Rajusti Mensan tasolle

Anonyymi00006 kirjoitti:

Kyllä uskovat ovat vajakeita.

Jos joku kääntyy ateistiksi
Niin älykkyys nousee vuorokaudessa
Jonnekin 120-180 tasolle / 24h
Aivot muuttuvat siis hetkessä
Tämä on yksi maailman
Ihmeistä. Minulla nousi myös
Rajusti Mensan tasolle

Lue lisää

Se onkin varsinainen ihme,
jos uskovaisen älykkyys nousee!!!!

Anonyymi00010 kirjoitti:

Se onkin varsinainen ihme,
jos uskovaisen älykkyys nousee!!!!

Nousi heti kun minusta tuli
ateisti. Sekä äly, että....muuta
Luonnollista viagraa.

Ainakin höynäytettyjä!

Moni niistä on yleisellä tasolla älykäs, mutta maailmankatsomuksen saralla alisuoriutuu pahasti.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Kyllä uskovat ovat vajakeita.

Jos joku kääntyy ateistiksi
Niin älykkyys nousee vuorokaudessa
Jonnekin 120-180 tasolle / 24h
Aivot muuttuvat siis hetkessä
Tämä on yksi maailman
Ihmeistä. Minulla nousi myös
Rajusti Mensan tasolle

Lue lisää

Uskovaisuus vaikuttaa älykkyyteen hyvin valikoivasti, eikä tämä ei näy älykkyystestissä. Ikääntyvillä älykkyys menee lähinnä vain alaspäin.

"...Descarteskin tiesi, että demoni voisi huijata häntä asiassa."

Ja tämä omien aistihavaintojen epäily on merkki ajattelusta eli siis olemassaolosta.

"Tietoisuus ei todista, että tietoinen (olento) olisi olemassa."

Olet ymmärtänyt Descartesin toteamuksen 'Cogito ergo sum' väärin. Ajattelu todistaa, että ajatteleva subjektiivinen mieli on olemassa.

Minusta Cogito ergo sumia mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi ajattelemme. Väitän, että ajattelu kehittyi mielen ymmärryksestä. Kun esi-isillemme tuli ymmärrys siitä, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, tuli hirvittävä tarve kommunikoida toisten ihmisten mielten eli ajatusten kanssa. Tuon kommunikoinnin vuoksi piti alkaa määrittelemään käsitteitä ja termejä ympäröivästä todellisuudesta, jotta voisi kommunikoida koherentilla tavalla.

Jos ihminen olisi kasvatettu vauvasta lähtien ilman mitään kontaktia toisiin ihmisiin niin oppisiko ihminen ajattelemaan? Vauvan mielen ja ajattelun kehityksessä on erittäin tärkeä oppia käsitteitä ja termejä (nimiä), jotta voisi ajatella ja kommunikoida muiden kanssa. Juuri tähän perustuu kyselyikä kun lapsi oppii puhumaan. Kyselyllä hän rakentaa omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Ja mitä hyötyä olisi edes ajatella itsekseen ilman kontaktia muihin?

Anonyymi00008 kirjoitti:

"...Descarteskin tiesi, että demoni voisi huijata häntä asiassa."

Ja tämä omien aistihavaintojen epäily on merkki ajattelusta eli siis olemassaolosta.

"Tietoisuus ei todista, että tietoinen (olento) olisi olemassa."

Olet ymmärtänyt Descartesin toteamuksen 'Cogito ergo sum' väärin. Ajattelu todistaa, että ajatteleva subjektiivinen mieli on olemassa.

Minusta Cogito ergo sumia mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi ajattelemme. Väitän, että ajattelu kehittyi mielen ymmärryksestä. Kun esi-isillemme tuli ymmärrys siitä, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, tuli hirvittävä tarve kommunikoida toisten ihmisten mielten eli ajatusten kanssa. Tuon kommunikoinnin vuoksi piti alkaa määrittelemään käsitteitä ja termejä ympäröivästä todellisuudesta, jotta voisi kommunikoida koherentilla tavalla.

Jos ihminen olisi kasvatettu vauvasta lähtien ilman mitään kontaktia toisiin ihmisiin niin oppisiko ihminen ajattelemaan? Vauvan mielen ja ajattelun kehityksessä on erittäin tärkeä oppia käsitteitä ja termejä (nimiä), jotta voisi ajatella ja kommunikoida muiden kanssa. Juuri tähän perustuu kyselyikä kun lapsi oppii puhumaan. Kyselyllä hän rakentaa omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Ja mitä hyötyä olisi edes ajatella itsekseen ilman kontaktia muihin?

Lue lisää

"Tuon kommunikoinnin vuoksi piti alkaa määrittelemään käsitteitä ja termejä ympäröivästä todellisuudesta, jotta voisi kommunikoida koherentilla tavalla."

Lisään vielä sen, että itse uskon mielen ymmärryksen, ajattelun ja kommunikoinnin syntyneen paljon ennen puhetta. Se on ollut aluksi ilmeitä, eleitä, silmän liikkeitä ja alkeellisia äännähdyksiä. Samalla mielen ymmärrys, ajattelu ja pakottava tarve kommunikointiin on tuonut evolutiivisen valintapaineen äänteisiin perustuvaan kommunikointikykyyn ja se on vauhdittanut varsinaisen puheen syntymistä.

Anonyymi00008 kirjoitti:

"...Descarteskin tiesi, että demoni voisi huijata häntä asiassa."

Ja tämä omien aistihavaintojen epäily on merkki ajattelusta eli siis olemassaolosta.

"Tietoisuus ei todista, että tietoinen (olento) olisi olemassa."

Olet ymmärtänyt Descartesin toteamuksen 'Cogito ergo sum' väärin. Ajattelu todistaa, että ajatteleva subjektiivinen mieli on olemassa.

Minusta Cogito ergo sumia mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi ajattelemme. Väitän, että ajattelu kehittyi mielen ymmärryksestä. Kun esi-isillemme tuli ymmärrys siitä, että muilla on samanlainen mieli kuin itsellä, tuli hirvittävä tarve kommunikoida toisten ihmisten mielten eli ajatusten kanssa. Tuon kommunikoinnin vuoksi piti alkaa määrittelemään käsitteitä ja termejä ympäröivästä todellisuudesta, jotta voisi kommunikoida koherentilla tavalla.

Jos ihminen olisi kasvatettu vauvasta lähtien ilman mitään kontaktia toisiin ihmisiin niin oppisiko ihminen ajattelemaan? Vauvan mielen ja ajattelun kehityksessä on erittäin tärkeä oppia käsitteitä ja termejä (nimiä), jotta voisi ajatella ja kommunikoida muiden kanssa. Juuri tähän perustuu kyselyikä kun lapsi oppii puhumaan. Kyselyllä hän rakentaa omaa ajattelua ja maailmankuvaa. Ja mitä hyötyä olisi edes ajatella itsekseen ilman kontaktia muihin?

Lue lisää

Voi, voi. Olet itse ymmärtänyt cogito ergo sumin väärin. Descartes ei yrittänyt sillä todistaa mieltä tai mitään muutakaan todeksi.

D ymmärsi hyvin, että demoni voisi huijata täysin, jolloin mitään ei välttämättä olisi olemassa. Vain harhaisia ja hetkellisiä harhoja ei voi olevaisiksi kutsua!

Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Voi, voi. Olet itse ymmärtänyt cogito ergo sumin väärin. Descartes ei yrittänyt sillä todistaa mieltä tai mitään muutakaan todeksi.

D ymmärsi hyvin, että demoni voisi huijata täysin, jolloin mitään ei välttämättä olisi olemassa. Vain harhaisia ja hetkellisiä harhoja ei voi olevaisiksi kutsua!

Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa.

Lue lisää

"Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia."

Kartesiolainen demoni on hypoteettinen olento, ajatuskoe, eikä mikään pronssikautinen vuohipaimenentiteetti. Eikä tuossa Descartesin Cogito Ergo Sum -johtopäätöksessä ole jumalaa lainkaan. Descartes päätteli, että jos tämä kartesiolainen demoni huijaa häntä niin hän ajattelee ja on olemassa. Miksi ihmeessä tähän päättelyyn pitäisi ottaa mukaan entiteetti, josta ei ole edes aistohavaintoa (=jumala)? Yhtä typerää kuin tuoda jumala Occamin veitsen leikeltäväksi.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Voi, voi. Olet itse ymmärtänyt cogito ergo sumin väärin. Descartes ei yrittänyt sillä todistaa mieltä tai mitään muutakaan todeksi.

D ymmärsi hyvin, että demoni voisi huijata täysin, jolloin mitään ei välttämättä olisi olemassa. Vain harhaisia ja hetkellisiä harhoja ei voi olevaisiksi kutsua!

Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa.

Lue lisää

"Siitä sitten D päätteli dualisminsa."

Cogito Ergo Sum ei todista dualismia. Se todistaa vain subjektiivisen ajattelijan olemassaolon. Descartes oli oikeassa subjetiivisen ajattelijan olemassaolon todistamisessa, mutta oli väärässä dualisminsa kanssa koska nykyään tiedämme, että ajattelu syntyy materiaalisessa ja ruumiillisessa aivoissa.

Jos dualismi olisi todellisuutta niin Cogito Ergo Sum toimii siinä ihan samalla tavalla kuin materialismissakin koska johtopäätös ei ota kantaa, mistä ajattelu syntyy.

Anonyymi00015 kirjoitti:

"Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia."

Kartesiolainen demoni on hypoteettinen olento, ajatuskoe, eikä mikään pronssikautinen vuohipaimenentiteetti. Eikä tuossa Descartesin Cogito Ergo Sum -johtopäätöksessä ole jumalaa lainkaan. Descartes päätteli, että jos tämä kartesiolainen demoni huijaa häntä niin hän ajattelee ja on olemassa. Miksi ihmeessä tähän päättelyyn pitäisi ottaa mukaan entiteetti, josta ei ole edes aistohavaintoa (=jumala)? Yhtä typerää kuin tuoda jumala Occamin veitsen leikeltäväksi.

Lue lisää

"Descartes päätteli, että jos tämä kartesiolainen demoni huijaa häntä niin hän ajattelee ja on olemassa."

Ei Descartes ollut niin tyhmä, että olisi esittänyt epäpäteviä päätelmiä. Jos demoni huijaa, ei mistään voi olla minkäänlaista varmuutta, ja juuri tiedon varmuutta D yritti hypoteettisessa ajattelussaan tavoitella.

D:n usko jumalaan muutti kuitenkin hänen lähtökohtiaan päätelmille.

Anonyymi00023 kirjoitti:

"Descartes päätteli, että jos tämä kartesiolainen demoni huijaa häntä niin hän ajattelee ja on olemassa."

Ei Descartes ollut niin tyhmä, että olisi esittänyt epäpäteviä päätelmiä. Jos demoni huijaa, ei mistään voi olla minkäänlaista varmuutta, ja juuri tiedon varmuutta D yritti hypoteettisessa ajattelussaan tavoitella.

D:n usko jumalaan muutti kuitenkin hänen lähtökohtiaan päätelmille.

Lue lisää

"Ei Descartes ollut niin tyhmä, että olisi esittänyt epäpäteviä päätelmiä."

Ei tietenkään. Tassä keskustelussa ainoa tyhmä ja epäpätevä olet sinä itse.

"Vaikka kartesiolainen demoni, jota Descartes käytti välttääkseen liukumista takaisin huonosti perusteltuihin uskomuksiin, olisi pettänyt häntä kuinka, hänen uskonsa hänen omaan olemassaoloonsa oli turvattu, koska kuinka demoni olisi voinut pettää häntä, jos hän ei olisi olemassa petettäväksi?"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cogito_ergo_sum

"D:n usko jumalaan muutti kuitenkin hänen lähtökohtiaan päätelmille."

Tässä päättelyssä Jumala on aivan turha lisä, jonka Occam ja Descartesin äärimmäisen kriittinen epäily karsii aivan tarpeettomana pois.

Anonyymi00024 kirjoitti:

"Ei Descartes ollut niin tyhmä, että olisi esittänyt epäpäteviä päätelmiä."

Ei tietenkään. Tassä keskustelussa ainoa tyhmä ja epäpätevä olet sinä itse.

"Vaikka kartesiolainen demoni, jota Descartes käytti välttääkseen liukumista takaisin huonosti perusteltuihin uskomuksiin, olisi pettänyt häntä kuinka, hänen uskonsa hänen omaan olemassaoloonsa oli turvattu, koska kuinka demoni olisi voinut pettää häntä, jos hän ei olisi olemassa petettäväksi?"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cogito_ergo_sum

"D:n usko jumalaan muutti kuitenkin hänen lähtökohtiaan päätelmille."

Tässä päättelyssä Jumala on aivan turha lisä, jonka Occam ja Descartesin äärimmäisen kriittinen epäily karsii aivan tarpeettomana pois.

Lue lisää

Kyllä se olet sinä, joka on tyhmä. Wikipedia ei ole pätevä lähde asiassa.

"Tässä päättelyssä Jumala on aivan turha lisä, jonka Occam ja Descartesin äärimmäisen kriittinen epäily karsii aivan tarpeettomana pois."

VÄÄRIN. Descartes oli syvästi kristilliseen jumalaan uskova henkilö.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Kyllä se olet sinä, joka on tyhmä. Wikipedia ei ole pätevä lähde asiassa.

"Tässä päättelyssä Jumala on aivan turha lisä, jonka Occam ja Descartesin äärimmäisen kriittinen epäily karsii aivan tarpeettomana pois."

VÄÄRIN. Descartes oli syvästi kristilliseen jumalaan uskova henkilö.

Lue lisää

"VÄÄRIN. Descartes oli syvästi kristilliseen jumalaan uskova henkilö."

Mutta Descartes ei sekoittanut Cogito Ergo Sum päättelyyn jumalaa eli olet väärässä.

Anonyymi00030 kirjoitti:

"VÄÄRIN. Descartes oli syvästi kristilliseen jumalaan uskova henkilö."

Mutta Descartes ei sekoittanut Cogito Ergo Sum päättelyyn jumalaa eli olet väärässä.

Lisään vielä toistamiseen korjauksen toisesta virheestäsi: Cogito Ergo Sum ei todista dualismia.

Anonyymi00024 kirjoitti:

"Ei Descartes ollut niin tyhmä, että olisi esittänyt epäpäteviä päätelmiä."

Ei tietenkään. Tassä keskustelussa ainoa tyhmä ja epäpätevä olet sinä itse.

"Vaikka kartesiolainen demoni, jota Descartes käytti välttääkseen liukumista takaisin huonosti perusteltuihin uskomuksiin, olisi pettänyt häntä kuinka, hänen uskonsa hänen omaan olemassaoloonsa oli turvattu, koska kuinka demoni olisi voinut pettää häntä, jos hän ei olisi olemassa petettäväksi?"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Cogito_ergo_sum

"D:n usko jumalaan muutti kuitenkin hänen lähtökohtiaan päätelmille."

Tässä päättelyssä Jumala on aivan turha lisä, jonka Occam ja Descartesin äärimmäisen kriittinen epäily karsii aivan tarpeettomana pois.

Lue lisää

Syytä sinun olisi lukea myös siteeraamaasi artikkelia kokonaisuudessaa.

"Toisekseen Descartes ei väitä että hänen olemassaolonsa olisi välttämätön, hän sanoo, että ”jos hän ajattelee” silloin hän on välttämättä olemassa."

Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Syytä sinun olisi lukea myös siteeraamaasi artikkelia kokonaisuudessaa.

"Toisekseen Descartes ei väitä että hänen olemassaolonsa olisi välttämätön, hän sanoo, että ”jos hän ajattelee” silloin hän on välttämättä olemassa."

Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi.

Lue lisää

"Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi."

No miksi sitten sotket jumalia ja dualismia tähän keskusteluun?

Anonyymi00032 kirjoitti:

Syytä sinun olisi lukea myös siteeraamaasi artikkelia kokonaisuudessaa.

"Toisekseen Descartes ei väitä että hänen olemassaolonsa olisi välttämätön, hän sanoo, että ”jos hän ajattelee” silloin hän on välttämättä olemassa."

Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi.

Lue lisää

"Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi."

Mutta kuitenkin väitit näin:

"Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa."

Väitit siis, että Descartesin päättelyssä jumala oli premissinä ja yksi johtopäätös oli dualismi. Minä en löydä Descartesin päättelystä jumalaa enkä dualismia. Ole hyvä ja laita siitä lainaus ja lopeta tyhjä paskan jauhaminen. Jos lyöt faktan pöytään, että Descartes käytti jumalaa premissinä ja päätyi dualismiin niin totta kai myönnän olevani väärässä, mutta sitä ennen väitteesi on tuulen ja hännän välistä.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Syytä sinun olisi lukea myös siteeraamaasi artikkelia kokonaisuudessaa.

"Toisekseen Descartes ei väitä että hänen olemassaolonsa olisi välttämätön, hän sanoo, että ”jos hän ajattelee” silloin hän on välttämättä olemassa."

Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi.

Lue lisää

"Toisekseen Descartes ei väitä että hänen olemassaolonsa olisi välttämätön..."

Olenko sanonut, että Descates todistaa oman olemassaolonsa välttämättömyyden? En ole. Olen sanonut ihan niin kuin otsikossakin on "Jos ajattelen, on se todiste mieleni olemassaolosta". Tuntuu, että keskustelen humalaisen tai vajaa-älyisen kanssa. Niin sekavaa jumalharhainen ulosantisi on tällä hetkellä.

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi."

Mutta kuitenkin väitit näin:

"Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa."

Väitit siis, että Descartesin päättelyssä jumala oli premissinä ja yksi johtopäätös oli dualismi. Minä en löydä Descartesin päättelystä jumalaa enkä dualismia. Ole hyvä ja laita siitä lainaus ja lopeta tyhjä paskan jauhaminen. Jos lyöt faktan pöytään, että Descartes käytti jumalaa premissinä ja päätyi dualismiin niin totta kai myönnän olevani väärässä, mutta sitä ennen väitteesi on tuulen ja hännän välistä.

Lue lisää

Kanssa keskutelu on tosiaan ajan haaskausta. Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa.

Descartes petti itseään lausumillaan, jotka myös muuttuivat usein eri teoksissa tähän samaan asiaan liittyen, mikä sekin tulee esille (jopa) Wipipediasta.

Mutta lopetan pyyntösi mukaisesti tähän, koska en halua olla edistämässä paskan jauhantaasi!

Anonyymi00036 kirjoitti:

Kanssa keskutelu on tosiaan ajan haaskausta. Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa.

Descartes petti itseään lausumillaan, jotka myös muuttuivat usein eri teoksissa tähän samaan asiaan liittyen, mikä sekin tulee esille (jopa) Wipipediasta.

Mutta lopetan pyyntösi mukaisesti tähän, koska en halua olla edistämässä paskan jauhantaasi!

Lue lisää

"Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa."

Mutta edelleenkään et ole laittanut faktaa siitä, että hänen Cogito Ergo Sum päättelyssään premissinä olisi ollut jumala tai päättelyn tavoitteena oli todistaa dualismi.

"Mutta lopetan pyyntösi mukaisesti tähän"

En pyytänyt lopettamaan vaan laittamaan faktat esille argumenttisi tueksi.

"...en halua olla edistämässä paskan jauhantaasi!"

Sinä tässä paskaa jauhat tällä hetkellä.

Anonyymi00037 kirjoitti:

"Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa."

Mutta edelleenkään et ole laittanut faktaa siitä, että hänen Cogito Ergo Sum päättelyssään premissinä olisi ollut jumala tai päättelyn tavoitteena oli todistaa dualismi.

"Mutta lopetan pyyntösi mukaisesti tähän"

En pyytänyt lopettamaan vaan laittamaan faktat esille argumenttisi tueksi.

"...en halua olla edistämässä paskan jauhantaasi!"

Sinä tässä paskaa jauhat tällä hetkellä.

Lue lisää

"Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa."

Decartesin ajattelu meni näin:

1. Kaikkea aisteilla saatavaa tietoa voidaan epäillä.

2. Jumala voi olla pettävä.

3. Descartes ei halunnut uskoa pettävään Jumalaan, joten hän keksi hypoteettisen pahan demonin, joka pettää aisteja ja päättelyä.

4. Paha demoni on hypoteettinen päättelyn työkalu.

5. Demonin tarvitsee pettää vain silloin kun ihminen aistii ja ajattelee, joten sen voi sulkea tarpeettomana johtopäätöksestä pois. Jos ihminen ajattelee, on se todiste mielen olemassaolosta, vaikka paha demoni mahdollisesti vääristelisikin ajatuksia.

6. Jumala ei siis auttanut mitenkään johtopäätöksessä vaan päin vastoin Descartes sulki Jumalan pois kun ei halunnut käyttää pahaa Jumalaa edes hypoteettisena ajatustyökaluna.

7. Descartes ei todistanut dualismia vaan pelkän oman mielen olemassaolon. Nykyään tiedämme, että mieli syntyy materiaalisissa aivoissa.

Anonyymi00038 kirjoitti:

"Descartes oli syvästi uskonnollinen henkilö, eikä hänen ajattelussaan ollut sellaista mahdollsiuutta, että jumalaa ei olisi olemassa."

Decartesin ajattelu meni näin:

1. Kaikkea aisteilla saatavaa tietoa voidaan epäillä.

2. Jumala voi olla pettävä.

3. Descartes ei halunnut uskoa pettävään Jumalaan, joten hän keksi hypoteettisen pahan demonin, joka pettää aisteja ja päättelyä.

4. Paha demoni on hypoteettinen päättelyn työkalu.

5. Demonin tarvitsee pettää vain silloin kun ihminen aistii ja ajattelee, joten sen voi sulkea tarpeettomana johtopäätöksestä pois. Jos ihminen ajattelee, on se todiste mielen olemassaolosta, vaikka paha demoni mahdollisesti vääristelisikin ajatuksia.

6. Jumala ei siis auttanut mitenkään johtopäätöksessä vaan päin vastoin Descartes sulki Jumalan pois kun ei halunnut käyttää pahaa Jumalaa edes hypoteettisena ajatustyökaluna.

7. Descartes ei todistanut dualismia vaan pelkän oman mielen olemassaolon. Nykyään tiedämme, että mieli syntyy materiaalisissa aivoissa.

Lue lisää

7. Descartes ei tdistanut yhtään mitään. Kaikki oli valitettavasti vain jumaalaan uskovan hörhöilyä.

Anonyymi00039 kirjoitti:

7. Descartes ei tdistanut yhtään mitään. Kaikki oli valitettavasti vain jumaalaan uskovan hörhöilyä.

Kyllä hän oman mielen olemassaolon todisti.

Anonyymi00034 kirjoitti:

"Kuten totesin jo aiemmin, Descartes ei todistanut "gogitollaan" yhtään mitään todeksi."

Mutta kuitenkin väitit näin:

"Mutta koska D uskoi jumalaan, joka ei voisi kaikkihyvänä olla niin petollinen, että ihmisrtä huijaisi, D saattoi luottaa siihen, että hänen omat havaintonsa olisivat todellisia. Siitä sitten D päätteli dualisminsa."

Väitit siis, että Descartesin päättelyssä jumala oli premissinä ja yksi johtopäätös oli dualismi. Minä en löydä Descartesin päättelystä jumalaa enkä dualismia. Ole hyvä ja laita siitä lainaus ja lopeta tyhjä paskan jauhaminen. Jos lyöt faktan pöytään, että Descartes käytti jumalaa premissinä ja päätyi dualismiin niin totta kai myönnän olevani väärässä, mutta sitä ennen väitteesi on tuulen ja hännän välistä.

Lue lisää

"René Descartes yhdisti filosofiassaan Jumalan olemassaolon ja mielen ja ruumiin erottavan dualismin [. Hän todisti ensin oman olemassaolonsa ("ajattelen, siis olen") ja sen jälkeen Jumalan olemassaolon täydellisyyden ja syy-seuraussuhteiden kautta [. Jumala toimii hänen järjestelmässään takeena sille, että ihmisen selkeät havainnot ulkomaailmasta ovat tosia eikä kyseessä ole pelkkä petos.

Descartesin dualismi (mieli ja ruumis)

Res cogitans (ajatteleva olio): Sielu tai mieli, jonka perusominaisuus on tietoisuus ja ajattelu

[
.Res extensa (ulotteinen olio): Fyysinen ruumis ja materia, joka perustuu ulottuvuuteen [.

Yhteistoiminta: Nämä kaksi erilaista aluetta vaikuttavat toisiinsa aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen kautta [.

Jumalan rooli filosofiassa

Täydellisyyden idea: Ajatus täydellisestä Jumalasta on ihmisessä synnynnäinen, ja sen alkuperän voi olla vain Jumala itse

[.Olemassaolotodistus: Jumala on täydellinen, ja täydellisyyteen kuuluu myös olemassaolo [

.Tiedon takaa: Koska Jumala on hyvä ja täydellinen, hän ei halua johtaa ihmistä harhaan, mikä varmistaa luotettavan tiedon ulkomaailmasta [.

Google AI

Anonyymi00041 kirjoitti:

"René Descartes yhdisti filosofiassaan Jumalan olemassaolon ja mielen ja ruumiin erottavan dualismin [. Hän todisti ensin oman olemassaolonsa ("ajattelen, siis olen") ja sen jälkeen Jumalan olemassaolon täydellisyyden ja syy-seuraussuhteiden kautta [. Jumala toimii hänen järjestelmässään takeena sille, että ihmisen selkeät havainnot ulkomaailmasta ovat tosia eikä kyseessä ole pelkkä petos.

Descartesin dualismi (mieli ja ruumis)

Res cogitans (ajatteleva olio): Sielu tai mieli, jonka perusominaisuus on tietoisuus ja ajattelu

[
.Res extensa (ulotteinen olio): Fyysinen ruumis ja materia, joka perustuu ulottuvuuteen [.

Yhteistoiminta: Nämä kaksi erilaista aluetta vaikuttavat toisiinsa aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen kautta [.

Jumalan rooli filosofiassa

Täydellisyyden idea: Ajatus täydellisestä Jumalasta on ihmisessä synnynnäinen, ja sen alkuperän voi olla vain Jumala itse

[.Olemassaolotodistus: Jumala on täydellinen, ja täydellisyyteen kuuluu myös olemassaolo [

.Tiedon takaa: Koska Jumala on hyvä ja täydellinen, hän ei halua johtaa ihmistä harhaan, mikä varmistaa luotettavan tiedon ulkomaailmasta [.

Google AI

Lue lisää

"Hän todisti ensin oman olemassaolonsa ("ajattelen, siis olen")..."

Tarkalleen ottaen hän todisti oman mielensä olemassaolon.

"...sen jälkeen Jumalan olemassaolon täydellisyyden ja syy-seuraussuhteiden kautta..."

Ei ainakaan cogitossa todistanut Jumalaa. Hän uskoi hyvään Jumalaan eikä halunnut käyttää Jumalaa edes hypoteettisena ajatustyökaluna ihmisen havaintojen ja ajattelun vääristäjänä. Hän sulki Jumalan pois yhtälöstä. Koita nyt ymmärtää edes tämä yksinertainen asia.

"Koska Descartes ei kuitenkaan ole halukas uskomaan, että Jumala voisi olla muuta kuin hyvä, hän esittää vaihtoehtoisen selityksen, jonka mukaan ”jokin äärimmäisen mahtava ja viekas paha henki on käyttänyt kaiken tarmonsa pettääkseen minua”. Näin Descartes osoittaa, että lähes kaikki tieto on periaatteessa mahdollista asettaa epäilyksen alaiseksi.

Teoksensa toisessa mietiskelyssä Descartes etenee kuuluisaan päätelmäänsä, jonka mukaan hänen epäilynsä ja ajattelunsa kuitenkin väistämättä todistaa, että vaikka kaikki muu voikin olla harhaa, ainakin hän itse on väistämättä olemassa: ”Ajattelen, siis olen” (Cogito, ergo sum). Hän viittaa myös tässä yhteydessä demonihypoteesiin toteamalla, että jos onkin ”joku pettäjä, äärimmäisen mahtava ja ovela, joka aina varta vasten pettää minua”, niin silloin myös on oltava olemassa se ”minä”, jota petetään."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_demoni

"Koska Jumala on hyvä ja täydellinen, hän ei halua johtaa ihmistä harhaan, mikä varmistaa luotettavan tiedon ulkomaailmasta"

No sittenhän Descartesin pohdiskelut demonista, joka vääristää havainnot ja ajatukset olivat täysin turhia. Jos Descartes olisi uskonut, että hyvä Jumala estää ajatusharhat niin hän ei olisi pohtinut koko asiaa. Mutta kun hän kuitenkin pohti ja päätyi johtopäätökseensä, ei hän uskonut Jumalan hyvyyteen siinä, että Jumala varmistaa ihmisen havainnot ja ajatukset oikeiksi. Vai mitä?

"Descartesin dualismi (mieli ja ruumis)"

Descartes todisti oman mielen olemassaolon, ei sitä, mistä se tulee. Hän ei siis todistanut dualismia, vaikka saattoi siihen uskoa.

"Yhteistoiminta: Nämä kaksi erilaista aluetta vaikuttavat toisiinsa aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen kautta"

Höpsistä, tästä ei ole mitään todisteita.

"Google AI"

Hevonpaskaa.

Anonyymi00043 kirjoitti:

"Hän todisti ensin oman olemassaolonsa ("ajattelen, siis olen")..."

Tarkalleen ottaen hän todisti oman mielensä olemassaolon.

"...sen jälkeen Jumalan olemassaolon täydellisyyden ja syy-seuraussuhteiden kautta..."

Ei ainakaan cogitossa todistanut Jumalaa. Hän uskoi hyvään Jumalaan eikä halunnut käyttää Jumalaa edes hypoteettisena ajatustyökaluna ihmisen havaintojen ja ajattelun vääristäjänä. Hän sulki Jumalan pois yhtälöstä. Koita nyt ymmärtää edes tämä yksinertainen asia.

"Koska Descartes ei kuitenkaan ole halukas uskomaan, että Jumala voisi olla muuta kuin hyvä, hän esittää vaihtoehtoisen selityksen, jonka mukaan ”jokin äärimmäisen mahtava ja viekas paha henki on käyttänyt kaiken tarmonsa pettääkseen minua”. Näin Descartes osoittaa, että lähes kaikki tieto on periaatteessa mahdollista asettaa epäilyksen alaiseksi.

Teoksensa toisessa mietiskelyssä Descartes etenee kuuluisaan päätelmäänsä, jonka mukaan hänen epäilynsä ja ajattelunsa kuitenkin väistämättä todistaa, että vaikka kaikki muu voikin olla harhaa, ainakin hän itse on väistämättä olemassa: ”Ajattelen, siis olen” (Cogito, ergo sum). Hän viittaa myös tässä yhteydessä demonihypoteesiin toteamalla, että jos onkin ”joku pettäjä, äärimmäisen mahtava ja ovela, joka aina varta vasten pettää minua”, niin silloin myös on oltava olemassa se ”minä”, jota petetään."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paha_demoni

"Koska Jumala on hyvä ja täydellinen, hän ei halua johtaa ihmistä harhaan, mikä varmistaa luotettavan tiedon ulkomaailmasta"

No sittenhän Descartesin pohdiskelut demonista, joka vääristää havainnot ja ajatukset olivat täysin turhia. Jos Descartes olisi uskonut, että hyvä Jumala estää ajatusharhat niin hän ei olisi pohtinut koko asiaa. Mutta kun hän kuitenkin pohti ja päätyi johtopäätökseensä, ei hän uskonut Jumalan hyvyyteen siinä, että Jumala varmistaa ihmisen havainnot ja ajatukset oikeiksi. Vai mitä?

"Descartesin dualismi (mieli ja ruumis)"

Descartes todisti oman mielen olemassaolon, ei sitä, mistä se tulee. Hän ei siis todistanut dualismia, vaikka saattoi siihen uskoa.

"Yhteistoiminta: Nämä kaksi erilaista aluetta vaikuttavat toisiinsa aivoissa sijaitsevan käpyrauhasen kautta"

Höpsistä, tästä ei ole mitään todisteita.

"Google AI"

Hevonpaskaa.

Lue lisää

Juttusi on sitä itseään, sillä Descartes ei tosiaankaan voinut todistaa yhtikäs mitään hörhöilyllään.

Descartes kyllä sotki filosofista ajattelua dualismillaan vuosisatoja, mutta onneksemme sitäkään ei enää pidetä uskottavana ajatteluna.

Anonyymi00044 kirjoitti:

Juttusi on sitä itseään, sillä Descartes ei tosiaankaan voinut todistaa yhtikäs mitään hörhöilyllään.

Descartes kyllä sotki filosofista ajattelua dualismillaan vuosisatoja, mutta onneksemme sitäkään ei enää pidetä uskottavana ajatteluna.

Lue lisää

"Juttusi on sitä itseään, sillä Descartes ei tosiaankaan voinut todistaa yhtikäs mitään hörhöilyllään."

Descartes todisti ajattelevan mielen olemassaolon.

"Descartes kyllä sotki filosofista ajattelua dualismillaan vuosisatoja, mutta onneksemme sitäkään ei enää pidetä uskottavana ajatteluna."

Descartes käytti cogitoa perustana Jumalan ja dualismin todistelulle, mutta niissä hän meni metsään.

Anonyymi00045 kirjoitti:

"Juttusi on sitä itseään, sillä Descartes ei tosiaankaan voinut todistaa yhtikäs mitään hörhöilyllään."

Descartes todisti ajattelevan mielen olemassaolon.

"Descartes kyllä sotki filosofista ajattelua dualismillaan vuosisatoja, mutta onneksemme sitäkään ei enää pidetä uskottavana ajatteluna."

Descartes käytti cogitoa perustana Jumalan ja dualismin todistelulle, mutta niissä hän meni metsään.

Lue lisää

Kuten avaus kysyy: "Olenko olemassa?" ei tähän ole mitään vastausta eikä varsinkaan todistusta. Voimme olettaa olemisemme, emme muuta.

Anonyymi00049 kirjoitti:

Kuten avaus kysyy: "Olenko olemassa?" ei tähän ole mitään vastausta eikä varsinkaan todistusta. Voimme olettaa olemisemme, emme muuta.

"Voimme olettaa olemisemme, emme muuta."

Juurikin näin. Olettaminen on ajattelemista, että sinun mielesi on varmasti olemassa.

Anonyymi00051 kirjoitti:

"Voimme olettaa olemisemme, emme muuta."

Juurikin näin. Olettaminen on ajattelemista, että sinun mielesi on varmasti olemassa.

Ei näin, kuten toteat. Oletukset ovat ajatuksia, mutta ne eivät ole VARMASTI olemassa eikä niiden olemassaolemistä voida todistaa. Ne ovat mahdollisesti täysin harhoja.

Vielä vähemmän ajatuksien olemassaolosta voidaan päätellä, että olisi jokin "mieli", mitä sillä sitten tarkoitatkaan??

Anonyymi00054 kirjoitti:

Ei näin, kuten toteat. Oletukset ovat ajatuksia, mutta ne eivät ole VARMASTI olemassa eikä niiden olemassaolemistä voida todistaa. Ne ovat mahdollisesti täysin harhoja.

Vielä vähemmän ajatuksien olemassaolosta voidaan päätellä, että olisi jokin "mieli", mitä sillä sitten tarkoitatkaan??

Lue lisää

Voisiko asian määritellä niin, että jos tajuan oman kuolevaisuuteni, niin silloin myös tajuan olevani olemassa?

Anonyymi00055 kirjoitti:

Voisiko asian määritellä niin, että jos tajuan oman kuolevaisuuteni, niin silloin myös tajuan olevani olemassa?

Usein olemisen "tajuaminen" on liitetty siihen, että siitä on välitön kokemus, esim. lyöt varpaasi kiveen. Kipu tuntuu välittömänä kokemuksena, jota siksi ei voi epäillä.

"Sattuu, joten olen olemassa". Tämä ei ole todiste, mutta onhan se konkreettista!

Kuolevaisuus on tietoisen ymmärryksen loppumista, joka ei suoraan liity tähän aiheeseen, sillä sehän edellyttää ennen kuolevaisuuden käsittämistä jo olevaisuuden ymmärtämisen.

Anonyymi00054 kirjoitti:

Ei näin, kuten toteat. Oletukset ovat ajatuksia, mutta ne eivät ole VARMASTI olemassa eikä niiden olemassaolemistä voida todistaa. Ne ovat mahdollisesti täysin harhoja.

Vielä vähemmän ajatuksien olemassaolosta voidaan päätellä, että olisi jokin "mieli", mitä sillä sitten tarkoitatkaan??

Lue lisää

"Ne ovat mahdollisesti täysin harhoja."

Mutta silti ne harhat ovat olemassa. Enhän minä tai Descartes väittänyt, että ajatukset olisivat välttämättä järkeviä tai harhoista vapaita.

"Vielä vähemmän ajatuksien olemassaolosta voidaan päätellä, että olisi jokin "mieli", mitä sillä sitten tarkoitatkaan??"

Jostainhan ne ajatukset syntyvät ja tuota ajatusten abstraktia alkulähdettä sanotaan mieleksi. Ennen luultiin, että se on dualistinen sielu, nykyään tiedetään, että mieli on aivoissa.

Anonyymi00055 kirjoitti:

Voisiko asian määritellä niin, että jos tajuan oman kuolevaisuuteni, niin silloin myös tajuan olevani olemassa?

"Voisiko asian määritellä niin, että jos tajuan oman kuolevaisuuteni, niin silloin myös tajuan olevani olemassa?"

Lapsi tajuaa olevansa olemassa noin 2-3 vuotiaana eikä hän vielä silloin tajua kuolevansa, joten ei, kuolevaisuuden tajuaminen ei ole olemassaolon tajuamista.

"Osviitta: Jo pelkästään homo sapiensinkin joukossa löytyy melkoisia eroja itsetietoisuuden tasoissa..."

ei saatana, meinasin tukehtua nauruun tästä🤣🤣🤣

Olet varmaan niitä samoja hihhuleita, joiden Jumala on havaitsematon entiteetti, mutta silti tämä harhainen hihhuli tietää täsmälleen, mitä tämä Jumala tekee ja ajattelee.

Anonyymi00019 kirjoitti:

"Osviitta: Jo pelkästään homo sapiensinkin joukossa löytyy melkoisia eroja itsetietoisuuden tasoissa..."

ei saatana, meinasin tukehtua nauruun tästä🤣🤣🤣

Olet varmaan niitä samoja hihhuleita, joiden Jumala on havaitsematon entiteetti, mutta silti tämä harhainen hihhuli tietää täsmälleen, mitä tämä Jumala tekee ja ajattelee.

Lue lisää

Jumala lopetti ajattelun ja tekemisen luotuaan pienimmän mahdollisen tilan. Jumala siis kuoli.

Ei kuolemanpelko ja uskonnot liity toisiinsa. Ihminen on uskonut tuonpuoleiseen ja kuolemanjälkeiseen elämään jo paljon ennen uskontoja. Nykyisistä metsästäjäkeräilijöistä 79% uskoo kuolemanjälkeiseen elämään ja suurin osa niistä (metsästjäkeräilijöistä) eivät ole uskontoja harjoittavia.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Ei kuolemanpelko ja uskonnot liity toisiinsa. Ihminen on uskonut tuonpuoleiseen ja kuolemanjälkeiseen elämään jo paljon ennen uskontoja. Nykyisistä metsästäjäkeräilijöistä 79% uskoo kuolemanjälkeiseen elämään ja suurin osa niistä (metsästjäkeräilijöistä) eivät ole uskontoja harjoittavia.

Lue lisää

Animismi, metsästäjäkeräilijöiden usko henkimaailmaan, Kalevalan tuonela jne olivat kaikki uskontojen esi-asteita.

Kristinusko räjäytti pankin lupaamalla röyhkeästi kuolemanjälkeisen elämän ja siitä tuli kaikkien aikojen suurin ja menestyksekkäin petkutus.

ET/ap

Anonyymi00046 kirjoitti:

Animismi, metsästäjäkeräilijöiden usko henkimaailmaan, Kalevalan tuonela jne olivat kaikki uskontojen esi-asteita.

Kristinusko räjäytti pankin lupaamalla röyhkeästi kuolemanjälkeisen elämän ja siitä tuli kaikkien aikojen suurin ja menestyksekkäin petkutus.

ET/ap

Lue lisää

"Animismi, metsästäjäkeräilijöiden usko henkimaailmaan, Kalevalan tuonela jne olivat kaikki uskontojen esi-asteita."

Kyllä, mutta eivät uskontoja. Tämä toteamus on yksiselitteisesti väärä: "Uskonnot syntyivät, kun ihminen vieraantui kuoleman luonnollisuudesta."

Todellisuudessa uskonnot syntyivät kun yhteiskuntien rakenne monimutkaistui. Jumalia käytettiin legitimoimaan yhä monomutkaisempi yhteiskuntaa koossa pitävä säännöstö. VT on hyvä esimerkki siitä. Siinä on 613 erilaista yhteiskunnan elämää sääntelevää käskyä eikä lainkaan lupausta kuoleman jälkeisestä elämästä.

Anonyymi00046 kirjoitti:

Animismi, metsästäjäkeräilijöiden usko henkimaailmaan, Kalevalan tuonela jne olivat kaikki uskontojen esi-asteita.

Kristinusko räjäytti pankin lupaamalla röyhkeästi kuolemanjälkeisen elämän ja siitä tuli kaikkien aikojen suurin ja menestyksekkäin petkutus.

ET/ap

Lue lisää

"Kristinusko räjäytti pankin..."

Kyllä, kristinusko räjäytti pankin, mutta et hoksaa sitä todellista jättipottia. Se ei ollut kuolemanjälkeisen elämän lupaus vaan avoin valtakirja hallitsijoille määrittää itse säännöt ja pitää kansa kurissa kristinuskon avulla. VT oli juutalaisten perustuslaki, mutta kristinuskon keksijöiden tavoitteena oli universaali ekspansiivinen uskonto, joten sitä ei voitu levittää juutalaisten säännöillä. Siksi juutalaisten laki otettiin pois ja jäljelle jätettiin alamaisten velvoite olla nöyrä valtaapitäville koska se edusti Jumalaa maan päällä. Alamaisille luvattiin palkkioksi nöyristelystä ja kärsimyksestä ikuinen elämä kuoleman jälkeen.

Valtaa pitävinä ja omaisuutta kahmivina olivat uskonpuhdistukseen saakka katolinen kirkko, mutta kyllä siitä hyötyi suuresti myös maalliset kuninkaat, koska Jumala Paavin välityksellä legitimoi kuninkaat. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkon asema hieman heikkeni ja maallisen vallan asema vahvistui, mutta ei se kirkko ole köyhä vielä tänäkään päivänä vaan edelleen sillä on esimerkiksi Suomessa veronkanto-oikeus eikä juuri minkäänlaista taloudellista vastuuta.

Niin.. itsetietoisuus arkikielessä ja filosofoinnissa saa hiukan eri merkityksen.
Aloituksessa itsetietoisuus tarkoittaa juuri tietoisuutta itsestä.

Että sellaiset olkiukot. Saatko nuo aikaiseksi selvin päin, käytätkö päihteitä vai oletko mielisairas? Tai no, tuo mielisairas -kysymys on retorinen. Totta kai uskovainen on mielisairas.

Anonyymi00052 kirjoitti:

Että sellaiset olkiukot. Saatko nuo aikaiseksi selvin päin, käytätkö päihteitä vai oletko mielisairas? Tai no, tuo mielisairas -kysymys on retorinen. Totta kai uskovainen on mielisairas.

Lue lisää

Pistä korkki kiinni!
Olet jo täyttä ymmärrystä vailla!