Täällä on nyt kovasti eri palstoilla keskusteltu kumppanien määrästä, nimen omaan naisten osalta. Miehistä naisella yli viisi tai ainakin yli kymmenen kumppania on jo aivan liikaa. Vastaavat lukemat miehillä on taas todella vähäisiä eikä kukaan niitä ainakaan paheksu. Mikä siinä on että niiden entisien seksikumppanien määrällä on niin kamalasti väliä? Ja monesti useampi kumppani hyväksytään naisellekin, jos nämä kaikki ovat olleet pidempiaikaisia eli siis seurustelukumppaneita.
Itse olen 20-vuotias, suht kaunis muodokas nainen, jolla vientiä riittää..tai ainakin sinne sänkyyn tämän yhden kerran. Eli en voi sanoa olleeni varsinaisessa suhteessa koskaan. (suhteeksi en nyt lue muutamien viikkojen yritelmiä, enkä yhtä etäsuhdetta lapseni isään) Olen kyllä aina ollut hyvin itsenäinen nainen ja luultavasti monen miehen mielestä hieman pelottavakin, sillä tiedän varsin hyvin mitä elämältäni haluan. Olisi minulla ollut mahdollisuuskin suhteeseen pariin otteeseen, mutta kun en ole koskaan nähnyt mitään järkeä seurustella vaan sen takia, että on kiva seurustella. Kyllä siihen tarvittaisiin jotain enemmänkin.
Aivan, minulla on lapsi. Eikä hän ole mikään vahinko vaan aivan suunniteltu juttu vaikken lapsen isän kanssa seurustellutkaan koskaan kunnolla. Hänet tavatessani vain tiesin, että juuri tuon ihmisen geenit haluan lapselleni ja tiesin ettei minulla niitä olisi mahdollisuus saada ellen toimisi heti. En koe riistäneeni tältä mieheltä mitään vaikken asiasta hänen kanssaan etukäteen puhunutkaan, ihan omaa tyhmyyttään hän jätti huolehtimatta ehkäisystä.
Olen kuitenkin hyvin seksuaalinen ihminen enkä kaihda yhdenillan juttuja. Voin silti olla useampiakin kuukausia ilman seksiä eikä minulle siitä koidu mitään ongelmia, en siis koe 'puutetta'. Seksikumppaneita minulla on ollut noin 16 elämäni aikana ja seksin olen kuitenkin aloittanut (vasta) 15-vuotiaana. Naiset kun monesti aloittavat sen jo aiemminkin.
En tiedä mistä johtuu, etten ole sitten kuitenkaan seurustellut. Tätä monet ystävänikin ihmettelevät suuresti. Olen kuitenkin älykäs ja suhteellisen viehättävä nainen. Tai niin olen ainakin saanut monesti kuulla.. tiedä sitten onko sekin vain ollut tapa yrittää iskeä minua.. Tosin monesti tämä kommentti on tullut täydellistä hämmästystä miehen äänessä, ihan kuin hän ei olisi minusta moista uskonut.
Saattaa olla, että seurustelemattomuuteni johtuu osittain siitä, että pelkään hieman läheisyyttä. Ei ole montaakaan ihmistä, joka oikeasti tuntisi minut läpikotaisin. En juuri nimittäin puhu asioistani. Ehkä minulla on myös hieman kieroutunut seksuaalisuus, sillä lapsena suurin idolini oli elokuvasta Kissan kuolema Nitta, koulukodin kasvatti, joka tunnettiin kylällä 'kuuluisana Nittana, jolta saa'. Olen myös kerran ollut seksuaalisen hyväksikäytön uhri ja useammin raiskausyrityksen kohteena, tosin aina päässyt pakoon, onneksi.
Rakkautta kaipaan yhtälailla kuin kuka tahansa muukin, mutta olenko enään toisen huomion arvoinen on toinen juttu. Luultavasti en voisi antaa kenenkään itseäni rakastaa sen takia mitä olen. Moni minuun rakastunut kun on aivan liian arvokas ihmisenä ottaakseen kumppanikseen kaltaiseni huoran. Tai lutkan, tai miksi kukakin minua haluaa kutsua..
En voi itseäni kenellekään puolustella, mutta jotainhan minullakin täytyy olla. Mä pidän itestäni ku mä oon tällänen.. Vaikken kuitenkaan toisaalta haluaisi olla..
En nyt tiedä mikä tää pointti oli täs jutussa, lähinnä kai halusin vaan näin anonyymisti kertoo kerrankin rehellisesti kaiken elämästäni tällä saralla.. Kenellekään tutulle kun en sitä ikinä voisi tunnustaa.. Mutta saa kommentoida jos tuntee tarvetta, ja jos jollain on tarve haukkua minua, niin luultavasti olen myös sen ansainnut..
Itse olen 20-vuotias, suht kaunis muodokas nainen, jolla vientiä riittää..tai ainakin sinne sänkyyn tämän yhden kerran. Eli en voi sanoa olleeni varsinaisessa suhteessa koskaan. (suhteeksi en nyt lue muutamien viikkojen yritelmiä, enkä yhtä etäsuhdetta lapseni isään) Olen kyllä aina ollut hyvin itsenäinen nainen ja luultavasti monen miehen mielestä hieman pelottavakin, sillä tiedän varsin hyvin mitä elämältäni haluan. Olisi minulla ollut mahdollisuuskin suhteeseen pariin otteeseen, mutta kun en ole koskaan nähnyt mitään järkeä seurustella vaan sen takia, että on kiva seurustella. Kyllä siihen tarvittaisiin jotain enemmänkin.
Aivan, minulla on lapsi. Eikä hän ole mikään vahinko vaan aivan suunniteltu juttu vaikken lapsen isän kanssa seurustellutkaan koskaan kunnolla. Hänet tavatessani vain tiesin, että juuri tuon ihmisen geenit haluan lapselleni ja tiesin ettei minulla niitä olisi mahdollisuus saada ellen toimisi heti. En koe riistäneeni tältä mieheltä mitään vaikken asiasta hänen kanssaan etukäteen puhunutkaan, ihan omaa tyhmyyttään hän jätti huolehtimatta ehkäisystä.
Olen kuitenkin hyvin seksuaalinen ihminen enkä kaihda yhdenillan juttuja. Voin silti olla useampiakin kuukausia ilman seksiä eikä minulle siitä koidu mitään ongelmia, en siis koe 'puutetta'. Seksikumppaneita minulla on ollut noin 16 elämäni aikana ja seksin olen kuitenkin aloittanut (vasta) 15-vuotiaana. Naiset kun monesti aloittavat sen jo aiemminkin.
En tiedä mistä johtuu, etten ole sitten kuitenkaan seurustellut. Tätä monet ystävänikin ihmettelevät suuresti. Olen kuitenkin älykäs ja suhteellisen viehättävä nainen. Tai niin olen ainakin saanut monesti kuulla.. tiedä sitten onko sekin vain ollut tapa yrittää iskeä minua.. Tosin monesti tämä kommentti on tullut täydellistä hämmästystä miehen äänessä, ihan kuin hän ei olisi minusta moista uskonut.
Saattaa olla, että seurustelemattomuuteni johtuu osittain siitä, että pelkään hieman läheisyyttä. Ei ole montaakaan ihmistä, joka oikeasti tuntisi minut läpikotaisin. En juuri nimittäin puhu asioistani. Ehkä minulla on myös hieman kieroutunut seksuaalisuus, sillä lapsena suurin idolini oli elokuvasta Kissan kuolema Nitta, koulukodin kasvatti, joka tunnettiin kylällä 'kuuluisana Nittana, jolta saa'. Olen myös kerran ollut seksuaalisen hyväksikäytön uhri ja useammin raiskausyrityksen kohteena, tosin aina päässyt pakoon, onneksi.
Rakkautta kaipaan yhtälailla kuin kuka tahansa muukin, mutta olenko enään toisen huomion arvoinen on toinen juttu. Luultavasti en voisi antaa kenenkään itseäni rakastaa sen takia mitä olen. Moni minuun rakastunut kun on aivan liian arvokas ihmisenä ottaakseen kumppanikseen kaltaiseni huoran. Tai lutkan, tai miksi kukakin minua haluaa kutsua..
En voi itseäni kenellekään puolustella, mutta jotainhan minullakin täytyy olla. Mä pidän itestäni ku mä oon tällänen.. Vaikken kuitenkaan toisaalta haluaisi olla..
En nyt tiedä mikä tää pointti oli täs jutussa, lähinnä kai halusin vaan näin anonyymisti kertoo kerrankin rehellisesti kaiken elämästäni tällä saralla.. Kenellekään tutulle kun en sitä ikinä voisi tunnustaa.. Mutta saa kommentoida jos tuntee tarvetta, ja jos jollain on tarve haukkua minua, niin luultavasti olen myös sen ansainnut..
Vastaukset 28
Vanhimmat
"Aivan, minulla on lapsi. Eikä hän ole mikään vahinko vaan aivan suunniteltu juttu vaikken lapsen isän kanssa seurustellutkaan koskaan kunnolla ... En koe riistäneeni tältä mieheltä mitään vaikken asiasta hänen kanssaan etukäteen puhunutkaan, ihan omaa tyhmyyttään hän jätti huolehtimatta ehkäisystä."
Tyhmä mies kun ei välittänyt ehkäisystä, mutta eettisesti vielä tuomittavampaa, että hankkiuduit harkitusti raskaaksi miehen tietämättä...
"Miehistä naisella yli viisi tai ainakin yli kymmenen kumppania on jo aivan liikaa."
Tuskin nyt yhtäkään miestä ahdistaa noin vähäinen seksikumppanien määrä?
Itse elelin jonkinlaisessa suhteessa naisen kanssa jolla seksikumppanien määrä oli siellä päälle sadan, kun taas itsellä kumppaneita ollut kolme. Siinä alkoi tosin jo hieman ahdistaa!
Seksikumppaneiden suuressa määrässä ahdistaa ainakin se, että on vaikea luottaa ihmiseen joka estotta hyppii sängystä toiseen. Mustasukkaisuutta esiintyy jos nainen morjestelee kaupungilla jokaista vastaantulevaa miestä, pistää miettimään että kaikkiako tuo on kuksinu.
Älä huoli, vaikkei seurustelu kiinnostakkaan niin tuskin 16 petikumppania on vielä semmoinen määrä joka pelottelisi mahdolliset tulevat siipat karkuteille! (En tunne kovinkaan montaa naista jolla olisi noin vähän kumppaneita, eivätkä nämä edes ole mitään äärettömän kevytkenkäisiä. Iän myötä niitä kumppaneita vain tuppaa kertymään jos ei vakiinnu ja pysy uskollisena.)
TUO on muuten piinavinta mitä kenellekään äijälle voi sattua, eli itse ei ole liiemmin saatu pimpsiä tai sitten oltu pitkään samojen naisten kaa, mutta seurustellaan naisen kaa joka ei osaa lainkaan pitää huolta tavarastaan. Jut tuon takia kantsii kysellä ja vähän udella onko miehiä minkä verran ollut.
Joskus törmää kaupungilla naiseen, jonka tietää vähän pimpsaa jakaneen ja ehkä itsekin on käynyt täräyttämässä, naisella kainalossa kiltin ja vähäsen ressukan näköinen mies. Kyllä siinä miehen puolesta huono olo tulee.
... se huono olo. Oon ollut nyt 18 vuotta ilman suhdetta (ja seksiä), enkä yhtään piittaa edellisten kumppanien määrästä. Pääsis vaan jonkun kainaloon!
Oletko oikeasti noin epävarma itsestäsi? Nyt minulla on huono olo sinun puolestasi.
kuinka helppo syyttää miestä itsetunnottomaksi ja epävarmaksi luuseriksi jos on terveen epäluuloinen tollasessa tilanteessa.Vaikka kuinka yritettäis kaunistella asioita ja selitellä että menneillä ei oo merkitystä niin ei siitä päästä mihinkään että jos on taipumusta olla 'helppo' ja lähteä miesten matkaan suht. kivuttomasti baarista niin jossain vaiheessa se tapahtuu kuitenkin vaikka oisit kuinka 'muuttunut ihminen'.Mä voin allekirjoittaa ton edellisen tyypin kirjoituksen täydellisesti,itellä oli vähän aikaa sit juttua muijan kanssa jolla oli ollu jtn. tyyliin 50 miestä ja ikää 21.Olipa vitun kivan olla baarissa kun kokoajan joku jätkä tuli heittään läppää hänen kans ja kun ties että ainakin muutaman noista on polkassu häntä tasan varmasti.Ja kuinkas sit lopulta kävikään,heti kun juttuun tuli ensimmäinen pieni särö/vastoinkäyminen niin samana viikonloppuna näin kun muija lähti jonku jätkän kanssa taksilla baarista himaan.Eli summa summarum,ei ihminen muuksi muutu vaikka voissa paistaisi,se että on terveen epäilevä ja epäluuloinen tollasia ihmisiä kohtaa ei oo mitään vitun epävarmuutta tai huonoa itsetuntoa vaan tervettä maalaisjärkeä.
Kumppaneiden määrä ei kyllä läheskään aina kerro mitään siitä kuinka luotettava ko. henkilö on. Tietty jos on mustasukkaisuuteen taipuvainen niin syyksi kelpaa kyllä ihan mikä vain.
jokainenhan meistä haluaisi olla se poikkeuksen poikkeus ja parempi ihminen mutta koska täällä ei tunneta ketään henk.kohtaisesti on pakko yleistää.Mustasukkaisuuteen taipuvainen,niinpä niin,mieti tilanne jossa tapailisit miestä (oletan et oot nainen) joka olisi maineeltaan aivan älytön siitos-sonni.Meette baariin ja koko ajan naiset tulis jututtaan ja moikkaileen häntä pieni pilke silmäkulmassaan ja samalla huomaisit et sun jätkä ois hiukan kiusaantunut tilanteesta,ei tietenkään haittais sua yhtään koska oot niin saatanallisen hyvä ihminen.Älä kuule selitä paskaa,voi vittu että te naiset ootte tyhmiä kun ei tunnu olevan minkään sortin toisen asemaan asettumiskyky.Ja naisten pitäis olla tunneälyltään miehiä 10 kertaa fisumpia,vitun posket.
Siinähän oletat. Se on kyllä kauheeta kun tulee ihmiset juttelee Mun Naiselle, eikö ne tajua että Minä Omistan Hänet. Ja sitten kun ne kanssa katsoo Mun Naista. Se on ihan hirveetä. Hirvee Huora, pakko jättää sellanen.
kun opettais kalaa lentämään,jos et pysty tajuamaan pointtia niin anti olla.
En ole ikinä tajunnut mustasukkaisuuden ideaa, ja vielä vähemmän tajuan sitä kun se perustuu pelkkiin ennakkoluuloihin (tai ns. "terveeseen järkeen"). Paljon hupia siitä kyllä saa, paitsi jos on tähtäimeen osunut mustasukkainen nainen. Se kun on heti alkuunsa karsiva ominaisuus. Ja tietty jos joutuu jonkun mustasukkaisen äijän tilitystä kuuntelemaan, se se vasta hirveää onkin.
tyypilliseltä suomihuoralta. Eli kelpaat nussimiseen et muuhun. Kunnon miehistä on turha haaveilla enää kun ei se pentukaan valehtemalla katoa.
siis sinä suomihuoraks haukkuja, se on kuule huora joka maassa samanlainen!
RAkas ystävä, älä pidä asioita sisälläsi. On aivan varmaa, että olet ihana ihminen ja ihana nainen. Se ei ole totta, mitä kamaluuksia itsestäsi lauot. Nyt sinun on mentävä terapiaan, jotta suostut näkemään itsesi sellaisena kuin olet todellisuudessa: Olet arvokas ihminen ja nainen ja sinulle oikea mies rakastaa sinua vaikka sinulla on hyväksikäyttöä menneisyydessä. Sillä ei ole MITÄÄN merkitystä sen suhteen kuinka rakastettava olet.
Ihmettelen tuota, että sanoit menettäneesi neitsyytesi vasta 15-vuotiaana. Itse olen 23-vuotias ja menetin neitsyyteni 19-vuotiaana, mitä pidän ihan normaalina. Esim. ollessani yläasteella, vain yksi tyttö luokaltamme menetti neitsyytensä silloin. Samoin kaikki kaverini menettivät neitsyytensä suunnilleen kahdenkympin tietämillä. Yksi on edelleen neitsyt, 24-vuotiaana.
Olitte rumia tai teissa oli jotain muuta vikaa.
Ei sitä koulussa huudeltu luokassa koska neitsyys meni, koska kuvitteli ettei muutkaan vielä ole asiaa harrastaneet! Jos joku kysyikin, vastaus oli kielteinen, ettei olisi tullut sitä leimaa.. 8-luokalla tuo meni, enkä ole perään haikaillut..
Myöhemmin ystävien kanssa asiasta puhuttiin, ja silloin moni myönsi että kyllä, joo ylä-asteellahan tuo kuuluisa neitsyys meni!! Että sikäli..
yks asia mistä saa olla helvetillisen katkera,kun tuo nuoruus meni itellä aika helvetin heikolla flaksilla (niin meni tosin melkein kaikilla kavereillakin) muijien keskuudessa niin ei oo saanu eläissään sitä kunniaa päästä köyrimään jtn. 15v teiniritsaa.Voi vittu että ihminen voi olla oikeesti katkera,onkohan se jo myöhäistä vai vieläköhän täs ois saumaa 26 vuotiaana.Kyl mä voisin ehkä mennä 23 vuotiaasta kusettamalla,pitäisköhän ostaa kori lonkkua viikonlopuksi ja lähteä kokeilemaan onneaan kaupungille...
Eipä johdu ainakaan ulkonäöstä. Esim. tämä ystäväni, joka on 24-vuotias ja vieläkin neitsyt, on todella kaunis ja suosittu miesten keskuudessa. Se on vain hänen oma päätöksensä odottaa. Itse odotin 19-vuotiaaksi ja menetin neitsyyteni pitkäaikaiselle seurustelukumppanille. Sen jälkeen sinkkuaikoina onkin kumppaneita kerääntynyt jo 20.
onnea vaan lapsellesi!
Jonkinlaista "inventaariota" väsäsin mielessäni tämän yön hämäryydessä. Mies ikää vajaat 50, tavallisen näköinen ja riittävän kokoinen. Vaimoja (2), avokkeja, irtosuhteita, ym. noin vajaat 300. Yksinästä on elo kaikesta huolimatta ja paremminkin olisi voinut tämän elämän tuhlata. Joteskin tulee mieleen vanha sanonta "Ei se määrä, vaan laatu" Onneksi on pari lasta siunaantunut ja on tässä sentään muutama iloinenkin hetki ollut...
ei ole sama kuin seksin määrä. Vakisuhteessa olevilla on enemmän seksiä kuin kumppania vaihtavilla. Ja ovat muutenkin tyytyväisempiä seksielämäänsä.
silleen että jos nainen panee monta on hän huora/lutka/lumppu/helppo/jakorasia,miehen tehdessä samoin on hän vain erittäin hyvä jätkä.Me naiset ollaan hei jo tää asia hävitty,turhaanko sitä enään miettimään..Seksisuhteet vaan jakoon 3,4,5 tai jotain jos mies kysyy.Katokkaas kun miehet edelleenkin tarvii sen huoran joka on neitsyt.
sen siitos-sonnin jonka pitäis yhtäkkiä tyytyä siittään vain yhtä mansikkia.Sovitaanko sit niin et naiset jakaa määränsä viidellä ja miehet kertovat omansa kuudella niin kaikki ovat tyytyäisiä :)
Niin se muuten pitäs tehä et naiset jakais oman määränsä viidellä ja miehet kertois kuudella :) Noin kun sen ois nykyiselle kumppanillekin kertonu niin eipä ois tullu niitä jumalattomia kiistoja menneisyydestä. Oisinpa lukenu tän jutun puol vuotta sitten :)
Tää on aika hyvä paikka purkaantua. Jostain syystä itse syyllistät itseäsi, vaikka itseasiassa vain tuo geenien varastamisjuttu oli ihan absurdi. itseppä ei huolehtinut ehkäisystä, osittain tietysti noin. Toivottavasti olet tarpeeksi kypsä kantamaan vastuun lapsen kasvattamisesta ja luoda hänelle kodin ja turvallisen elämän. Mikäs lapsen suhde isäänsä on, aiotko kertoa että oli hyvä pano?
Muuten olen asiasta sitä mieltä että olemme jokainen yksilöitä. Miksi pitää tuijottaa menneisyyteen ja alkaa miettiä että jollakin on ollut seksikumppaneita iso määrä, eikö ennemmin pitäisi ajatella nykyisyyttä ja tulevaisuutta? Meillä miehillä taitaa olla todella epärealistinen kuva maailmasta, jos odotamme kokeneita neitsyitä saavamme. Itse olen onnellisessa asemassa koska seurustelen naisen kanssa, joka on ollut monessa sängyssä. Hän on seksuaalinen ja taitava petikumppani (no sekstailemme joka paikassa :-)) ja saan jakaa nykyisyyden ja tulevaisuuden hänen kanssaan. Okei, joskus mietin että onko menneisyys myös tae tulevaisuudesta. Olen kuitenkin tullut siihen johtopäätökseen että ei, uskon että olemme luodut toisillemme. Niin, onhan minullakin ollut seksikumppaneita suunnilleen sama määrä, luotanko itseeni? Ihan saman arvoinen kysymys. Luotan.
Mieti. Aika kaukana olet horon statuksesta. Sä taidat vain tarvita potkun perseelle tai sitten jotain rohkaisevaa pitäisi mun sanoa...mutta tuo sinun lukema on voisi se olla paljon enemmänkin ja suoraan sanoen sillä ei ole pienintäkään merkitystä. Mulla ainakin sellainen motto, " sun ei ikinä tarvitse selitellä itseäsi muille", ellet sitten loukkaa jotain ihmistä. Eli toisin sanoen sä olet mitä sä olet. ja sellaisella asenteella varustettuna saisit ainakin minun arvostukseni.
tiedän olevani hyvä ihminen, ja kaiken lisäksi aivotkin omaava nainen. Ei voi muuta kuin nauraa. Ja nämä vastaajat kuvittelee olevansa oikeesti asiantuntijoita. Ei,ei,ei...... Noin halpaan mä en mene. Elämäni on pelastettu. Olen tervejärkinen.