Harva muistaa ja vielä harvemmat tietää.
Kemijärvi oli ennen säännöstelyä vapaa joki tulva aikaan vesi nousi JOPA korkeammalle kuin nyt on ollut koko kesän . Taloja ja mökkejä ei ole voinut tehdä lähemmäs rantaa kuin nytkään .
Kemijärvi oli ennen säännöstelyä vapaa joki tulva aikaan vesi nousi JOPA korkeammalle kuin nyt on ollut koko kesän . Taloja ja mökkejä ei ole voinut tehdä lähemmäs rantaa kuin nytkään .
Vastaukset 27
Vanhimmat
Minä muistan kun vanhemmat puhuivat valtavista kalansaaliista. Useimmissa takoissa oli nuotta, Kala oli monessa perheessä pääruoka. Kala oli silloin puhdasta.
Hauki on aina ollu paskakala
Säännöstelyn vuoksi/ansiosta Kemijärvessä ei ole ollut kuuteenkymmeneen vuoteen tulvaa.
Ennen säännöstelyä kevättulva nousi usein jopa n. 1,5 m korkeammalle kuin nykyinen järven maksimikorkeus.
Ainahan luonnon järvessä vesi voi nousta korkeammalle kuin säännöstellyssä, koska talvella järvi on laskettu lähes tyhjäksi.
Oliko silloi ennen säännöstelyä, metsiä oiettu? Jos oli nehän lisäsi vedentuloa järveen, ja silloinhan järvi ei ollut luonnontilassa.
Oi niitä aikoja. Muistan kun Nooan aikana tulvi todella pahasti. Kuukauden joutui räpiköimään vedessä.
Olet kyllä montussa asunut, jos kuukauden rämpinyt. Tulvaahan vain oli alavilla mailla, ja asukkaat tiesivät paikat mihin vesi nousee.
Historialliset Ilmakuvat, tai Paikkatietoikkunasta löytyy Kemijärvestä ilmakuva alkaen vuodelta 1947. Sieltä on mukava katsella, miten maisemat on muuttuneen vuosien saatossa.
No nyt keväällä ei ollu vettä juuri ollenkaan. Ei rysijä saatu pyyntiin. Korvaako Kemijoki Oy saalismenetykset ?
Kuinkahan paljon kaloja kuoli kun jäi puristuksiin jään ja pohjan väliin.
Kemijärven alin korko on kevättalvella 142.000. Näin on ollut jo yli 60 vuotta.
Kemijärven yläkorko 149.000 saavutetaan Kemijoki Oy.n historiatietojen mukaan yleensä toukokuun puolenvälin aikoihin. Näin on ollut jo yli 60 vuotta.
Järven jäät sulaavat kevään lämpötilavaihteluista johtuen vaihtelevasti. Näin ollut aina, muuallakin Suomessa.
Tyypillisesti näihin asioihin on kiinnitetty huomiota paikallisestikin vasta viimeisenä parina vuotena, kun Kemijärvelle tulevaa Pumppuvoimakatekniikkaa on yritetty käsittää teknisesti oikein.
Tekniikan opinnot puuttuvat TURHAN monilta ja näitä asioita koitetaan nyt vanhempana jotenkin ymmärtää.
Ja sitten kokoonnutaan Lehtolan kalasatamaan...VASTUSTAMAAN.
Mietin, paljonkohan vedenpinta on enimmillään ollut ennen säännöstelyä. Vanhoissa Kemijärven kuvissa tulvavesi näyttää yltäneen Asusteen talon entisen rakennuksen seinustalle asti. 🤔
Vaikka kaikilla niitä tekniikan opintoja ollut riittävästi, ihmeteltiin vain kun niitä tuli esiin yllättävän paljon. Olikohan tekniikkaan tullut joku häiriö vai eikö Kemijoki osannut lukea sitä 142.00. Kuitenkin tilanne oli poikkeuksellinen.
Mm. Keväällä 2000 oltiin samanlaisessa tilanteessa. Kaikki rantojen lumet ja jäät ehtivät sulaa heti Vapun jälkeen, eikä järven vettä nostettu kuin toukokuun lopulla, kuten muuloinkin oli tehty.
Tällaista ei monikaan pitänyt sen kummempana. Kun tuollaista oli ollut jo usein järven säännöstelyn aikana.
Nyt Pumppuvoimaloiden tulon aikoihin on tultu herkemmäksi kaikkeen Kemijärven vesistöön liittyvään. Vajaalla ymmärryksellä ja historian tietämyksellä.
Ennen säännöstelyn aloittamista Kemijärven tulvakorkeuden ääriarvo saavutettiin toukokuussa 1943, jolloin vedenpinta kävi korkeimmillaan 150,19 metrissä (N43-korkeusjärjestelmässä).Tilastotietoja Kemijärven vedenpinnan korkeuksista ennen säännöstelyä (Järvi-meriwiki):Korkein mitattu tulvahuippu (1919–1960): 150,19 metriä (toukokuu 1943)Keskimääräinen kevättulvan korkeus (keskiylivesi, 1931–1960): 149,12 metriäKeskivedenkorkeus: 146,49 metriäEnnen säännöstelyä järven pinnan keskimääräinen vuotuinen vaihtelu tulvien ja kuivien kausien välillä oli 3,21 metriä. Nykyisin säännöstelyn aikana vedenpinta ei nouse tulva-aikaan yhtä korkealle, mutta sitä lasketaan talvisin huomattavasti alemmas.
Korkein lukema, olikohan vuodelta 1965, oli n 150.50/ N 43. Näkyy Kemijoki Oy.n vedenkorkeustalukosta.
Sulanveden aikainen vedenkorkeusvaihtelu oli normaalisti runsas 3 metriä.
Alemmas vesi ei voinut laskea kun järveä ei oltu vielä ruopattu.
Väärin muistettu, silloinhan oltiin jo säännöstelyssä. Tutustu viralliseen tietoon.
Säännöstelyn alkaminen: Kemijoki Oy aloitti järven säännöstelyn juuri vuoden 1965 lopussa (6.12.1965). Tätä ennen koetun luonnontilaisen kauden (1919–1965) ehdoton suurin mitattu huippulukema oli 150,19 metriä (N43), joka saavutettiin toukokuussa 1943.
Korkeus määritetään just niin kuin jokiyhtiö haluaa, Porttipahdan, Lokan ja Seitakorvan avulla.
Onhan jokiyhtiölle rajat asettu, niiden mukaan on mentävä vaikka kyseessä onkin jumalasta seuraava Kemijoki OY.
Kemijärven korkeus vuonna 1966.
Ed. hakusanan mukaan korkeus oli päälle 150. Mitattu kesäkuussa. Siis ensimmäisenä säännöstelykeväänä Pappilan rannassa.
Virallisen tiedon mukaan.
Säännöstelyn alkaminen: Kemijoki Oy aloitti järven säännöstelyn juuri vuoden 1965 lopussa (6.12.1965).
ehdoton suurin mitattu huippulukema oli 150,19 metriä (N43), joka saavutettiin toukokuussa 1943
Tekoäly väitti että tuo 1966 ei pidä paikkansa. Jompi kumpi on väärässä.
Siis: Kemijärven suurin korkeus vuonna 1966
Patopenkat eivät olisi pitäneet, jos vesi olisi noussut kovin paljon päälle 150.00.
Se on kuitenkin fakta.
Mielenkiintoista kun täällä puhuttiin kevättulvista ennen säännöstelyä, viralliset luvut puhuu toista.
)Keskimääräinen kevättulvan korkeus (keskiylivesi, 1931–1960): 149,12 metriäKeskivedenkorkeus: 146,49 metriäEnnen säännöstelyä järven pinnan keskimääräinen vuotuinen vaihtelu tulvien ja kuivien kausien välillä oli 3,21
Elikkä keskimmääräinen kevättulva on ollut vain 12cm korkeampi kuin nykyinen yläraja. Vain neljäkymmen luvulla noussut yli 150m
Tyypillinen kesäkorkeus sulan veden ( samoin talvikaudella) Kemijärvessä oli ennen säännöstelyä; (1965/1966) noin + 146.00/ N43.
Järven pinta nousi kevät-tulvan aikaan tyypillisesti n. 3 metriä. Sitä sanottiin tulvaksi. Luusuan niskalla Tossan jäät muodostivat sulamisen aikoihin usein jääpatoja, jotka aiheuttivat hyvinkin nopeita veden nousuja. Samoin kävi myös Luuksilla ja joskus myös Lehtosalmessa.
Nythän säännöstelyn vuoksi järvi on kesäkaudet n. 3m.n tulvassa. Keinotekoisesti tosin.
Ennen veneillä pääsi suoraan Kemijärvestä Pöyliöjärveen. Silloin vesi vahtui eikä ollut sinilevää.
Alakallaanvaarassa vanha talo ja viiri katolla jossa vuosiluku 1732 ja ihan lähellä nykyistä kesäpintaa ja pellolla niin tuskin kovin isot tulvat ole voinut olla kuukausikaupalla.
Ja taas vanhoja muistellaan eikö juuri tuppukylästä muuta kuulu hä!