30 vuotta tuli täyteen viime helmikuussa ja ei ole vielä juuri mitään kokemusta naisista.
Tuntuu, että tosi vaikea edes saada enää syvempää kontaktia, kun nainen vaistoaa, että on kokematon ja siihen menevät mahdollisuudet.
En tiedä mikä auttaisi tilanteessa. Olen antanut viime aikoina asian vaan olla.
Onko 30 vuotias kokematon mies naisille liikaa? Onko niin, että nyt elän loppuelämän yksin.
Tuntuu, että tosi vaikea edes saada enää syvempää kontaktia, kun nainen vaistoaa, että on kokematon ja siihen menevät mahdollisuudet.
En tiedä mikä auttaisi tilanteessa. Olen antanut viime aikoina asian vaan olla.
Onko 30 vuotias kokematon mies naisille liikaa? Onko niin, että nyt elän loppuelämän yksin.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kyllä näin taitaa olla. Ei kukaan normaali nainen enää noin vanhaa kokematonta huoli. Kokeneita ns. toisella kierroksella olevia eronneita miehiä kun alkaa jo olla markkinoilla aikas paljon juuri tuossa ikäryhmässä niin ei niille pelimiehille kokemattomat pärjää. Ja varsinkin jos et ulkonäöltäsi ole mikään erikoisen komea.
Mutta älä turhia murehdi, vois asiat olla huonomminkin. Leppoisia poikamiespäiviä vaan.
Oletko varma, että pelimiesten temput toimivat enää toisella kierroksella? Oletko varma, ettei ole olemassa naisia joihin ne eivät ole alun alkaenkaan tehonneet?
Joskus minusta tuntuu, kuin kiltit (...) miehet häviäisivät jo siinä, kun olettavat pelimiesten olevan jotenkin ylivertaisia. Katsokaa niitä: Eihän ne ole mitään muuta kuin lipeviä mulkkuja, joiden aktin läpi kokenut (ja liian voimakkaat prinssihaaveet unohtanut) nainen tuskin voi olla näkemättä.
Kyllä nainen biologisten vaistojensa ohjaamana valitsee kumppanikseen mieluummin ns. toisen kierroksen miehen kuin kokemattoman kun aletaan olla 30 ikäluokassa. Naiset ajattelee usein (ei tietenkään kaikki)että kokemattomassa kolmikymppisessä on PAKKO OLLA jotain vikaa kun ei ole aiemmin kenellekkään kelvannut.
Ja taitaapa sama päteä myös miehiinkin, kenties.
Yksi vika voisi olla nimenomaan tuo uskomus, ettei varmaankaan kelpaa kellekään kun on peräti yli 30-vuotias ja kokematon. Yritän vain ajatella positiivisesti. Negatiivisen pessimistisestä ajattelusta ei ole minulle ollut juurikaan hyötyä.
Sinä oletkin vielä niin nuori ettei sinulla ole vielä vuosiin mitään hätää. Hanki vaan kokemuksia mahdollisimman paljon heti nyt tästä eteenpäin niin tästä keskustelunaiheesta ei sinulle pääse ongelmaa myöhemmin syntymään.
mutta jos mies ei ole halunnut perustaa perhettä tai mennä naimisiin, tai muuten vaan seurustella pidempiä suhteita niin ei kai se miestä sen huonommaksi tee kun jotain jo naimisissa ollutta?
outoa naisen logiikkaa. eihän kyse ole todellakaan siitä että ei itse ole kelvannut vaan siitä ettei ole ehkä vielä halunnut ja ajattelee että vanhempana sitten voi asettua ja ettii se akka.
mulla ainakin juuri näin.
älkää luokitelko miehiä niin paljon kun ette oikeesti mitään tiedä.
Olen 28v nainen. Kyllä mieluummin otan sen kiltin kokemattoman miehen kuin sen eronneen lipevän kusipään.
En ole kohdannut koskaan muita kuin niitä eronneita. Ei ole minua tullut iskemään kokematon kiltti mies. Pitäisi varmaan laittaa rohkeutta enemmän peliin. Itse en uskalla aloitetta tehdä.
Nyt olen netin kautta tavannut erään miehen, joka on 30v seurustelematon. Tapailtu ollaan joitakin kertoja. Ujon oloinen on, mutta aion ottaa selvää, millainen hän oikeasti on. Ehkä saan hänet rohkeammaksi ja puheliaammaksi. Kiltiltä hän ainakin vaikuttaa.
Jos mies ei osaa edes puhua siististi, tuskin se naisia kiinnostaakaan.
Oma mieheni on onneksi niin sivistynyt ja hyväkäytöksinen, että hän ei moisia hölmöyksiä suustaan päästele. Kerrankin hän korjasi työkaverilleen, joka puhui naisesta akka-sanalla, sanoi, että minulla ainakin on vaimo.
Onpas kiva kuulla, että sinunlaisiakin naisia on. Siis sellaisia, jotka eivät tyrmää heti kuultuaan kokemattomuudesta.
Oletko itse muuten kokenut, puhelias, avoin ja kiltti? Jos saan kysyä.
Itsellä takana yksi 3 v suhde, joka päättyi miehen kuolemaan liikenneonnettomuudessa. Muuta kokemusta ei ole. Kai minä ihan kiltti ja näppärä tyttö olen ;)
Tänään on muuten taas treffit sen saman em. kolmikymppisen kanssa. Ilta jännittää, mutta eiköhän se siitä. Edelleen sitä rohkeutta peliin. Välillä on kyllä vaikeaa, kun mies on aika hiljainen. Minun pitää koko ajan olla se, joka sytyttää sitä jutun juurta. En kai minä nyt niin "pelottava" ole, että minua kannattaisi ujostella kovin kauaa?! Ehkäpä se rentous kohta löytyy.
Ahaa. Nyt ymmärrän syyn avarakatseisuuteesi. Olet joutunut konkreettisesti kokemaan elämän rajallisuden. Toivon sinulle onnea ja kaikkea hyvää loppuelämääsi.
pyydän anteeksi akka sanaa, korjaan sanan ladyksi. tai teidän korkeutenne, tai vaan nainen. en itsekään akka sanaa yleensä käytä enkä muija sanaa.
mutta puhut nyt naiselliseen tapaan asian vierestä, et siitä mistä oli kyse. puutut epäolennaiseen. no toi on naisen logiikkaa parhaimmilaan.
No sama tilanne minulla. Homma on sellainen, että lauanntai-iltaisin tuntee itsensä joka paikassa aivan ulkopuoliseksi. Ja jotain sikkuakin yrittää lähestyä, vastaukset ovat tosi tylyjä. Ei siinä sitten ole mieli ylhäällä.
Entä ulkomaalainen nainen. Erimaalaisia avioliittovälitystoimistoja löytyy netistä. Käsittääkseni he eivät ole niin poispilattuja kuin suomineidot.
Täytyy vaan hyväksyä se tosiasia, että kaikki meistä eivät tule ikinä pariutumaan. Näin on ollut aina ja todennäköisesti tulee aina olemaan.
Miksi SINÄ tyytyisit toisen kierroksen naiseen kun pienellä vaivalla saat käyttämättön, nuoren ja kauniin.
Säästä rahaa esim. thaimaan matkaan. Sieltä jos et parin viikon reissulla löydä naapuriakin kateelliseksi tekevää naista niin on aika laittaa köysi kiltisti kaulaan. Tai sitten Venäjälle, Puolaan, Balttiaan...
globalisaatiosta perusta. Siis että tyyliin uhkaus; jos ette suomitytöt ole kiltisti ja nöyriä niin myö härmän miehet haetaan naiset aasiasta matalan kustannustason maista.
Niinku työantajilla on tapana proletaariaattia nykyään uhkailla.
olet tavannut. Paljon miellyttävämpiä, suloisempia, rakastavampia naisia löytyy monesta muusta maasta. Miksi pitää yllä sitä rautaesirippua Suomen ympärillä? Maailma alkaa vasta Suomen rajojen ulkopuolella. Kiltteyttä ja ystävällisyyttä voi joku toisenmaalainen nainen arvostaa paljon enemmän kuin suomalainen naiselta näyttävä mutta mieleltään sukupuoleton "nais"henkilö.
Jos naiset vaistoaisivat jotain, ei tässä maassa olisi juuri lainkaan avioeroja.
Mies voi olla alkoholisti, patologinen valehtelija ja totaalinen kusipää, mutta silti nainen voi elää vuosikausia siinä uskossa, että tuo mies on kertakaikkisen ihana. Joten se siitä vaistosta...
Katsos, se ongelma on siinä, että mies yleensä on sen pari kolme vuotta tosi ihana, ennen kuin se alkaa ne hullut vinkeensä, esim. psykopaatti ensin huijaaa naimisiin ja sitten alkaa väkivaltaisen käyttäytymisensä. Siitä sitten seuraa avioero. Jos heti alkuun tietäisi, että hullu se mies on, ei sen kanssa edes menisi naimisiin. Itsellä ei ole sellasesta kokemusta, mutta paras ystäväni joutui tuon helvetin kokemaan.
Itsellä kävi kyllä hyvä tuuri, kun kerralla löytyi kunnon mies. :) aah tätä rakkautta.
Jos evoluution myötä naiselle olisi kehittynyt jonkinlainen vaisto sen suhteen, että millainen mies on hyvä ja millainen huono, niin silloinhan tuon vaiston pitäisi olla tehokkaimmillaan vaarallisen väkivaltaisten miesten kohdalla. Siinä pitäisi kaikkien hälytyskellojen soida jo heti suhteen alkuvaiheessa. Mutta kun ei soi.
Eli koska tuo "vaisto" ei varoita naista väkivaltaisesta miehestä, niin tuskinpa se varoittaa seksuaalisesti kokemattomastakaan miehestä. Tässä jutun logiikka.
Se on sitten eri asia, jos mies tuo kokemattomuutensa julki kömpelöllä ja epävarmalla käytöksellä. Silloin ei kokemattomuuden huomaamiseen tarvita mitään vaistoa. Toimivat silmät ja korvat riittävät.
tarvi todellakaan kertoa mitää totuutta koskaa..
ÄLÄ NY KULE ISO MIES "en ole saanut"taulu kaulas
osta nainen ni saat tuntumaa.. sitte yrittää uuestaa
En todellakaan voisi ajatella edes seurustelevani kokemattoman miehen kanssa. Se olisi jo liikaa! KAMALAA suorastaan.. Alta aikayksikön tuollainen mies olisi "tossun alla".
"Alta aikayksikön tuollainen mies olisi "tossun alla"."
Ai, oletko kokeillut seurustella sitten kokemattomien miesten kanssa, kun tiedät kerran peräti yleistää?
Äh, jotenkin minusta tuntuu, että nimimerkki *ei kiitos* onkin silkka provo.
Ei se kokemattomuus haittaa. Nykyään on paljon kivoja Sinun ikäisiäsi miehiä jotka eivät ole seurustelleet eikä ole "kokemuksia". Mieluummin kokematon ja mukava mies kuin joku häntäheikki. Kyllä ne kokemukset sitten kertyy luonnollisella tavalla kun löytyy samanhenkinen kumppani. Älä annan "kokemattomuutesi" estää tutustumista naisiin, se ei todellakaan ole mikään kynnyskysymys.
Ihan mielenkiintoisia aihe tämä seurustelemattomuus. Itse olen yksi ns. toivoton tapaus, jossa on jotain pahasti pielessä, koska ikää on tosiaan kertynyt 30 v, eikä takana vielä yhtään seurustelusuhdetta, ei lähelläkään. Pari kertaa on tullut treffeillä käytyä, mutta niistäkin on jo iäisyys aikaa. Naiset, olkaa hyvä, tässä on yhden onnettoman tarina :)
Eräs syy seurustelemattomuuteeni on ihan oma passiivisuus asian suhteen, ehkä olisin voinut yrittää ahkerammin. Harrastusten kautta ei vain ole tullut tutustuttua vastakkaiseen sukupuoleen, kun ei ole tuntunut oikein luontevalta salilla tai lenkkipolulla mennä keskustelemaan. Baareistahan niitä muijia sitten olisikin löytynyt, mutta kun on aina ollut sellainen epävarmuus ja tietynlainen ujous (mikä näköjään vaivaa yleisestikin osaa miehistä, kun lukee lukuisia keskusteluita täällä Suomi24:ssa). Monesti sitä on vain hengaillut baareissa aamuyön tunneille ja toivonut, että joku nainen tulisi juttelemaan, mutta koskaan ei ole niin käynyt, eikä varmaan käykään, koska sehän on miehen tehtävä käydä iskemässä ... No, joskus on tullut uskallettua juttelemaan ja eihän ne muijat ole pitkään pöydässä viipyneet ...
Pääsyy seurustelemattomuuteeni lienee kuitenkin se, että kun se naamakerroin ei riitä, rima on sen verran korkealla (sama kuin yrittäisi floppaustyylillä 5 metrin korkeudella olevan riman yli). En pääse edes siihen vaiheeseen, että pääsisin näyttämään persoonani. En ole mikään sohvaperuna, vaan ruumiinrakenteeltani urheilullinen. Sen suhteen varmasti kelpaisin useammallekin naiselle. Mielestäni minulla on myös ainakin sellaiset peruspuitteet varmasti kunnossa: rehellinen, iloinen ja kunhan sellainen alkukangertelu lähtee pois, niin olen monesti kaveriporukan puhelian, harrastan aktiivisesti kaikenlaista ja olen yleensäkin energinen. Ja ennen kaikkea olisin valmis sitoutumaan ja seurustelemaan.
Kaverini, joka on selvästi pulskemmassa kunnossa, mutta joka omaa hyvän pärstän, joutuu tuon tuosta naisten iskujen kohteeksi (ollessamme jopa samassa pöydässä ja minä en silloinkaan kiinnosta ketään!). Ei siis pidä aivan paikkaansa, etteivätkö naisetkin kävisi iskemässä miehiä, kunhan pärstä on vain riittävän komea. On muuten vielä hiljaisempi/epävarmempi kuin minä ja kauppa käy silti hyvin. Muijat ovatkin sanoneet suoraan, että se on komea. Joillakin se onnistuu, joillakin ei (ikinä).
Loin tuossa taannoin kuvallisen profiilin tänne suomi24:sen Treffeihin ja pyysin, että tämä naisten keskuudessa suosittu kaverinikin loisi kuvallisen profiilin. Laitettiin profiilin tekstit/tiedot melkein identtisiksi ihan kokeilumielessä. No, omaa profiiliani kävi jotain yli 100 naista tsekkaamassa reilun kuukauden aikana, eikä ensimmäistäkään viestiä. Kaverilla taas vieraskirja ja viestiboksi pullotti kivasti, monia kymmeniä yhteydenottoja ja flirttejä. Että kyllä se pärstäkerroin ratkaisee paljon ! Jos se on kunnossa, niin sitten voi päästäkin treffeille tai seurustelemaan. En kelvannut monelle umpirumalle naisellekaan, mutta niillä olikin kyllä mistä valita, kun jokaista naisten ilmoitusta kohden Treffeissä oli 5 miesten ilmoitusta. Huom! lähettelin kyllä myös itsekin valikoidusti viestejä ja flirttejä, mutta ei ... Konstit on kyllä nyt vähissä. Tätäkö yksinäsyyttäkö pitäisi jatkaa vielä seuraavat about 30 v ? Kuulostaa hyvin kiintoisalta ... Sekin on perin kiusallista, kun työpaikalla ja sukulaispiireissä ja ties missä kuulee tuon tuosta kyseltävän, että milloinkas se sinä hommaat jonkun naisen itsellesi ? Vakiovastaus on aina, ettei ole vielä löytynyt. Ei ole viitsinyt sanoa, ettei ole kelvannut kenellekään !
Ongelmanani on tietysti myös se, että en ole yleensä kovin puhelias, kun tapaan uusia ihmisiä. Avaudun vähitellen, mutta sen jälkeen olenkin hyvin avoin. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin aivan kipsissä eka kerran tavatessa, vaan sitä että keskustelu on aluksi vähän sellaista tunnustelevaa. Niin, kyllähän se puheliaisuus ja hyvä ulkonäkö olisi kovaa valuttaa naisia hakiessa. Ja tähän päälle vielä se seikka, että ikää jo 30 v eikä kertaakaan vielä seurustellut. Kyllä siinä on lottovoittokin todennäköisempi kuin löytää nainen, joka minusta kiinnostuisi ... Ja jos tässä treffeille asti taas joskus pääsisikin, niin kai sitä olis melko kipsissä silloin ainakin. Ja mitä siitäkin seuraisi, kun nainen kuulisi, ettei yhtään seurustelua takanapäin (varsinkin kun lukee yhden toisen seurustelemattomuusaiheen viestiketjun viestejä naisilta, niin tuntuu, että meitsi on joku hemmetin Toxic Avenger, kun ikää jo 30 v eikä vielä kertaakaan seurustellut) ?
Tarkoitus ei ole valitella tässä kohtaloani, vaan tuoda vain yleiseen tietoon, että joillekin tuo seurustelun aloittaminen tuottaa vain suuria vaikeuksia tai ei vain onnistu millään, vaikka halua olisi. Säälittävää ? eittämättä. Mitenkäs se toteamus menikään siitä luonnon valinnasta ? Vain vahvat geenit jatkavat ... ?
Omassa kaveripiirissäni kolmelle miehelle on seurustelemattomuuden jälkeen kelvannut heti se ensimmäinen ja elämänsä ainut nainen, joka heistä on ylipäätään koskaan kiinnostunut ! Nämä miehet ovatkin käyttäneet sen ainoa maalitekopaikan, koska toista paikkaa ei välttämättä tule vähään aikaan (tai ikinä). Ovat kaikki nyt avio/avoliitossa. Hyvä niin.
En valita, enkä purnaa tässä mistään, enkä esitä naisille yhtään arvostelua tässä. Ymmärrän erittäin monen sinkkuna vasten tahtoaan olevan miehen turhautumisen, kun ei vain tunnu löytyvän sitä naista mistään tai kelpaavan kenellekään (kun itsekin sinkku olen ja tulen aina olemaan), mutta sitä vähän ihmettelen, kun täällä keskusteluissa on TOSI PALJON katkeria kirjoituksia, joissa naiset haukutaan melkoisen lyttyyn ja yleistetään asioita. Tuntuu koko naissukupuoli olevan syvältä ? Ehkei nyt kuitenkaan ...
Itselläni ei ole tilanteestani huolimatta edelleenkään yhtään katkeruutta naisihmisiä kohtaan, päinvastoin :) Elämä vain on tällaista ja siihen on sopeutuminen. Naisilla on oikeus asettaa sellaisia vaatimuksia kuin haluavat miehille, niinkuin miehilläkin on naisten suhteen. PISTE. Toisilla kriteerit on tiukemmat, toisilla taas väljemmät. Ei niistä kannata purnata. Ei siinä ole mitään väärää, jos se ulkonäkö on tärkeä ! Näin se vain on. Ensimmäisenähän sitä toisessa ihmisessä kuitenkin kiinnittää huomiota ulkonäköön. Osa naisista laittaa sille enemmän painoarvoa, osa taas vähemmän, jotkut eivät tee suurempaa numeroa koko ulkonäöstä. Voipa olla, että miehet voivat olla ulkonäön suhteen vielä keskimäärin valikoivampia kuin naiset !? Kyllähän osa naisista juttelee varmaan vähän rumempienkin ja ujompienkin miesten kanssa, mutta ei sitä ihastumista voi pakottaakaan. Se vain tapahtuu. Joihinkin ihmisiin sitä vain ihastuu ja toisiin ei. Tietyt ominaisuudet miellyttää, toiset taas ei. Riippuu niin kokijasta. Ei siinä mitään väärää ole! Jos meinaa viettää toisen ihmisen kanssa vaikka loppuelämän, niin kyllä sen toisen ihmisen täytyy silloin miellyttää. Sen seurassa täytyykin viihtyä. Eikä sitä naisen hurmaamista ajatellen ole lainkaan huonoa, jos mies nyt sattuu vielä olemaan tavallista komeampi ja iloisempi ja avoimempi ja ties mitä. Täällä keskustelufoorumeissa on mielestäni kuitenkin tyhmää haukkua naisia, kun niille ei muka kelpaa rumat tai hiljaiset miehet tai ties millaiset. Naisiakin on niin monenlaisia. Eiköhän suurin osa miehistä kelpaa ainakin joillekin naisille. Eri asia on tietysti, ehtiikö tätä naista löytää koko elämänsä aikana. Ja uskoa ja kärsivällisyyttä se kukaties vaatii yhden jos useammankin kerran. Tosin, jos käy tosi huono tuuri, niin sun ominaisuudet ei miellytä ketään ja silloin osasi on jäädä yksin. Itse kuulun ikävä kyllä tällä hetkellä tähän ikuisten etsijöiden joukkoon.
Te jotka seurustelette, niin muistakaa arvostaa kumppanianne ! Seurustelu voi tuntua itsestään selvältä, mutta kaikille se ei sitä ole ! Ilahduttakaa kumppanianne vaikka heti tämän viestin luettuanne ! Ei ole vaikea arvata, kuka on elämäni ykkösasia, jos joskus pääsen nauttimaan seurustelusta ... ;) Ja hei kaikki miehet ja naiset, jotka vielä etsitte sitä kumppania, niin onnea yritykselle. Keep smiling !
- Ehkäpä joku päivä, mutta tuskin -
On tullut samoja ajatuksia, mutta toisaalta vielä en PE***KE anna periksi, vaikka viimeiseen naiseen taistellaan.
Talvisodan henki KAVERI EI JÄTETÄ!!
Samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia minulla.
Jos solmin treffit sokkona ilman kuvaa pääsen niille, mutta siinä se sitten onkin. Jos taas nainen haluaa nähdä kuvan ennen tapaamista vaikka muuten olisikin juttu kulkenut, niin siihen loppuu naisen kiinnostus.
Monet eivät kyllä sano mitään selkeätä syytä, joskus voi kuulla, että olet vaan sellainen etten voi ajatella mitään.
Näin on mennyt nyt 6 vuotta kun olen aktiivisemmin käyttänyt eri treffipalveluita ja käynyt kymmenillä treffeillä.
Toivon, että se yksi nainen tulee joka hyväksyy.
Oletko muuten kertaakaan päässyt treffeille, jos nainen on ennakkoon nähnyt valokuvasi näissä treffipalveluissa tai olet itse lähettänyt hänelle valokuvasi ? Ihan uteliaisuuttaani vaan kysyn ...
Yksi kaverini on myös paljon harrastanut sokkotreffejä ja kuulemma on useasti ollut muijan ilme näkemisen arvoinen (kun ei ole alkuunkaan miellyttänyt "unelmien prinssin" naamakerroin).
Omalla kohdallani en niinkään näe ongelmaksi pientä ujoutta, vaan sen naamakertoimen. Ei vaan taso riitä. Sillä ei nyt liene väliä onko umpiruma vaiko melko ruma.
Täytyy yrittää jatkaa vielä sitä etsimistä ...
Hyvä kysymys.
Olen tainnut joskus tavata jokusen. Tosin silloin olen selittänyt, että lähettämäni kuva on huono ja parempi nähdä livenä.
Miltä sä toxic_a sitte oikein näytät? Keskusteltiin tässä yhen kaverin kanssa just, et ei sillä naamalla loppujen lopuks niin hirveesti oo väliä, jos tyyli on kunnossa. Eli jos on kivat vaatteet ja kiva tukka, niin sillä pelastaa jo paaaaaljon.
Itse asiassa minua ei ulkonäköni vaivaa mitenkään. Kyllä sitä peilistä kelpaa katsella, ei siinä mitään. Mutta naisille se ei kelpaa. Mielestäni olen ihan keskinkertaisen näköinen mies. Ongelma tahtoo olla siinä, että kun keskinkertainen tai alle ei kelpaa naisille. Prinssit eivät ole ikinä rumia ! Ja sama se mitä mieltä minä olen, naisten maku se ratkaisee homman.
Tuo nettideitti saattaa tietenkin olla paikkana täysin väärä. Kun sinne laitoin kuvani, niin sen kävi tsekkaamassa yli sata naista, eikä kenellekään kelvannut ! Tietysti sitä valinnan varaakin oli noilla seuraa hakevilla naisilla. Itsekin otin yhteyttä, mutta ei. Siitä nyt voi vetää jotain johtopäätöksiä tuon komeuteni suhteen. Voihan olla tietysti, että siellä seuranhakusivuilla olevat naiset ovat erityisen kranttuja sen miehen suhteen, joten mitkään keskinkertaisuudet eivät kelpaa. Siellä se naamavärkki on kaiken a ja o. Ei vaivauduta edes tutustumaan ihmisiin. Jos sivuille eksyy joku komea prinssi, niin kaikki naiset pommittaa sitä yhtä ja muut miehet jäävät tyystin ilman huomiota. Moni onkin sanonut, että unohda moiset nettideittailut ja mene vaikka baariin sitä naisseuraa hakemaan. En ole sielläkään kyllä kelvannut. Enpähän ole tosin juuri yrittänytkään.
Jos vielä lisää kuvailisin ulkonäköäni, niin pystyynkammatut ruskeat hiukset. Mustat kulmakarvat (ehkä himpun verran tavallista tuuheammat, muttei kuitenkaan huuhkaja). Himpun verran tavallista isompi nenä, ei silti mikään pottunokka. Eikös nenä ole yksi tärkeä kasvojen piirre ?
Ulkonäkö muodostuu tietysti muustakin kuin tuosta naamataulusta. Itse urheilua harrastavana kroppa on kyllä viimeisen päälle kunnossa ! Ei mikään bodari vaan sellainen fitness-tyyppi. Lihaksia silleen sopivasti ja jäntevyyttä. Jos tämän kropan saisi vaihtopäällä, niin kyllä olis jo taitanut lähteä jonkun naisen kotiin. Kyllä tuolla uimarannalla on mimmit tuon tuosta tiirailleet syrjäsilmällä (tietysti rumuuteni ei ole paljastunut, kun pidän kesäisin noita aurinkolaseja päässä). Eli jos jotain plussaa hakee ulkonäöstäni, niin se on tuo kroppa.
Eiköhän se naamataulu ja ulkoinen olemus (itsevarmuus) ja puheliaisuus/huumorintaju ole ne tärkeimmät asiat. Kaikkien ei täydy näistä ominaisuuksista olla tietystikään kymppejä, ysitkin riittää :)
No, itselläni on aika vaatimaton paketti:
(1) ulkonäkö ruma (ihan sama mikä lukema, jos on alle 8),
(2) keskustelun avaukset ei niin luontevia, (siis kun toista ei tunne, niin homma on vähän sellaista hakevaa, eikä sitä heti naurata tuntemattoman kanssa niin kuin on tapana kaveriporukoissa ratkiriemukkaina hetkinä => Neidolta ei lähde jalat alta, joten et ole kiinnostava ja sinun seurassasi ei viihdy.)
(3) itsevarmuudessa parantamisen varaa paljonkin (ilmenee mm. tuossa kakkoskohdassa).
(4) Jos homma joskus päätyisikin seurusteluun asti, niin eiköhän homma tyssäisi siihen, kun olen ehkä liian kiltti. Olen lukenut ettei kiltteys ole oikein suotava ominaisuus miehille. Ne kiltit naapurintytöt, jotka varattiin heti ensimmäisenä omasta ikäluokastani, kelpuuttaisivat kyllä kiltinkin, mutteivat nämä, joita on tarjolla.
(5) kun ei ole seurustelujakaan takana, niin en olisi riittävän hyvä/kokenut myöskään siinä naisten mielipuuhassa.
Semmosta. No, ei noita jaarittelujani silti kannata ottaa niin kirjaimellisesti. Tilanne on kuitenkin tämä ja sen kanssa on vain elettävä.
Minulla on yksi miespuolinen kaveri, joka on aika ruma. Objektiivisesti arvioiden jopa hyvin ruma. Sekä pärstältä että kropalta. Ja naisia riittää, vieläpä kauniita ja fiksuja. Miksi? Mies on puhelias, hauska, sosiaalinen, omillaan toimeentuleva ja yksinkertaisesti sellainen seuramies joka osaa käyttäytyä tilanteessa kuin tilanteessa. Ei ole rikas, kuuluisa tai muuta, mutta on karismaattinen. Vaikea selittää... Jos en tuntisi häntä ja hän tulisi jututtamaan, kiinnostuisin varmasti (pilkunviilaajille: tunnetaan työympyröistä ja nykyään niin hyvin, että tiedetään ettei suhde onnistuisi).
"Enpähän ole tosin juuri yrittänytkään."
Mikset? Joskus joku mies sanoi, että miehet jakautuvat kahteen kastiin. Toinen kasti arvostaa kasvoja, toinen kroppaa. Uskallan väittää, että sama pätee naisiin. Osa ei katso kuin piukkaa pyllyä, osa taas ihania kasvoja.
"Eikös nenä ole yksi tärkeä kasvojen piirre ?"
Jos nenä on iso, se on Hyvä Nenä riippumatta nenän muista ominaisuuksista (Täysin Subjektiivinen MP). Tärkein kasvojen piirre on silmät. Niistä voi nähdä yllättävän paljon. :=)
"(tietysti rumuuteni ei ole paljastunut, kun pidän kesäisin noita aurinkolaseja päässä)."
Kuinka rajattua "rumuutesi" on, kun se kerran peittyy aurinkolaseilla?
"keskustelun avaukset ei niin luontevia,"
Tuo on aika paha... Jos keskustelunavaus ei ole luonteva, nainen ajattelee että mikä sarjamurhaajafriikki tuokin on (kärjistäen).
"Olen lukenut ettei kiltteys ole oikein suotava ominaisuus miehille."
Riippuu naisesta. Kiltteys on minusta ok, siis sellainen kiltteys että kohtelee toista hyvin. Tossuttelu ei ole. Minä en toisin sanoen ala kenenkään äidiksi, mitä tapaamani kiltit miehet ovat liian usein odottaneet. Kotitöitä tykkään kyllä tehdä, ei siinä mitään. Varsinkin kokkauksesta pidän, mutta parisuhteessa täydellinen uusavuttomuus (joka on monien kilttien miesten ominaisuus ainakin omien kokemusteni mukaan) on todella turn-off.
Jep jep. Pointtisi meni jakeluun. Se on se kokonaisuus, mikä ratkaisee. jep. Asiatekstiä. Eli itselleni vain vähän lisää asennetta ja yritystä :)
samoin olen vain nainen, että silleen
Hei,
Et sinä tai kukaan muukaan kolmikymmpinen seurustelematon mies ole tuomittuja yksinäiseen elämään. Elämä on kuljettanut teitä eri tavalla kuin ns. keskivertotapauksia (ja kuka haluaisi olla keskiverto? no ymmärrän, että tässä asiayhteydessä voisitte halutakin).
Uskon, että teidän tulevat suhteenne kestävät erinomaisen hyvin. Osaatte arvostaa tavallista naista ja arkista elämää. Olette rehellisiä ja aitoja. Te ette ole pintaliitäjiä eikä teidän kannata sellaisista haaveillakaan. Mitäpä te niillä, antaa heidän elää omaa ihmissuhdekaruselliaan ihan rauhassa! Siinä vain satuttaa itsensä.
Mieheni oli täysin kokematon 27-vuotias, vieläpä kotona asuvakin, kun tapasin hänet (itse olin kokeneempi, 22-vuotias). Ei se ollut häntä mitenkään "pilannut" mielestäni. Rakastuimme toisiimme ja yhä rakastamme, avioliitossa nyt hyvin onnellisesti noin puoli vuosikymmentä.
Elämä tuntuu mukavalta. Mies on kunnollinen, hyvä ja parempaa en voisi koskaan löytää! Jos näin on käynyt meille, niin miksei myös muille? Täytyy vain jaksaa olla kärsivällinen. Ehkä hyvää kannattaa todella odottaa?
VOIMIA!
Mimmuli hienoa kuulla. Taitaa vaan olla melkein lottovoitto tuollainen tapaus.
Mistähän kaltaisiasi naisia voisi löytyä?!?
Ei se ole kokeneisuudesta kiinni.
Onpa kiva kuulla, että löytyy 30- vuotiaita miehiä joilla ei ole juurikaan kokemusta naisista. Itse olen 31-vuotias nainen ja minulla ei ole juurikaan kokemusta miehistä!
Onpa kiva kuulla,että on sellaisiakin miehiä joilla ei ole juurikaan kokemusta naisista vaikka ikää onkin jo 30v.
Itse olen 31-vuotias nainen eikä minulla ole kokemusta miehistä eli minua ei kokemattomuus haittaa.
On olemassa naisia, joiden mielestä seurustelun lähtökohtana ovat tunteet eivätkä mitkään seurustelutekniset asiat. Nainen tarvitsee saada siis rakastumaan.
Siis mistä lähtien seksuaalinen kokeneisuus on ollut ihmissuhteen tärkein kriteeri?! Eiköhän parisuhteessa tarvita ihan muita ominaisuuksia, ja sitäpaitsi seksihän on aina kahden ihmisen välinen asia, uusi tilanne aina kun kumppani vaihtuu! itse arvostan miehessä sitä, että hän arvostaa naista tarpeeksi eli ei käytä pelkästään tyydytyksen lähteenä.