Oletteko nähneet niitä pitkäjalkaisia pallolukkeja?

Ei tarvitse teititellä, mutta ainakin se yksi hengailee ja lymyilee tuolla ulkopuolella. Kieltämättä aika kunnioitettava näky.

>Simiti<

Varastohämis syö kaiken itseään pienemmät ja voi jopa purra ihmistäkin. Mahtavan näköinen se kuitenkin on, enkä viitsi härnätä sitä.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tasta-syysta-10-senttinen-varastohamahakki-on-erinomainen-vieras-kotonasi/

>Simiti<

Anonyymi00005 kirjoitti:

Varastohämis syö kaiken itseään pienemmät ja voi jopa purra ihmistäkin. Mahtavan näköinen se kuitenkin on, enkä viitsi härnätä sitä.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tasta-syysta-10-senttinen-varastohamahakki-on-erinomainen-vieras-kotonasi/

>Simiti<

Lue lisää

Jossain oli kuva, se on melkein kämmenen kokoinen.

Ne on niin isoja, että ne huomaa vaikka ilman silmälaseja
juoksemassa seinillä ja lattialla.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Ne on niin isoja, että ne huomaa vaikka ilman silmälaseja
juoksemassa seinillä ja lattialla.

Muutama vuosi sitten sellainen oli keittiön seinällä jääkaapin vieressä.
Hitto, kun kuumotti, kun suunnittelin, miten sen pyydystän, koska jos epäonnsitun, niin varmana menee sinne jääkapain taa, eikä sielä sitä helposti löydä.
Senveran pitkät jalat, että varmana mene kovaa vauhtia.
Onneksi sain sen pyydystettyä ja kiikutin ulos pihalle.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Muutama vuosi sitten sellainen oli keittiön seinällä jääkaapin vieressä.
Hitto, kun kuumotti, kun suunnittelin, miten sen pyydystän, koska jos epäonnsitun, niin varmana menee sinne jääkapain taa, eikä sielä sitä helposti löydä.
Senveran pitkät jalat, että varmana mene kovaa vauhtia.
Onneksi sain sen pyydystettyä ja kiikutin ulos pihalle.

Lue lisää

Saat sen kiinni tarra- ansalla.

Jos niitä on muuallakin vähentynyt, niin ei liene johdu tuosta parvekkeen hämiksestä. Jotain muuta lienee meneillään. Mistä johtunee, on sitten tutkijoiden hommaa selvittää.
Tuskin kuitenkaan viitsivät omilla rahoillaan tutkia, kun perhekin pitää elättää ja rahoja leikellään mielivaltaisesti mutulla.

>Simiti<

Uli uli. Poistoon jos mainitsee junttimaisen stadin slangin.

Vuh vuh, olen umpijuntti ja luulen loistavani pyöriessä helsingin oaskassa

Vinku vinku, muut ei ole mitään. Olen mahtava helsingin kaappihomohuora.

Muuten arvaaks, mitä tarkottaa latvian sana pirts. Väärin meni. Ei oo pirtti vaan sauna. Selitys on se, et molemmis mais uudisrakentajat rakensi ens snadimman majotuksen, joka oli myös sauna, ja myöhemmin tehtiin parempi, mut entinen jäi saunakäyttöön.

Latviassa sana jäi tarkottaan saunaa ja suomessa lainasanalla nimitettiin parempaa asumusta, suomeks pirttiä. Latviaks saunoa on iet pirtī, 'mennä saunaan', tai mazgāties pirtī, 'peseytyä saunassa'.

Nymmää en sit puhu kieliasioista (mää lupaan) aineskaan pariin päivään, vaik mää tykkäänkin niistä ku punasest fillarist.

rennosti.m kirjoitti:

Muuten arvaaks, mitä tarkottaa latvian sana pirts. Väärin meni. Ei oo pirtti vaan sauna. Selitys on se, et molemmis mais uudisrakentajat rakensi ens snadimman majotuksen, joka oli myös sauna, ja myöhemmin tehtiin parempi, mut entinen jäi saunakäyttöön.

Latviassa sana jäi tarkottaan saunaa ja suomessa lainasanalla nimitettiin parempaa asumusta, suomeks pirttiä. Latviaks saunoa on iet pirtī, 'mennä saunaan', tai mazgāties pirtī, 'peseytyä saunassa'.

Nymmää en sit puhu kieliasioista (mää lupaan) aineskaan pariin päivään, vaik mää tykkäänkin niistä ku punasest fillarist.

Lue lisää

Oletko käynyt Trakain linnassa. Upea alue ja ympäristö sen järven ympärillä.
Kuin sadusta.
Vilma

rennosti.m kirjoitti:

Muuten arvaaks, mitä tarkottaa latvian sana pirts. Väärin meni. Ei oo pirtti vaan sauna. Selitys on se, et molemmis mais uudisrakentajat rakensi ens snadimman majotuksen, joka oli myös sauna, ja myöhemmin tehtiin parempi, mut entinen jäi saunakäyttöön.

Latviassa sana jäi tarkottaan saunaa ja suomessa lainasanalla nimitettiin parempaa asumusta, suomeks pirttiä. Latviaks saunoa on iet pirtī, 'mennä saunaan', tai mazgāties pirtī, 'peseytyä saunassa'.

Nymmää en sit puhu kieliasioista (mää lupaan) aineskaan pariin päivään, vaik mää tykkäänkin niistä ku punasest fillarist.

Lue lisää

Huoh. Kyl mää nii paljo tykkää sun murteest. Sä oot nii kyllä se parempi ihmine.

Vittu sä oot täysi umpijuntti adhd vammanaama.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Oletko käynyt Trakain linnassa. Upea alue ja ympäristö sen järven ympärillä.
Kuin sadusta.
Vilma

Oon kyl käyny Donelaitis-seuran matkalla. Upea oli ja ihanoittavassa saaressa. Syötiin myös karamiittien leipomuksii, joitain pullan tai tortun tapasta, jossa oli jotain mössöö sisällä.

Samalla matkalla käytiin läpi Latvian ja Liettuan tärkeimmät nähtävyydet.

Olin silloin opiskelemassa latviaa yliopistossa, ja yks liettuaa osaava mies oli samoilla kursseilla. Se manku mua mukaan Donelaitis- siis Liettua-seuran matkalle, ja varattiin. Mut sitten se opiskelukaveri kuoli syöpään, mut kuiteskin lähin sit yksinäni niitten mukaan.

Oli siel myös joitain Latvia- eli Rozentāls-seurasta, johon minä kuuluin. Hieno matka.

rennosti.m kirjoitti:

Oon kyl käyny Donelaitis-seuran matkalla. Upea oli ja ihanoittavassa saaressa. Syötiin myös karamiittien leipomuksii, joitain pullan tai tortun tapasta, jossa oli jotain mössöö sisällä.

Samalla matkalla käytiin läpi Latvian ja Liettuan tärkeimmät nähtävyydet.

Olin silloin opiskelemassa latviaa yliopistossa, ja yks liettuaa osaava mies oli samoilla kursseilla. Se manku mua mukaan Donelaitis- siis Liettua-seuran matkalle, ja varattiin. Mut sitten se opiskelukaveri kuoli syöpään, mut kuiteskin lähin sit yksinäni niitten mukaan.

Oli siel myös joitain Latvia- eli Rozentāls-seurasta, johon minä kuuluin. Hieno matka.

Lue lisää

Sattumoisin Eveota katsoin ja pariskunta matkasi asuntoautollaan ja kävivät linnassa.
Kiva huomata, että alue on kehittynyt ja kehittänyt matkailua.
Omasta käynnistä on yli 15 v. Omiin nimiin mentiin paikallisbussilla, naftaa?
No. Eipä harmita se käynti.
Mä muuten muistin, että se on Latviassa.
Vilma
Missä on Lätinmaa? Mikä hahmo Henrik Lättiläinen? Liittyykö Kalevalaan? Sammon ryöstö?

Anonyymi00020 kirjoitti:

Sattumoisin Eveota katsoin ja pariskunta matkasi asuntoautollaan ja kävivät linnassa.
Kiva huomata, että alue on kehittynyt ja kehittänyt matkailua.
Omasta käynnistä on yli 15 v. Omiin nimiin mentiin paikallisbussilla, naftaa?
No. Eipä harmita se käynti.
Mä muuten muistin, että se on Latviassa.
Vilma
Missä on Lätinmaa? Mikä hahmo Henrik Lättiläinen? Liittyykö Kalevalaan? Sammon ryöstö?

Lue lisää

Lätti on vanhahtava nimi, joka tarkoittaa samaa, kuin Latvia. Ennen 1. maailmansotaa oli Liivinma, latviaksi Livonija, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Siellä siis asui sekä virolaisia että latvialaisia.

Rajan Viron ja Latvian välillä kävi eräs englantilainen upseeri, joka otti huomioon virolaisten ja latvialaisten menestyksen sodassa. Esimerkiksi vironkielisten asuinalue Ainažin kaupunki, viroksi Heinaste, joutui Latvian puolelle.

Henrik Lättiläinen (kuollut mahdollisesti v. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_L%C3%A4ttil%C3%A4inen.

Kalevala on Elias Lönnrotin hyvin vapaamuotoinen kyhäelmä, jonka sisällöstä on Lönnrotin omasta päästä n. 25 - 30 %, ja lopun sanotaan perustuneen kansanrunouteen. Senkin osuuden kielen muutti oman mielensä mukaiseksi ja samoin valitsi toisin runoissa mainittuja henkilöitä.

Kansallisaatteen läpäisemät oppineet ottivat tapahtumapaikat tosissaan, ja esittivät mitä kummallisimpia hypoteeseja tapahtumapaikoista. Erään hypoteesin mukaan Pohjola olisi sijainnut Ruotsin Gotlannissa, jonne siis sampo olisi ryöstetty.

Aivan ihmeellisiä hypoteeseja kansallisromanttiset oppineet esittivät myös itse sammosta, vaikka nykyihmiset tajuavat, että eihän sellaista ole voinut olla olemassa. Pelkkää tarinankerrontaa.

Anonyymi00016 kirjoitti:

Vinku vinku, muut ei ole mitään. Olen mahtava helsingin kaappihomohuora.

Get a room guys

rennosti.m kirjoitti:

Lätti on vanhahtava nimi, joka tarkoittaa samaa, kuin Latvia. Ennen 1. maailmansotaa oli Liivinma, latviaksi Livonija, joka käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Siellä siis asui sekä virolaisia että latvialaisia.

Rajan Viron ja Latvian välillä kävi eräs englantilainen upseeri, joka otti huomioon virolaisten ja latvialaisten menestyksen sodassa. Esimerkiksi vironkielisten asuinalue Ainažin kaupunki, viroksi Heinaste, joutui Latvian puolelle.

Henrik Lättiläinen (kuollut mahdollisesti v. 1259) oli tuntematonta kansallisuutta edustanut pappi ja ristiretkisaarnaaja, joka kirjoitti 1220-luvulla Liivinmaan ja Viron kristinuskoon käännyttämistä kuvaavan Henrikin Liivinmaan kronikan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Henrik_L%C3%A4ttil%C3%A4inen.

Kalevala on Elias Lönnrotin hyvin vapaamuotoinen kyhäelmä, jonka sisällöstä on Lönnrotin omasta päästä n. 25 - 30 %, ja lopun sanotaan perustuneen kansanrunouteen. Senkin osuuden kielen muutti oman mielensä mukaiseksi ja samoin valitsi toisin runoissa mainittuja henkilöitä.

Kansallisaatteen läpäisemät oppineet ottivat tapahtumapaikat tosissaan, ja esittivät mitä kummallisimpia hypoteeseja tapahtumapaikoista. Erään hypoteesin mukaan Pohjola olisi sijainnut Ruotsin Gotlannissa, jonne siis sampo olisi ryöstetty.

Aivan ihmeellisiä hypoteeseja kansallisromanttiset oppineet esittivät myös itse sammosta, vaikka nykyihmiset tajuavat, että eihän sellaista ole voinut olla olemassa. Pelkkää tarinankerrontaa.

Lue lisää

Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.
Istui Tartossa eräässä vanhassa ravintolassa.
Vilma

Anonyymi00022 kirjoitti:

Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.
Istui Tartossa eräässä vanhassa ravintolassa.
Vilma

Virolainen pienellä virolainen

Anonyymi00022 kirjoitti:

Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.
Istui Tartossa eräässä vanhassa ravintolassa.
Vilma

Vilma: "Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.'

Päinvastoin, Kalevala syntyi esiksi ja siitä sai Kalevipojan kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald innoituksen kirjoittaa myös Viron 'kansalliseepoksen' Kalevipoeg. Se sisälsi vielä vähemmän kansanrunoutta kuin Kalevala.

Latvian kansalliseepos Lāčplēsis eli Karhunkaataja (nimi tarkemmin käännettynä olisi Karhunrepijä), ei sisälla kansanrunoutta ollenkaan, vaikka syntyi edellä mainittujen innoittamana. Sen kirjoitti Andrejs Pumpurs, latvialainen runoilija.

Kansallisromanttisena aikana ajatelttiin, että kansalliseepos on välttämätön osoittamaan, että kansaksi sanottu todella on kansa.

rennosti.m kirjoitti:

Vilma: "Olen hieman epäillyt, että E.L. olisi Virolaisilta epoksen kopsannut.'

Päinvastoin, Kalevala syntyi esiksi ja siitä sai Kalevipojan kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald innoituksen kirjoittaa myös Viron 'kansalliseepoksen' Kalevipoeg. Se sisälsi vielä vähemmän kansanrunoutta kuin Kalevala.

Latvian kansalliseepos Lāčplēsis eli Karhunkaataja (nimi tarkemmin käännettynä olisi Karhunrepijä), ei sisälla kansanrunoutta ollenkaan, vaikka syntyi edellä mainittujen innoittamana. Sen kirjoitti Andrejs Pumpurs, latvialainen runoilija.

Kansallisromanttisena aikana ajatelttiin, että kansalliseepos on välttämätön osoittamaan, että kansaksi sanottu todella on kansa.

Lue lisää

Taisit tehdä m.o.t:it.
Eihän jos olisikin väitteeni ok., olisiko kukaan oikeasti lähtenyt epäilemään.
En tiedä noiden muiden koosteiden vuosilukuja, niin ovatko samanaikaisia vai eriaikaisia.
Olen ruokaillut tuossa samaisessa paikassa.
Toinen mielenkiintoinen virolainen kirjailija ja vaikuttaja on Johan Liiv. Olen käynyt tämän veljen asuinpaikalla, missä tämä Johankin asui. Yhtä kehno kohtalo kuin Kivellä. Alatskiven tienoo on muutoinkin kiehtova paikka.
Vilma

Anonyymi00024 kirjoitti:

Taisit tehdä m.o.t:it.
Eihän jos olisikin väitteeni ok., olisiko kukaan oikeasti lähtenyt epäilemään.
En tiedä noiden muiden koosteiden vuosilukuja, niin ovatko samanaikaisia vai eriaikaisia.
Olen ruokaillut tuossa samaisessa paikassa.
Toinen mielenkiintoinen virolainen kirjailija ja vaikuttaja on Johan Liiv. Olen käynyt tämän veljen asuinpaikalla, missä tämä Johankin asui. Yhtä kehno kohtalo kuin Kivellä. Alatskiven tienoo on muutoinkin kiehtova paikka.
Vilma

Lue lisää

Vilma: "Eihän jos olisikin väitteeni ok., olisiko kukaan oikeasti lähtenyt epäilemään."

Ovathan nämä tuttua tietoa kaikille, jotka ovat asiaan perehtyneet.

"En tiedä noiden muiden koosteiden vuosilukuja, niin ovatko samanaikaisia vai eriaikaisia."

Eriaikaisia, vuosien erolla, mutten ole tarkemmin painanut vuosilukuja päähäni. Ilmestymisvuodet saat kyllä kaivaa itse esille.

Joo katoksissa on. Ja on tosi inhaa, kun huomaan tv:ta katsoessani, että hiukset liikkuvat.
Vilma
Laittakaa joskus lukki juoksemaan sisällä. Minä ainakin hämmästyin nelijalkaisen ravaamista.
Siedän käärmeitä luonnossa, mutten hämyjä.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Joo katoksissa on. Ja on tosi inhaa, kun huomaan tv:ta katsoessani, että hiukset liikkuvat.
Vilma
Laittakaa joskus lukki juoksemaan sisällä. Minä ainakin hämmästyin nelijalkaisen ravaamista.
Siedän käärmeitä luonnossa, mutten hämyjä.

Lue lisää

Korjaus taas -> kahdeksanjalkaisen...
Kandeis ottaa videolle. Km/h?

Ai sää totesit tommost. Kuin ny noin. Kieliasiat on tärkei. Niil jumpataan aivoi.
Et viitteis kertoo jotain muistaki kuin Balttias puhuttavist kiälist.
Ja miks kiälet kiinnostaa?
Vilma

Anonyymi00029 kirjoitti:

Ai sää totesit tommost. Kuin ny noin. Kieliasiat on tärkei. Niil jumpataan aivoi.
Et viitteis kertoo jotain muistaki kuin Balttias puhuttavist kiälist.
Ja miks kiälet kiinnostaa?
Vilma

Lue lisää

Kielistä saadaan kaiken selkeempää faktaa humanistisista aloista. Mää vaan oon uhrannu kaiken enämpi aikaa latvian kieleen, kummää tykkään siitä niinku punasest fillarist.

Oon kuiteski perehtyny myös itämerensuomalaisiin kieliin, kuin myös ugrilaisiin. Viikinkikieltä (Old Norse, fornnordiskan) puhutaan edelleen Islannissa, mutta täydennettynä uusilla sanoilla.

Muut pohjoismaiset kielet, Norjan bokmål ja landsmål, ruotsi ja tanska ovat puoliksi viikinkikieltä ja puoliksi alasaksaa, koska joutuivat tekemisiin hansaliitossa sen kanssa. Se kun Hansan virallinen kieli oli alasaksa.

Indoeurooppalaista kehitystä voi seurata aina 13 000 vuoden taakse. Etymologiat ovat kuin helmiä. Meidän suomalaisugrilaisia kieliä vain 6 000 vuotta, mutta kantakielessäkin oli jo lainoja indoeuroppalaisesta.

Aivan oman ryhmänsä muodostavat seemiläiset kielet, jossa sanan merkitys perustuu kolmeen juurikonsonanttiin. Näitä kieliä ovat mm. heprea, aramea, arabia, akkadi ja malta, joka on alkujaan sisilian arabiaa.

Useampia kieliä olen myös opiskellut, vaikka kiinostus on enämpi etymologioiden johtamisessa. Kaiken rakkaampia on ranska, latvia, islanti ja slaavilaiset kielet, jotka edelleen on niiku yks ainoo kieli. Slaavit kyl ymmärtää toisiaan.

Nymmää oon jo sen verran heikkona, et kieliharratus on jo vähempi, mut nii kauan, kun vähänki henki pihisee harrastan IDEOLOGISIST syistä VAPAAMIELISYYLEN ja tikimättömän tasa-arvon propagoimista, ja TIETEELLISISTÄ syistä TIETEELLISEN MENETELMÄN propagoimista.