Ei pääse yli

Puolisen vuotta sitten sain vihdoin kuulla avioliitomme ankeuden lähde... Miehelläni oli ollut vuoden suhde toisen naisen kanssa. Pähkäiltiin ja pähkäiltiin ja lopulta myytiin kämppä ja jaettiin tavarat. Tarkoituksena oli katsoa, pystyttäisikö jatkamaan ilman mitään "maallista" mikä sitoo. Mies taisi vielä jonkin aikaa vongata kultansa perään ja kun tajusi ettei takaisin saa niin alkoi lämmittää välejä minun kanssa uudestaan. Hirveän hankalaa kuvailla miltä kaikki tuntuu... Jos on kokenut niin tietää. En kuitenkaan halunnut suoralta kädeltä erota ja päätin antaa itselleni aikaa miettiä kaikkea.

Nyt yli puolen vuoden jälken tilanne on se, että toisaalta haluaisin aloittaa mieheni kanssa "alusta", mutta toisaalta en ymmärrä miten se voi onnistua. Aina kun mieheni kanssa ole, mietin menneitä ja vaikka meillä edelleen on mukavaa yhdessä en voi tajuta miten samainen ihminen on voinut minua, vaimoaan, satuttaa tietoisesti niin paljon.

Tasaantuuko tunteet ajan myötä ja pääseekö omia ajatuksiaan karkuun. En usko, että koskaan unohdan tuota vuoden suhdetta, mutta miten asian kanssa voi oppia elämään? Ikääkin on vasta 26, tosin yhdessä olemme olleet jo yli 9 vuotta joista reilu 3 naimisissa. Oppiiko toiseen luottamaan koskaan vai jääkö ainiaaksi mieleen kaikki mennyt?

Tyhmiä kysymyksiä kai, mutta te jotka olette näiden ajatusten kanssa pidemmällä, kertokaa!!!
91947
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

minä en voinut jatkaa, eikä hän aikonut lähteä. Tilanne oli vaikea, mutta sanoin, että mene. Niin hän lähti, eikä takaisin tullut, paitsi kerran, ja silloin oli sex with ex-eli petti sitä uuttakin kumppaniaan.
Ei tuuliviiriin ole luottamista.
Usean vuoden olen ratkaisuani miettinyt ja tein oikein.
En vain tiedä, mitä tekisin jos nyt ruikkais takaisin. Rakkaus, tai mikä se nyt on, on kummallinen tunne.

Äänestä

Katsopa elokuva "Closer - Iholla". On vuokrattavissa uutuuselokuvissa...

Äänestä
  • Liippaako asiaa jotenkin? Ja ihan pakko kysyä... Tuleeko siitä paha mieli?

    Äänestä

  • alkup. kysyjä kirjoitti:

    Liippaako asiaa jotenkin? Ja ihan pakko kysyä... Tuleeko siitä paha mieli?

    Elokuva kuvaa hyvin kirjoitustasi.

    Ajattelin että ehkä saat siitä hieman näkemystä omaan tilanteeseesi jota on varmaan vaikea ajatella järjen ja tunteen sopusoinnussa.

    Äänestä

itse en ainakaan voisi luottaa toiseen, tulisi olo että olisin mies joka otetaan kun ei muuta saada...eikä siten niin kovinkaan arvokas.
Tietty en tiedä teidän suhteen taustoja ja muutenkaan elämäänne, mutta miettiä kannattaa ainakin 3 kertaa ennen kun lähtee uusiksi.Kuuntele sydäntäsi ja järkeä oikeassa tasapainossa, helpommin sanottu kun tehty.Ihmetyttää että miksi tosiaan hän halusi pitää toista suhtetta teidän suhteen rinnalla, kertoisiko se jotain jostain...

Äänestä

Olen sitä mieltä,että uudelleen lämmitetty suhde ei toimi.Kuvittele tilannetta,kun miehesi lähtee poikaporukassa vaikka baariin,,voitko olla miettimättä mitä siellä tapahtuu?Itse en ainakaan aikoinani voinut ajatella luottavani mieheeni vastaavassa tilaanteessa.Sanotaanhan,että jos pettää kerran,pettää toisenkin kerran.Vaikee paikka.Koita pärjätä.

Äänestä

Minusta tuntuu ettet ihan helpolla pääse, jos otat miehen takaisin. Yhden-illan pettämisen voi ehkä antaa anteeksi, mutta kyseessä on sentään vuosi! Ehkä pitäisi todella syvällisesti keskustella siitä, miksi kumppani meni vieraisiin.

Itse en vastaavasta asiasta päässyt yli. Yritin kyllä mutta se vuosi oli yhtä helvettiä. Koko ajan sitä mietti, ja lopulta tuo epäilys rikkoi kaiken. Toisaalta, mies oli taas pettänyt tuon vuodenkin aikana saman naisen kanssa, mutta osasi nyt vaan olla vieläkin ovelampi.

Älä enää kiusaa itseäsi. ota etäisyyttä ja irtaudu totaalisesti suhteesta. älä pidä yhteyttä. Aluksi se tuntuu vaikealta, mutta ajan oloon helpottaa. Jos mies vielä vuoden päästä sinua odottelee, niin aloittakaa sitten uudelleen.

Äänestä

Itsekin vastaavassa tilnateessa olleena haluan sanoa vain yhden asian, jonka itse huomasin todeksi:
Kukaan muu ei voi tietää mitä sinun/teidän pitäisi tehdä! Vain te tiedätte suhteenne taustat, elämänne, tunteenne, koko tilanteenne.Sinä/te teet/teette päätökset ja myös kannat/kannatte niistä vastuun tulevaisuudessa.
Puhukaa. Paljon.
Kaikki kortit pöydälle ja katsokaa mihin se riittää.

Äänestä
  • mulle kävi näin! läksin ravintolaan tyttöystäväni ja sen hyvän kaverin kaa.. illan aikana tuli erittäin hyvin selväksi että päädytäis kolmestaan samaan sänkyyn, ja niin myös kävi..tietysti pelisäännöt unohtuivat siinä hommien edetessä ja loppujen lopuksi oli kahden tämän tyttöystäväni kaverin kanssa, vaikka aavistin tyttöystäväni suuttuvan asiasta jatkoin kuitenkin loppuun asti..koskaan aikaisemmin en ole ollut vastaavanlaisessa tilanteessa enkä ole pettänyt!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


vaikka yrittää kirjoitti:

Puolisen vuotta sitten sain vihdoin kuulla avioliitomme ankeuden lähde... Miehelläni oli ollut vuoden suhde toisen naisen kanssa. Pähkäiltiin ja pähkäiltiin ja lopulta myytiin kämppä ja jaettiin tavarat. Tarkoituksena oli katsoa, pystyttäisikö jatkamaan ilman mitään "maallista" mikä sitoo. Mies taisi vielä jonkin aikaa vongata kultansa perään ja kun tajusi ettei takaisin saa niin alkoi lämmittää välejä minun kanssa uudestaan. Hirveän hankalaa kuvailla miltä kaikki tuntuu... Jos on kokenut niin tietää. En kuitenkaan halunnut suoralta kädeltä erota ja päätin antaa itselleni aikaa miettiä kaikkea.

Nyt yli puolen vuoden jälken tilanne on se, että toisaalta haluaisin aloittaa mieheni kanssa "alusta", mutta toisaalta en ymmärrä miten se voi onnistua. Aina kun mieheni kanssa ole, mietin menneitä ja vaikka meillä edelleen on mukavaa yhdessä en voi tajuta miten samainen ihminen on voinut minua, vaimoaan, satuttaa tietoisesti niin paljon.

Tasaantuuko tunteet ajan myötä ja pääseekö omia ajatuksiaan karkuun. En usko, että koskaan unohdan tuota vuoden suhdetta, mutta miten asian kanssa voi oppia elämään? Ikääkin on vasta 26, tosin yhdessä olemme olleet jo yli 9 vuotta joista reilu 3 naimisissa. Oppiiko toiseen luottamaan koskaan vai jääkö ainiaaksi mieleen kaikki mennyt?

Tyhmiä kysymyksiä kai, mutta te jotka olette näiden ajatusten kanssa pidemmällä, kertokaa!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu