olen seurustellut mieheni kanssa 7vuotta(teinirakkauteni) ja meillä on kaksi lasta. alku oli vaikeaa suhteessamme koska miehelläni oli muitakin naisia, ja siitä jäi minulle ikuinen tunne että välittääkö mieheni minusta mutta elämä jatkui ja mieheni sai diagnoosin depressio kaksi kk.sitten ja nyt kun hän on juonut hänestä on tullut todella flirtti ja hän valehtelee seuraavana päivänä että ei mukamas muista mitä on tehnyt humalapäissään. myös salaa asioita selvinpäinkin. nyt olemme menossa naimisiin 2kk.päästä ja meillä oli todella paha riita paripäivääsitten hän jotenkin oli ihan eri ihminen, hän sanoi että haluaa parinpäivän pesäeron ja että ei välitä minusta tippaakaan (johtuu varmaan depressiosta). hän vaan nauroi kun olin ihan sokissa ja itkin hysteerisesti.mieheni on aina ollut riita tilanteissa se alistuva ja pakoileva osapuoli. kyse oli että hän haluaa lähteä kavereiden kanssa mökille tuulettumaan. vaikka meillä on huomenna kihlapäivä. sanoi vaan että haluaa mennä mielummin sinne mökille. siis nyt olen niin epävarma hänen tunteistaa että haluaisin perua koko häät. hänen käytös puhuu muuta kuin sanat. sanoo että rakastaa minua mutta käytös puhuu muuta. epäilen nykyään kaikkea mitä hän sanoo. olen henkisesti aivan kuollut. jos joku vaan jaksaisi lukea tämän ja sanoa mitä teen. voin tarpeentullen tarkentaa tekstiäni..
olen aivan sekaisin mieheni käytöksestä
henkisesti kuollut
71175
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei
Miksi ihmeessä olette menossa naimisiin, jos tilanne on tuollainen?
Sanot epäileväsi kaikkea mitä hän sanoo? Että olet henkisesti ihan kuollut? Riitelette kovasti? Miehesi juo?
Ei nyt oikein kuulosta siltä, että suhteenne olisi VIELÄKÄÄN hyvä - jos se huonosti alkoikin?
Miksi haluat naimisiin hänen kanssaan? Kertoisitko sen ensin?
Vaikka rakastatkin ja olet maassa, pistä mies selkä seinää vasten. Sinua ja lapsia ei näin kohdella! Sydämessäsi tiedät, että tämä on oikea tapa toimia.
Minä en osaa sanoa oikein muuta, kun että älä ainakaan mene naimisiin hänen kanssaan! Järkevintä tässä tilanteessa varmaan olisi tehdä niin, että sanot hänelle suoraan, että ookoo, nyt sitten pidetään taukoa. Otat lapset ja lähdet! Vaikka helppoahan minun on tällaisia neuvoja antaa...
Lähde johonkin vähän kauemmas (jos vain mahdollista) kun vanhempiesi luokse, äläkä soittele äläkä lähettele tekstiviestiä hänelle. "Koveta" itsesi ja katso ottaako hän sinuun yhteyttä ja pyytääkö palaamaan takaisin jne (jos ei ota yhteyttä, niin kertoo sekin jotain, eikö?). Suostu palaamaan vain sillä ehdolla, että palattuasi istutte alas ja keskustelette asiat selviksi.
Minulla oli vähän samantapainen tilanne (paitsi että meillä ei ole lapsia, emmekä ole naimisissa) ja häivyttyäni (olin poissa n. 2 viikkoa) miesystäväni pyysi ja kerjäsi minua palaamaan. No menin takaisin ja keskustelimme seuraavan yön ja päivän asioista ja sen jälkeen on mennyt hyvin. Kerroimme toisillemme toistemme hyvät ja huonot puolet ja mikä on alkanut risomaan jne ja sen jälkeen ei suurempia riitoja ole ollut. Tietenkin, tämä toimii vain, jos miehesi on aikuinen ja valmis muuttamaan tapojaan.
Jotenkin vain jäi sellainen mielikuva, että miehesi on ottanut sen depression tekosyyksi käyttäytyä miten sattuu. Ja sitähän sinun ei tarvitse sietää!
En oikein tässä vaiheessa osaa muuta sanoa... Voimia sinulle ja toivottavasti saatte asianne kuntoon !! :o)
Mutta älä mene naimisiin, vielä, ok?
Sinuna kyllä peruisin häät.
Ei tuollainen käytös hyvää lupaa...
ja unohda koko mies tai ei taida olla mies vaan pelkkä poikanen. pelkää varmaan sitoutumista, on parempi sählätä maailmalla kun huolehtia perheestä. ei ole miehen mallina lapsille. et voi luottaa häneen niin kuin lapset voivat. jätä kun vielä voit ja jatka elämääsi ilman "miestä".
Kuulostaa siltä, että miehesi ei ole nyt oma itsensä. Jos depresssio todettu 2 kk sitten, kannattaa miettiä myös sitä olisiko häiden siirto paikallaan. Masentuneelle ihmiselle jopa arjesta selviäminen on tuskaa. Ja siinä pitäisi vielä häät järjestää.. Ei kuulosta hyvältä. Onko hän aloittanut lääkityksen? Jos on niin läheisten tulisi puuttua välittömästi juomiseen! Ja vaikka ei olisi lääkitystä niin juominen ja masennus ei sovi yhteen. Se on vakava sairaus ja pahenee alkoholin myötä. Jos lääkkeitä vetää, niin lääkkeiden ja viinan vaikutus muuttaa varmasti persoonaa ja PALJON!!!! Jo pelkkä masennus muuttaa persoonaa ja ihmistä..Ottakaa mies puhutteluun, mutta ei räyhäämällä, itkemällä tai tappelemalla. Masentunut ei usein pysty tuntemaan muiden tuskaa kun omassa olossa on jo liikaa kannettavaa. SIIS puhukaa rauhallisesti ja järkevästi ja näyttäkää mikä hänelle on tärkeää! Koittakaa saada juominen loppumaan ja hänen päänsä kuntoon. Sen jälkeen miettikää häitä yms... Eikös se ole kuitenkin tärkeintä, että perheenne jokainen jäsen on terve!! Tsemppiä ja haleja!
Minusta jotenkin tuntuu, ettet kuitenkaan välitä ihmisten varoitteluista. Jos olen oikeassa, sääli.
Toivottavasti tajuat mikä on parhaaksesi ja mikä ei. Toivottavasti erotat hyvän pahasta.
Toivoisin sinulle näkökyvyn lisäksi viisautta tehdä oikeat ratkaisut ennenkuin on liian myöhäistä.
Onko kiva, jos menet nyt naimisiin ja eroat ensi vuonna.
Ajattele hyvä ihminen noin suuren ratkaisun edessä kaksi kertaa.