Mihin luonteenpiirteeseesi olet kyllästynyt ja miten muuttaisit sen? Miten ja minkälaiseksi?
Mihin luonteenpiirteeseesi olet kyllästynyt
Anonyymi-ap
54387
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Tietynlaiseen kärsimättömyyteen ja äkkipikaisuuteen. Olen välillä ihan kamala, mutta olen ottanut asian työn alle :)
Se, että myöntää itselleen olevansa kamala, on jo paljon!
Kiitos🙏
Itsesuojelun tehostamista ihmisten kanssa.
Tjaah, taidan nykyään tykätä itsestäni enemmän kun koskaan ennen. Ei tule mieleen nyt mitään missä haluaisin muuttua.
Kovin surullista, että joku haluaa olla tuollainen kuin sinä.
Ja tuollaiset kun sinä vain vahvistaa omaa käsitystäni siitä, että olen oikein hyvä itsenäni. 😛
Mitkä suomi24 palstan osastot ovat sinusta vapaita?
Kaikki loput.
Olen aina inhonnut jossain heikossa vaiheessa esiintyvää marttyyriesennetta. Se on niiiiiiin typerää, mutta tulee vaan väkisin...
Se on jossainmäärin jotain passiiviagressiivista p.skaa...
Ei sitä pysty suoraan muuttamaan... yllättää kuin norovirus...iskee kuin vähitrn odotat.
Mutta sen huomaa... sit vaan kaikki kiinni-periaate. Suu kiinni, vastaanotto kiinni. Ulosanti kiinni... kun järki palaa... koetetaan suoraselkäisesti hoitaa hommat takas ja jatkaa etiäpäin.
Kaitpa tuotakin voi harjoitella, ettei ota itteensä ja käperry marttyyrin viittaan. Pysähtyy siinä kohtaa, kun meinaa lähteä marttyyriiksi ja pyrkii ajattelemaan toisella tavalla, kun egon loukkauksina.
Miettii miksi joku juttu iskee niin, että tulee se marttyroinnin tarve ja pass. aggre. Joku lukko päällä.
Usein se on oikeassa olemisen tarve, minä egon juttu.
Niin, kyllä mä keinot olen löytänyt sen kitkemiseen, mutta se silti on ärsyttävä piirre.
Varmasti on.
Mietin asioita joskus aivan liikaa ja olen usein liian kiltti. Haluaisin oppia ottamaan asiat kevyemmin, päästämään irti ja olemaan vähemmän herkkä muiden tekemisille ja sanomisille.
mustasus
Jotenkin haluasin jaksaa pitää puoliani. Haluaisin olla jotenkin rohkeammin oma itseni tuoda mielipiteitä esiin. Pelkään niin paljon et muut hyökkää mua vastaan et vetäydyn vaan pois toisaalta tiedän et se on mun ainut keino suojella itseäni.
En ole kyllästynyt itseeni.
Vanhemmiten olen tullut paljon armollisemmaksi itselleni. Vähemmän muille, ja se on tosi hyvä.
Näillä mennään 🤗
Nötköt 🥫
Sellaista, että jos olen väsynyt, niin olen puheliaampi. Ihan kuinmyrittäisin pitää itseni hereillä, mutta huomaan, että muita alkaa nukuttamaan.
Vilma
Overkill takaisin trollaaminen varmaa. TT
nukkumiseen sekin on luonteenpiirre
kuin perjantaikin on perkuleen päivä TAI pAHAN pETARIN PIERU-PÄIVÄ
lunta kun sataa, niin on paljon valkokattoisia autoja liikkeellä, auton tunnistus merkkinå valkoinen katto tai lumen piiloittamat näkymättömät LED-takavalot
Asioihin takertumiseen &teen joskus asiasta isomman numeron. Osittain johttuu mun henkisestä sairastelusta että joskus asia tuntuu normaalia pahemmalta mut osittain myös luontteesta johtuvaa.
Aika-ajoin ilmenee myös ehdottomuutta.
Kuppi-nurin-tilanteen voisi ilmaista vähän rauhallisemmin.
elämä olisi helppoa jos ei ikinä tarvitgsisi syödä tai nukkuakaan.
Välillä myös jankutan.
Jos aloitan jonkun harrastuksen, niin jos siellä on 29 mukavaa ihmistä, niin yksikin negatiivinen sana tai ele siltä nro 30 riittää siihen, etten mene enää ikinä.
Mun mies sanoo tästä aina mulle, että mä olen kyllä itse itseni pahin vihollinen.
Tälläiseksi tulee, kun on liian kauan kestänyt liikaa kaikkea.
Mihin luonteenpiirteeseesi olet kyllästynyt?
- Jatkuva asioiden ja tilanteiden analysoiminen on raskasta ja kuluttavaa. Vähentäisin mielelläni, jos tietäisin missä on off-nappula.
ja miten muuttaisit sen?
- Asennetta ja toimintatapoja pitäisi muuttaa. Vähän vaikea tilanne, kun tämä toiminto on autopilotilla. Tulee kuin itsestään.
Olen utelias ja tiedonhaluinen. Onko muuttamisehdotuksia?
Miten ja minkälaiseksi?
- Voisin olla välinpitämätön. Pitäisi suhtautua piittaamattomasti asioihin. Voisin heittäytyä flegmaattiseksi. Ehkä apaattisuus sopisi minulle? En tiedä. Tuskin tulen sitä koskaan kokemaan.
Mä oon mikä oon! ☺️
Kiitos gallupista! 😄🌸
"Jatkuva asioiden ja tilanteiden analysoiminen on raskasta ja kuluttavaa. Vähentäisin mielelläni, jos tietäisin missä on off-nappula."
Se on sinun ajatuksissa. Aina kun huomaat uuvuttavaa asioiden ja tilanteiden analysoimista, lopetat vain. Ala vaikka mielessäsi laulaa jotain kivaa. Pätee muihinkin ajattelukierteisiin.
- Sheena
Helpompi sanoa, kuin toteuttaa. Vähän mahdotonta, kun ongelma on korvien välissä. Silloin on laulujen nuotit ja sanat kateissa, ajatuksen täyttää aivan muut asiat. 🙂
Anankastia ja negatiivinen affektiivisuus ja irrallisuus.
Negaan vaikka olen sielu posi. Mutta se mörkö hyökkäilee aikaajoin. Tahtoisin osata anteeksiantaa, rakastaa ja päästää irti. 🤷♀️
Löytyisihän noita piirteitä varmaan useitakin jos viitsisi lähteä penkomaan.
Vaan enpä lähde, mielenrauha on periaatteessa ok vaikka elämä itsessään sitä ei aina välttämättä olisikaan 🤔.
Pari asia on tullut opittua elämän aikana, eli älä lähde korjaamaan toimivia asioita ja älä herätä nukkuvaa koiraa 😄
Onhan sitä kaikenlaisia erikoisuuksia, mutta ne ovat osa minua.
Niiden piirteiden muuttamisen sijaan a) yritän muokata ympäristön sietämään niitä ja b) nykyään paljon avoimemmin kommunikoin niistä sillä tasolla kun katson lähipiirin niistä tarvitsevan tietää
En mihinkään.
Mutta ihmisten älylliseen epärehellisyyteen ja tyhmyyteen olen kyllä totaalisen kyllästynyt. Sitä ei määräänsä enempää ihmislapsi jaksa.
Muuttaisin ylitunnollisuuttani.
Ärsyttää olla se joka kantaa vastuuta, ottaa asiat haltuun ja saa ne hoitumaan. Vaikka ne ei edes kuuluisi minun hoitaa, hoidan ne jotta tulee hoidetuksi.
Voisin olla välittämättä ja haistattaa vaan paskat. Se ei vaan luonnistu minulta.
"Muuttaisin ylitunnollisuuttani."
Luin ensin "muuttaisin yliluonnollisuuttani" ja olin ihan "niin minäkin!" 🤭
- Sheena
Heh! Repesin...
Ei kukaan voi olla kai yliluonnollinen..
Olen itseni kanssa aika sinut ja pidän itsestäni. Minussa on silti toki ominaisuuksia, jotka joskus kyllästyttävät tai ärsyttävät, tilanteesta riippuen.
Murehdin joskus liikaa. Siis ihan kaikesta. Mietin ja analysoin ja otan liikaa harteilleni sellaistakin, mikä ei minulle kuuluisi.
Tämän lisäksi olen ajoittain hieman turhan tunteella käyvä. Reagoin usein ensin tunteella, sitten vasta järjellä. Ulospäin tämä näkyy harvoin, sillä osaan hillitä reaktioitani ja olen elämän varrella oppinut sen, että kannattaa antaa tunteen laantua ja reagoida vasta sitten, kun on ehtinyt käsittelemään asiaa. Mutta itselleni se on joskus raskasta, kun tunnen niin voimallisesti.
Nämä nyt ensimmäisenä tulivat mieleen 😊
Tunteella reagointi on yleistä, ihminen on suunniteltu niin.
- Sheena
Toki, mutta tarkoitin sellaista hieman äkkipikaista ja turhan tunteellista reagointia. Olen temperamentiltani nopea ja voimakas ja se heijastuu tuollaisiin tilanteisiin.
"Ulospäin tämä näkyy harvoin, sillä osaan hillitä reaktioitani"
Mulla saattais tohon olla jotain sanottavaa, mutta se varmaan menee taas kerran puhelimen niskoille, niin en viitsi enempää kiusata ihan hyvää puhelinta 😂
Siis mitä?? Oletko muka eri mieltä?
Minähän olen kuin viilipytty aina ja kaikkialla 😇
Eeen, en eri mieltä, totesin vain mulla voisi olla tohon jotain sanottavaa 😂
Viilipytty, hiilipytty, mitä näitä nyt on, välillä 5 astetta ja välillä 105 astetta, pari astetta sinne tänne 😇
No mutta jos keksiarvo (heh, en korjaa) on suunnilleen kädenlämpöistä, niin sittenhän mä olen miellyttävän lämpöinen kokonaisuutena 😇 Kuka sitä nyt ääriarvoja mittailee 😁
Edellisten lukemien keksiarvo on 55, melko hottia kädenlämpöisen sijaan, vai? 😁
Anoilut taas menossa?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19592378/all---alettelle-biisia--toiveestaan--jazu-et-saateri-tykita-tanne-viittakyta-biisia-viisi-riittaa!#comment-145244415
Mä olen niin kiltti, haluaisin olla vähän äreämpi nainen. Sillei että miehet kiertäis kaukaa ku niitä pelottaisi.
Ei auta äreys tuossa, voi jopa käydä päinvastoin.
- Sheena
En oikein mihinkään ole kyllästynyt. Ehkäpä kärsivällisyyttä voisi olla enemmän... hmm, tarkemmin kun mietin niin kärsivällisyydessäni ei ole vikaa, mutta sitä koettelevia asioita on aivan valtavan paljon liikaa. Niitä pitäisi karsia.. mutta kun ei voi, lisätä aasialaista "anskattoonyt" -mentaliteettia.
- Sheena
Jokainen on jossain määrin saamaton vätys, mutta onneksi kaikki eivät sitä edes huomaa.
AV
Liika tunnollisuus ja vastuunotto etenkin töissä. En tiedä kyllästynyt, mutta voisi niitä ruuvata pari piirua kevyemmälle asetukselle. Tosin se edellyttäisi sitä, että kustannuspaikan muut veijarit havaitsisivat tarpeen muutoksille omassa toiminnassaan, not gonna happen.
Loistava esimerkki noista kollegoikseni kutsuttavista puupäistä on se, että jos toimistolle ei maagisesti ilmesty sekä kahvia että maitoa edellisen värjäämiseksi, niin äijät hakee noin 2 pakettia/purkkia sitä tuotetta lisää, mutta vasta kun se sattuu loppumaan. Ja kun se loppuu aamusta, niin koko vitun päivä valitetaan sitä tilannetta, ei ole kahvia tai ei ole maitoa kahviin. Olen monasti ohjeistanut, että menet tuonne, kirjaudut sisään, valitset ne tuotteet, naks tilaat ja huomenna on ovella 20 kiloa kahvia ja 20 kiloa maitoa, voila. Mutta kun ei se vittu mene perille. Kokeilin hommaa kesän yli ja syksyn alun, ei vaan ei sitten mitenkään onnistu. Nobody cares.
Mielestäni et ole ottanut käyttöön oikeita oppimismetodeja. Anna kahvin loppua, mutta vain heiltä. Kyllä ihmiset oppivat, kun tulee oppia.
AV
Toivoisi olevan sanavalmiimpi Joskus ärsyttää kun esimerkiksi ei saa puolustettua itseään oikein sanoin ja varrmuuksin, mitä kuitenkin ajattelee.Sosiaalisissa tilanteissa voi mennä lukkoon. Lapsuus ja nuoruus mennyt alkoholismin ja kotiväkivallan syövereissä ja oppi olemaan hiljaa ja käpertymään nurkkaan, niin aikuisenakin sitä on vielä vähän "vajaa'. Mutta itsensä kehittäminen on koko elämän kestävä projekti.
Se että roikun täällä palstalla toivottomasti. Oon liian periksiantamaton jossain asioissa. Onhan sitä hyvä olla sisua…mutta jos toinen torjuisi suoraan, häipyisin tietysti. Mutta toisaalta annan periksi liian helposti joissain asioissa, yleensä toiselle. Itseä kohtaan olen ankara.