Yle selvitti:
Myyvätkö Kärkkäinen, Biltema, Tokmanni ja muut halpakaupat Temu-tavaraa – jäljet johtivat samoille tehtaille.
Esim. Clas Ohlsonin verkkokaupassa myydään auton selkänojaan lisättävää selkätukea, jonka pitäisi tukea parempaa istumaryhtiä.
Clas Ohlson pyytää tuotteesta 34,95 euroa, kun taas Alibabasta sen voi ostaa 50 sentillä.
Yle löysi Bilteman, Clas Ohlsonin, Halpahallin, Kärkkäisen, Motonetin, Puuilon, Rustan, Säästökuopan ja Tokmannin valikoimassaan tuotteita, joita markkinoidaan samoilla kuvilla kuin tavaroita kiinalaisissa verkkokauppajäteissä murto-osahintaan.
Tuotteet voivat sisältää myrkkyjä, vaarallisia komponentteja, heikkoa laatua, yleensä silkkaa käytännössä romua.
Myyvätkö Kärkkäinen, Biltema, Tokmanni ja muut halpakaupat Temu-tavaraa – jäljet johtivat samoille tehtaille.
Esim. Clas Ohlsonin verkkokaupassa myydään auton selkänojaan lisättävää selkätukea, jonka pitäisi tukea parempaa istumaryhtiä.
Clas Ohlson pyytää tuotteesta 34,95 euroa, kun taas Alibabasta sen voi ostaa 50 sentillä.
Yle löysi Bilteman, Clas Ohlsonin, Halpahallin, Kärkkäisen, Motonetin, Puuilon, Rustan, Säästökuopan ja Tokmannin valikoimassaan tuotteita, joita markkinoidaan samoilla kuvilla kuin tavaroita kiinalaisissa verkkokauppajäteissä murto-osahintaan.
Tuotteet voivat sisältää myrkkyjä, vaarallisia komponentteja, heikkoa laatua, yleensä silkkaa käytännössä romua.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kiinaa on helppo syyttää halpatuotannosta, mutta länsi voisi tässä katsoa myös peiliin.
Aikanaan tuotantoa siirrettiin valtavia määriä Kiinaan halvan työvoiman ja pienempien kustannusten perässä. Samalla Kiinaan siirtyi osaamista, tuotantoteknologiaa ja kokonaisia toimitusketjuja. Kiina sai mahdollisuuden oppia lännen valmistustekniikkaa käytännössä ja kehittää samalla omaa osaamistaan, länsimaisten yritysten ja investointien tukemana ja kehityskulujen maksajana.
Kiina ei ole enää pelkkä halvan bulkkitavaran valmistaja. Se on noussut erittäin kovaksi kilpailijaksi myös korkean teknologian aloilla: sähköautoissa, akuissa, aurinkoteknologiassa, telekommunikaatiossa, robotiikassa, droneissa ja tekoälyssä.
Ulkoistimme tuotantoa Kiinaan saadaksemme tuotteet halvemmiksi ja parantaaksemme kannattavuutta. Samalla siirsimme sinne osaamista ja tuotantokykyä, joiden avulla Kiina nousi haastamaan meitä myös teknologisesti.
Me emme menettäneet tuotantoa Kiinalle yhdessä yössä, vaan veimme sen sinne itse.
Yrityksillä ei ole kovin pitkän ajan strategioita.
Jos siirtämällä tuotannon halpamaahan saa taatusti vaikkapa viideksi vuodeksi enemmän voittoa, mutta yrityksen johto tietää halpamaan asukkaiden perustavan kilpailevan yrityksen joka vie markkinoita, niin halpamaahan mennään tukka putkella.
Tämä johtuu siitä, että sijoittajat haluavat voittoja mieluimmin heti kuin vuosien päästä ja yrityksen johto tekee sijoittajille töitä.
Jos yritys sitten kärsii tulevaisuudessa, nykyinen yritysjohto tietää melko varmasti saavansa uuden työpaikan jostain toisesta yrityksestä, eikä vanhan työpaikan kohtalo haittaa.
Yritysjohdon kannustin on tehdä seuraavasta kvartaalista parempi, ei miettiä seuraavia vuosikymmeniä.
Jos tuotannon siirtäminen Kiinaan paransi tulosta heti, päätös oli johdolle helppo.
Sijoittajat palkitsivat paremman tuloksen, johto sai bonuksensa ja seuraavaan tehtävään siirtyminen oli mahdollista ennen kuin päätösten todelliset seuraukset edes näkyivät.
Samaan aikaan Kiina katsoo asiaa aivan eri aikajänteellä.
Se saa tuotannon mukana osaamista, teknologiaa, alihankintaketjuja ja kokemusta, joita voidaan kehittää vuosikymmenten ajan.
Länsi optimoi kvartaalitulosta – Kiina rakentaa kilpailukykyä.
Ehkä suurin virhe ei ollutkaan tuotannon siirtäminen sinänsä, vaan se, että yritysjohto katsoi liian lyhyelle aikavälille eikä ymmärtänyt, mitä osaamisen siirtäminen kokonaisuudessaan tarkoitti.
Yksityisille ostajille pistettiin lisä tullit ja maksut jos ostaa edullisesti temusta, mutta yrityksille ei vaikka tavarat ovat samoja ja samoista tehtaista tehtyjä ainoa ero tavaroista on hinta.
Ostan aidosti Suomalaista, jos sitä on.
Suomessa ei vain enää oikein valmisteta mitään.
Suomessakin osataan.
Helkama sähköpyörääkin mainostetaan suomalaisena. Kysyin tekoälyltä onko Helkaman sähköpyorä suomalainen, vastaus tuli ON.
Seuraavaksi kysyin mitkä osat valmistetaan Suomessa? Vastaus tuli ei mitkään.
Perusteli suomalaisuutta. Suomalaisuuden avainlipun saa jos 51% valmistuksesta katsotaan suomalaiseksi. Pyörässä se tulee suunnittelusta, kokoamisesta. Jokainen saa päätellä onko kikkailua jolla saa mainostaa suomalaisuutta.
Mutta SuomiTyres pyöränrenkaat tehdään Suomessa.
No suomalaiset firmatkin ovat siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman takia noihin samoihin tehtaisiin joissa Temunkin roina tehdään.
Siksipä tilaankin tavaraa Temusta. Tismalleen samaa tavaraa kuin Suomesta, mutta murto- osalla hinnasta. Se nyt on vain tyhmää maksaa liikaa. Kiinassa se Suomessakin myytävä tavara tehdään.
Älä sitten itke kun kaikki loppuu!
Koetas tilata terveyspalvelut kiinasta?
Kyllä se on osin loppunutkin. Mitään perinteistä kodinkonetta ei valmisteta Suomessa. Aikoinaan oli Rosenlew, Upo, Helkama, ym. Nyt ei enään.
Ja samalla kestävyys on huonontunut.
Ovat kertakäyttötavaraa ja jätevuoret kasvaa, ja se taas ei ole kinuskien ongelma.
Missä viipyy se EU:n sähkölaitteita koskeva direktiivi joka velvoittaa valmistamaan laitteista kestäviä ja helposti huollettavia?
Tilasin ja tilaan jatkossakin
Koeta saada kiinasta tilaamalla lääkäri/hoivapalveluja....onnea sinne!
Nyt ei ollut kyse niistä
juuri siitä!
kun elinkeinot kylästä loppuu, niin käy myös hoivapalvelujenkin!
Saako Kiinasta hyviä BDSM-tuotteita?
Tämän jutun pohjalta pitäisi olla aika selvää mistä Temu-verossa on kyse. Silkkaa vapaan kaupan ja kilpailun estämistä. Tottakai kivijalka liikkeet kiskovat moninkertaista hintaa tuotteista kun kilpailua vääristetään kuluttajan tappioksi. EU:n pitäisi puuttua kilpailua vääristäviin toimiin, eikä suinkaan syyllistyä itse vääristelyyn.
Kyllä aina on osattu rahastus jos siihen on ollut mahdollisuutta. Muistan aikaa jolloin ei huoltoasemilta saanut näitä muutaman euron tusina silmälaseja. Ensimmäisenä nämä lasit toi markkinoille Instrumentarium silmälasiliike 600 markan hintaan. Media tarkasti hinnan tullin papereista ja tuontihinta oli 3 markkaa/kappale. Hyvä kate oli näissäkin.
Kannattaa muistaa että ainoastaan temu-roskan tilaaja on vastuussa jos ja kun niiden takia taloja palaa ja ihmisiä loukkaantuu.
Kinuskien Niin sanottu "Kiinan CE-merkintä" (yleisesti nimellä China Export) on kuluttajien ja viranomaisten havaitsema harhaanjohtava ilmiö, jossa tuotteeseen on painettu merkki, joka näyttää erehdyttävästi viralliselta CE-merkinnältä.
Nimenomaan sähkölaitteissa kannattaa olla tarkkana, jos Temun tuotteita käyttää. Takaisin vetoja tulee suomalaisistakin kaupoista, olisiko siellä niitä temulaisia sitten hyllyissä.