Eli siis ongelmani on sellainen että minulla on ystäväperhe jossa 2 lasta, toinen 2v. ja toinen syntyi viime helmikuussa. Maaliskuussa selvisi että perheen miehellä oli ollut 1 1/2 vuotta suhde toiseen naiseen ja siitä vielä n. kuukausi selvisi että nainen on viimeisillään raskaana. Olin paljon perheen äidin tukena ja kuuntelijana ja olen edelleen. Auttanu lasten kanssa kun yksin jäi masentuneena ja väsyneenä. Mutta nyt siihen sitten minun ongelmaani, eli tämä perheen mies aina puhuu minulle asioista ja uskoutuu ja sanoo että perheen äidille ei saa sanoa.(tämä mies asui minun ja mieheni luona jonkun aikaa) Kerran hän pyysi etten kertoisi että missä hän on kun tiesin, ja kuuntelin 2 päivää kun perheen äiti päivitteli että missä lie on, ei ole isukkia näkynyt lasten luona koko viikonloppuna, se on varmaan sen toisen naisen luona ja minun oli PAKKO sanoa että siellähän se on, en enään pystynyt olemaan vaiti, tuntui niin pahalta sen ystäväni puolesta että ei hän ole ansainnut enään salailua ja valheita, en pystynyt valehtelemaan kun hän kysyi onko sitä näkynyt, pelkä vaikeneminen sai minulle aikaan sen etten edes pystynyt katsomaan ystävääni päin, joten paljastin ja hän näkikin sen minusta että tiedän. Siitä tuli heille riitaa. Noh, seuraava kerta on sellainen että tämä mies tuli sitten lainaamaan mieheni juhlakenkiä ja minä kysyin onko ristiäiset tänä viikonloppuna ja mies sanoi että joo, ja sille yhelle ei tarvi kertoa mitään. No tänään se niinkuin ihan "lipsahti" naisystävälleni , en voinut olla siitäkään hiljaa koska tuntuu niin pahalta salaillla asioita häneltä. ja tärkeämpi ystävä tämä perheen äiti minulle on. Ajattelin perheen miehestä että valehtelisi sitten vaikka minulle mutta ei sille exälleen enään. Olen ja joudun ikävään välikäteen ja se suorastaan tuntuu veemäiseltä. Mitä tässä voisi tehä?molemmat ovat kavereitani, nainen enemmänkin ystävä, Nyt sain heille taas riidan aikaan ja ärsyttää, tunnen itseni pilaajaksi ja kauhekasi juorukelloksi. Monta päivää pidän asioita sisälläni ja ne paisuvat epämielyttäväksi ja en pysty edes katsomaan päin ja silmiin niin pakko sanoa. Argh, pää hajoaa..kertokaa mielipiteitänne minulle ja tarviiko minun tuntea syyllisyyttä? Olenko paha?
ikävä välikäsi..
nanny
5515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ala valehtelijaksi,että paljastat kaiken,jos kerrot vaimolle.Heidän pitää keskenään selvittää välinsä.Heittäisi tuollaisen äijän pihalle.
enään asu minun ja mieheni luona onneksi. ja he ovat eronneet sen perheen äidin kanssa mutta silti. perheen äiti pelkää että se hylkää ne halutut lapset ja ihmettelee sitä miksi ei voi olla avoin. mielestäni jos olisi avoin ja puhuisi ja kertoisi asioita suoraan niin kaikki olisi helpompaa ehkä..perheen äiti ehkä osaisi alkaa suhtautua asiaan eritavalla ja tottuisikin pikkuhiljaa asiaan, ettei aina tulisi ikäviä yllätyksiä.vältyttäisiin riidoiltakin....aargh..tosi vaikeaa..
siis hylkää halutut lapset sen toisen naisen ei halutun lapsen takia...onkohan tekstini sekavaa :)
Sinä olet toiminut aivan oikein. Olisi kohtuutonta vaatia sinulta muunlaista käytöstä. Et sinä ole paha, etkä sinä ole heidän välilleen riitaa aiheuttanut. Itse he riitansa riitelevät.
Sinun ei tervitse kuin olla rehellinen, kenenkään ei tarvitse osallistua petokseen yms. Pettäminen = petos tai oikeastaan pahempikin!
Ole molemmille rehellinen, sano miehelle ettet salaa mitään mitä hän sinulle kertoo ja saman kerrot naiselle.
Itse tällä kannalla.
En tarkoita että tarttis toisten asiat juoruta, mutta jos toinen kysyy, et voi valehdella!