Itse en ole pitkiin aikoihin nähnyt niitä. Kerran kuitenkin varastohämähäkki oli vaanimassa parvekkeella.
Onkohan se syönyt kaikki pitkäjalkaiset pallot?
>Simiti<
Onkohan se syönyt kaikki pitkäjalkaiset pallot?
>Simiti<
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Pitkäjalkoja kyllä.
Onko teillä varastohämiksiä?
Ei tarvitse teititellä, mutta ainakin se yksi hengailee ja lymyilee tuolla ulkopuolella. Kieltämättä aika kunnioitettava näky.
>Simiti<
Muutaman olen tänä vuonna nähny. Ei niitä paljon ole enää vastaan tullu.
On meillä täälläki lukkeja. Siis niitä pitkäjalkasia. Syöks noi järeemmät hämähäkit siis noita lukkeja? Eiks ne pyydystä esim kärpäsiä verkoilla. Talvella on tosi surullista, kun hämähäkit kuolee nälkään. Viimekskin näin monen roikkuvan kuolleena verkostaan. Mutta eihän sitä ravintoo sillon tuu, kun ei oo hyönteisiä.
Mä oon ihan lapsesta lähtien ollu hämähäkeistä kiinnostunu, eikä ne oo mua koskaan purru, vaikka niin väitetään. No lukit ei kyllä purekaan.
Varastohämis syö kaiken itseään pienemmät ja voi jopa purra ihmistäkin. Mahtavan näköinen se kuitenkin on, enkä viitsi härnätä sitä.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tasta-syysta-10-senttinen-varastohamahakki-on-erinomainen-vieras-kotonasi/
>Simiti<
Jossain oli kuva, se on melkein kämmenen kokoinen.
PäijätHämeen alueella hengailee
varastohämiksestä vähän pienempi versio,
ei se tavallinen kotihämis.
Se tekee huopamaisen seitin ja siihen tötterön ja
se jää sinne töttöröön kyttimään.
Iso on.
Ne on niin isoja, että ne huomaa vaikka ilman silmälaseja
juoksemassa seinillä ja lattialla.
Muutama vuosi sitten sellainen oli keittiön seinällä jääkaapin vieressä.
Hitto, kun kuumotti, kun suunnittelin, miten sen pyydystän, koska jos epäonnsitun, niin varmana menee sinne jääkapain taa, eikä sielä sitä helposti löydä.
Senveran pitkät jalat, että varmana mene kovaa vauhtia.
Onneksi sain sen pyydystettyä ja kiikutin ulos pihalle.
Saat sen kiinni tarra- ansalla.
Eilen yhden. viimeksi, mutta niiden huippuvuosi on monen vuoden takana. Silloin niitä saattoi nähdä kymmeniä kerralla.
Jos niitä on muuallakin vähentynyt, niin ei liene johdu tuosta parvekkeen hämiksestä. Jotain muuta lienee meneillään. Mistä johtunee, on sitten tutkijoiden hommaa selvittää.
Tuskin kuitenkaan viitsivät omilla rahoillaan tutkia, kun perhekin pitää elättää ja rahoja leikellään mielivaltaisesti mutulla.
>Simiti<
Minä ole. Alkukesästä selvästi oikeistolainen.
Ensin ikkunan oikealla puolella, sitten yhtäkkiä vasemmalla ja kas palasi oikealle.
Toinen oli katossa sängyn päädyn lähellä. Ei hyvä. Pitkällä kengälusikalla huiskin ja katosi.
Seuraavana päivänä tyyppi samassa paikassa katossa. Taas sama poisto ja nyt näin kun se j u o k s i. Hirveän nopeasti. Katosi kuin p**ru Saharaan.
Kuvitelkaa, jos Virenillä olisi 8 jalkaa!
Yleensä poistan nuo.
Hämyfobia.
Vilma
Ap. eli Simili: "Oletteko nähneet niitä pitkäjalkaisia pallolukkeja?
En oo, ku ennoo vuosiin käyny semmosellisis paikois, mis niit saattais niiku olla. Mut mää kyl tiiän, mitä sää tarkotat. Soon latviaks zirnieklis eli voisko sen niiku kääntää 'hernelukki'? Latviaks nimittäin herne on zirnis ja liettuaks žirnis.
Ku z:n tai ž:n korvaa säännönmukasesti meidän äännevastineella h ja poistaa balttilaisten kielten loppu-s:n, nii rupee jo bonjaamaan, et herne on balttilainen laina.
Uli uli. Poistoon jos mainitsee junttimaisen stadin slangin.
Vuh vuh, olen umpijuntti ja luulen loistavani pyöriessä helsingin oaskassa
Vinku vinku, muut ei ole mitään. Olen mahtava helsingin kaappihomohuora.
Muuten arvaaks, mitä tarkottaa latvian sana pirts. Väärin meni. Ei oo pirtti vaan sauna. Selitys on se, et molemmis mais uudisrakentajat rakensi ens snadimman majotuksen, joka oli myös sauna, ja myöhemmin tehtiin parempi, mut entinen jäi saunakäyttöön.
Latviassa sana jäi tarkottaan saunaa ja suomessa lainasanalla nimitettiin parempaa asumusta, suomeks pirttiä. Latviaks saunoa on iet pirtī, 'mennä saunaan', tai mazgāties pirtī, 'peseytyä saunassa'.
Nymmää en sit puhu kieliasioista (mää lupaan) aineskaan pariin päivään, vaik mää tykkäänkin niistä ku punasest fillarist.
Oletko käynyt Trakain linnassa. Upea alue ja ympäristö sen järven ympärillä.
Kuin sadusta.
Vilma
Huoh. Kyl mää nii paljo tykkää sun murteest. Sä oot nii kyllä se parempi ihmine.
Vittu sä oot täysi umpijuntti adhd vammanaama.
Oon kyl käyny Donelaitis-seuran matkalla. Upea oli ja ihanoittavassa saaressa. Syötiin myös karamiittien leipomuksii, joitain pullan tai tortun tapasta, jossa oli jotain mössöö sisällä.
Samalla matkalla käytiin läpi Latvian ja Liettuan tärkeimmät nähtävyydet.
Olin silloin opiskelemassa latviaa yliopistossa, ja yks liettuaa osaava mies oli samoilla kursseilla. Se manku mua mukaan Donelaitis- siis Liettua-seuran matkalle, ja varattiin. Mut sitten se opiskelukaveri kuoli syöpään, mut kuiteskin lähin sit yksinäni niitten mukaan.
Oli siel myös joitain Latvia- eli Rozentāls-seurasta, johon minä kuuluin. Hieno matka.
Sattumoisin Eveota katsoin ja pariskunta matkasi asuntoautollaan ja kävivät linnassa.
Kiva huomata, että alue on kehittynyt ja kehittänyt matkailua.
Omasta käynnistä on yli 15 v. Omiin nimiin mentiin paikallisbussilla, naftaa?
No. Eipä harmita se käynti.
Mä muuten muistin, että se on Latviassa.
Vilma
Missä on Lätinmaa? Mikä hahmo Henrik Lättiläinen? Liittyykö Kalevalaan? Sammon ryöstö?
Lätti on vanhahtava nimi, joka tarkoittaa samaa, kuin Latvia. Ennen 1. maailmansotaa oli Liivinma, latviaksi Livonija, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Siellä siis asui sekä virolaisia että latvialaisia.
Rajan Viron ja Latvian välillä kävi eräs englantilainen upseeri, joka otti huomioon virolaisten ja latvialaisten menestyksen sodassa. Esimerkiksi vironkielisten asuinalue Ainažin kaupunki, viroksi Heinaste, joutui Latvian puolelle.
Henrik Lättiläinen (kuollut mahdollisesti v. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_L%C3%A4ttil%C3%A4inen.
Kalevala on Elias Lönnrotin hyvin vapaamuotoinen kyhäelmä, jonka sisällöstä on Lönnrotin omasta päästä n. 25 - 30 %, ja lopun sanotaan perustuneen kansanrunouteen. Senkin osuuden kielen muutti oman mielensä mukaiseksi ja samoin valitsi toisin runoissa mainittuja henkilöitä.
Kansallisaatteen läpäisemät oppineet ottivat tapahtumapaikat tosissaan, ja esittivät mitä kummallisimpia hypoteeseja tapahtumapaikoista. Erään hypoteesin mukaan Pohjola olisi sijainnut Ruotsin Gotlannissa, jonne siis sampo olisi ryöstetty.
Aivan ihmeellisiä hypoteeseja kansallisromanttiset oppineet esittivät myös itse sammosta, vaikka nykyihmiset tajuavat, että eihän sellaista ole voinut olla olemassa. Pelkkää tarinankerrontaa.
Get a room guys
Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.
Istui Tartossa eräässä vanhassa ravintolassa.
Vilma
Virolainen pienellä virolainen
Vilma: "Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.'
Päinvastoin, Kalevala syntyi esiksi ja siitä sai Kalevipojan kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald innoituksen kirjoittaa myös Viron 'kansalliseepoksen' Kalevipoeg. Se sisälsi vielä vähemmän kansanrunoutta kuin Kalevala.
Latvian kansalliseepos Lāčplēsis eli Karhunkaataja (nimi tarkemmin käännettynä olisi Karhunrepijä), ei sisälla kansanrunoutta ollenkaan, vaikka syntyi edellä mainittujen innoittamana. Sen kirjoitti Andrejs Pumpurs, latvialainen runoilija.
Kansallisromanttisena aikana ajatelttiin, että kansalliseepos on välttämätön osoittamaan, että kansaksi sanottu todella on kansa.
Taisit tehdä m.o.t:it.
Eihän jos olisikin väitteeni ok., olisiko kukaan oikeasti lähtenyt epäilemään.
En tiedä noiden muiden koosteiden vuosilukuja, niin ovatko samanaikaisia vai eriaikaisia.
Olen ruokaillut tuossa samaisessa paikassa.
Toinen mielenkiintoinen virolainen kirjailija ja vaikuttaja on Johan Liiv. Olen käynyt tämän veljen asuinpaikalla, missä tämä Johankin asui. Yhtä kehno kohtalo kuin Kivellä. Alatskiven tienoo on muutoinkin kiehtova paikka.
Vilma
Vilma: "Eihän jos olisikin väitteeni ok., olisiko kukaan oikeasti lähtenyt epäilemään."
Ovathan nämä tuttua tietoa kaikille, jotka ovat asiaan perehtyneet.
"En tiedä noiden muiden koosteiden vuosilukuja, niin ovatko samanaikaisia vai eriaikaisia."
Eriaikaisia, vuosien erolla, mutten ole tarkemmin painanut vuosilukuja päähäni. Ilmestymisvuodet saat kyllä kaivaa itse esille.
Niitä on jatkuvasti talon ulko-oven nurkassa, ulkopuolella siis, ollut talon (kerros) valmistumisesta lähtien. Parvekkeellakin varmaan, sillä viikossa siihen tulee uudet verkot, jos erehtyy poistamaan vanhat.
Hämähäkit viihtyvät onnellisten ihmisten taloissa.
Joo katoksissa on. Ja on tosi inhaa, kun huomaan tv:ta katsoessani, että hiukset liikkuvat.
Vilma
Laittakaa joskus lukki juoksemaan sisällä. Minä ainakin hämmästyin nelijalkaisen ravaamista.
Siedän käärmeitä luonnossa, mutten hämyjä.
Korjaus taas -> kahdeksanjalkaisen...
Kandeis ottaa videolle. Km/h?
Ommuutes tehny tiukkaa, kummää kaks päivää sitten 2026-08-15 klo 16:42:42 tulin luvanneeks, et mää en pariin päivään juttele kieliasioist. Emmää tiiä, mikä mua vaivas, et niin yltiöpäisiä lupasin.
Puolen tunnin päästä se aika olis ohi, mut mulla ei oo yhtään niiku kielijuttuu mielessä.
Ai sää totesit tommost. Kuin ny noin. Kieliasiat on tärkei. Niil jumpataan aivoi.
Et viitteis kertoo jotain muistaki kuin Balttias puhuttavist kiälist.
Ja miks kiälet kiinnostaa?
Vilma
Kielistä saadaan kaiken selkeempää faktaa humanistisista aloista. Mää vaan oon uhrannu kaiken enämpi aikaa latvian kieleen, kummää tykkään siitä niinku punasest fillarist.
Oon kuiteski perehtyny myös itämerensuomalaisiin kieliin, kuin myös ugrilaisiin. Viikinkikieltä (Old Norse, fornnordiskan) puhutaan edelleen Islannissa, mutta täydennettynä uusilla sanoilla.
Muut pohjoismaiset kielet, Norjan bokmål ja landsmål, ruotsi ja tanska ovat puoliksi viikinkikieltä ja puoliksi alasaksaa, koska joutuivat tekemisiin hansaliitossa sen kanssa. Se kun Hansan virallinen kieli oli alasaksa.
Indoeurooppalaista kehitystä voi seurata aina 13 000 vuoden taakse. Etymologiat ovat kuin helmiä. Meidän suomalaisugrilaisia kieliä vain 6 000 vuotta, mutta kantakielessäkin oli jo lainoja indoeuroppalaisesta.
Aivan oman ryhmänsä muodostavat seemiläiset kielet, jossa sanan merkitys perustuu kolmeen juurikonsonanttiin. Näitä kieliä ovat mm. heprea, aramea, arabia, akkadi ja malta, joka on alkujaan sisilian arabiaa.
Useampia kieliä olen myös opiskellut, vaikka kiinostus on enämpi etymologioiden johtamisessa. Kaiken rakkaampia on ranska, latvia, islanti ja slaavilaiset kielet, jotka edelleen on niiku yks ainoo kieli. Slaavit kyl ymmärtää toisiaan.
Nymmää oon jo sen verran heikkona, et kieliharratus on jo vähempi, mut nii kauan, kun vähänki henki pihisee harrastan IDEOLOGISIST syistä VAPAAMIELISYYLEN ja tikimättömän tasa-arvon propagoimista, ja TIETEELLISISTÄ syistä TIETEELLISEN MENETELMÄN propagoimista.
Pitkäjalkoja on aina asunnossani. Piilottelevat pääosin viherkasveissani, mutta näkee niitä toisinaan myös seinillä kiipeilemässä. Ilmeisesti niillä on ihan hyvät oltavat, kun ovat niin valtavan kokoisia. Tai no eihän se hämähäkki itsessään iso ole, mutta ne koivet ovat valtavat. Ison toistaiseksi näkemäni koipien kärkiväli oli 11 senttiä (oli pakko mitata ja ottaa siitä kuva yhdessä viivottimen kanssa, sillä se oli jo niin älyttömän iso 😁). En pidä hämähäkeistä yleisesti, mutta eivät nuo minua häiritse. Kai ne jotain pikkukärpäskantaa kurissa pitävät, kun niitä taas ei asunnossani juurikaan näy, isosta kasvimäärästä huolimatta.
Vessassani lavuaarikaapin alla asustaa joku huomattavasti ellottavampi, iso ja musta hämähäkki. Silläkin kai siellä jotain ruokaa riittää, kun se siellä viihtyy. Olen tehnyt sen kanssa sopimuksen (tai siis sanellut sille lain), että se saa asua vessassani, kunhan pysyy siellä lavuaarikaapin alla. Sieltä en imuroi sitä pois, mutta muualta tulisi lähtö. Ainakin toistaiseksi se on noudattanut sopimusta.