Suomessa asuvat uölomailla.syntyneet

Tämä herättää juuri sen mikä näkyy myös. Neuvostoliiton entisten kansalaisten suuri lukumäärä hämmästytti.

ihan selkeää islamisaatiota pukkaa

Väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä

Ulkomaalaistaustaisista kolme neljästä, 76 prosenttia, on työiässä eli 15—64-vuotiaita.

Erityisen terävänä piikkinä heistä erottuvat noin 25—44-vuotiaat.
Kantasuomalaisilla työikäisten osuus on paljon pienempi, 60 prosenttia.

Myös lapsia, siis tulevaisuuden työntekijöitä, on ulkomaalaistaustaisissa monin verroin enemmän kuin eläkeikäisiä. Heidän suhteellinen osuutensa on erityisen suuri pakolaistaustaisella väestöllä, kuten syyrialaisilla ja somaleilla.

Kantasuomalaisten tilanne on aivan toinen.

Heidän ikäpyramidissaan pullottavat eläkeiän saavuttaneet tai sitä lähestyvät ikäluokat. Valtaväestöstä 65 ikävuoden rajapyykin on ylittänyt peräti 25 prosenttia. Maahanmuuttajataustaisista vastaavaan ikään on ehtinyt vain harva, kuusi prosenttia.

Työtä tekevät ovat yhteiskunnan elättäjiä, siis se osa väestöstä, jonka maksamilla veroilla ja sosiaaliturvamaksuilla pidetään kunnossa tiet, rahoitetaan sosiaalitukia, kustannetaan hoitajien, opettajien ja poliisien palkat ja niin edelleen.

Muu osa väestöstä, kuten lapset, eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät, kuuluu elätettäviin.

Melkein ennallaan pysynyt työllisten määrä on saanut lähes 600 000 lisäelätettävää.

Työtä tekevien kantasuomalaisten määrä on itse asiassa vähentynyt 15 000 henkilöllä.
Sen sijaan vieraskielisten työllisten määrä on kasvanut 164 000:lla, siis peräti kuusinkertaistunut.

Koko 2000-luvun työvoimakehitys on ollut maahanmuuttajien varassa.

Maahanmuuttajatyöllisten kasvuluvut näyttävät kyllä komeilta myös silloin, kun ne suhteutetaan maahanmuuton kasvuun.

Työllisten vieraskielisten määrä on siis kuusinkertaistunut, kun samaan aikaan kaikkien vieraskielisten määrä on noin 4,5-kertaistunut.

Se merkitsee, että huomattavasti entistä suurempi osuus maahanmuuttajista tekee töitä.