Olen nähnyt tutkimuksen jossa tutkittiin miesten palkkatuloa ja sitä olivatko miehet parisuhteessa vai sinkkuja.
Miehen suhde riippui siitä millainen oli miehen palkkatulo.
Hyvätuloiset olivat käytännössä aina parisuhteessa niin että jos miehen suhde päättyi niin hyvin nopeasti hyvätuloinen mies aloitti uuden parisuhteen.
Mitä pienemmät olivat miehen tulot niin sitä yleisempää oli sinkkuna eläminen.
Nykyaikana työttömyys on hyvin yleistä joten miehillä on ehkä parempi mahdollisuus löytää parisuhde työttömänä ollessa.
Olen itse elänyt sitä aikaa kun olin työttömyyden takia älyllisesti vertaislleni naisille pelkkää tyhjää ilmaa.
Älylliset keskustelut eivät koskaan johtaneet ystävyys- tai parisuhteeseen.
Miehen suhde riippui siitä millainen oli miehen palkkatulo.
Hyvätuloiset olivat käytännössä aina parisuhteessa niin että jos miehen suhde päättyi niin hyvin nopeasti hyvätuloinen mies aloitti uuden parisuhteen.
Mitä pienemmät olivat miehen tulot niin sitä yleisempää oli sinkkuna eläminen.
Nykyaikana työttömyys on hyvin yleistä joten miehillä on ehkä parempi mahdollisuus löytää parisuhde työttömänä ollessa.
Olen itse elänyt sitä aikaa kun olin työttömyyden takia älyllisesti vertaislleni naisille pelkkää tyhjää ilmaa.
Älylliset keskustelut eivät koskaan johtaneet ystävyys- tai parisuhteeseen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Pitäiskö muka työtön lusmu ottaa?? Tyhmänäkö piät.
minu kotimaa mies otta nainen lähi suku. minulla 4 vaimo ja kaikki minu serkku. hyvin tulla juttu keskenä.
Jaa.
No työttömän kanssa on rohkeaa aloittaa perustamaan perhettä, ainakin jos tämä on ollut pitkään työtön. Vaikea julkisesti myöntää mutta kyllä se totta on.
Sen sijaan palkan ei tarvitse olla iso. Kun sitten naisellakin on palkka niin yhdessä pärjää ihan hyvin jos on tunteita ja tahtoa pykätä yhteistä tulevaisuutta. Siitä on kokemusta ja hyvin meni. Itse asiassa se köyhempi aika oli varsin onnellista. Kun talous koheni merkittävästi, molemmat alkoivat ansaita enemmän, saatiin velaton asunto ja laatuauto, tuli ero.
Tässä vaiheessa riittäisi kun elättää itsensä ja elää ihmisiksi.
Eikö naisilla ole meneillään 'palkattomat kuukaudet'?
Vilma
Kivasti ilmaistu miehen ja naisen vuosipalkka. Eikö se ero ole kaventunut jos uutisiin on uskomista.
Muskilla on niin paljon naisia jotta joutuu ylimääräiset bioastiaan käärräämään. Jensen Huang taas on köyhimys joka joutuu tyytymään maksullisiin akenttinaisiin. Joten kyllä se on niin jotta naisia saa vasta sitten jos on varallisuutta satojamiljardeita taalereita.
Ahaa, mistäköhän sitten johtuu, että tiedän vaikka kuinka paljon hyvätuloisia sinkkumiehiä? Vastaavasti myös työttömiä parisuhteessa olevia miehiä.
Työttömät miehet ovat luultavasti löytäneet parisuhteen ollessaan vielä töissä.
Mitä enemmän mies tienaa, sitä enemmän nainen kuluttaa. Parempi olla sinkkuna niin saa itse nauttia rahoistaan.
Tällä maailmankuvalla sinulla on siis tavallista huonompi itsetuntemus. Väistyt luultuasi olevan huono valinta raharilanteesi vuoksi.
Mitä rahaan tulee on huomattavasti helpompi etsiä se mielitietty kun on varaa liikkua ja osallistua.
Raha syynä lähes kaikkeen on helppo selite mutta ei se selitä ihmisen sisäistä vahvuutta.
Rahattomuus/työttömyys on yksi tekosyy parisuhteettomuuteen, kun ei halua/uskalla/kykene tutkiskella itseään.
Asuu omissa huusholleissaan tulotason mukaan, niin ei kuormita ainakaan sen suhteen toista. Toinen voi asua ja elää prameammin, jos on tuloja millä tehdä niin.
Eipä mua ole koskaan häirinnyt toisen varallisuus tai vähävaraisuus, kun ei ne yhteiset tekemisetkään ole olleet mitä rahan törsäämistä, vaan muunlaista yhdessä tekemistä ja olemista. Kuten kokkailua yhdessä ja yhdessä illan istumista silleen kodikkaasti, jossain tapahtumassa käymistä, elokuvat, kävely ja ulkoilu.
Ei hyvään yhdessä oloon tarvita rikkauksia. Enemmänkin yhdessä viihtymistä.
Toisaalta jotkut ovat tarkkoja siitäkin kuka maksaa minkäkin osan ruoasta. Parin vuoden sisään oli jotain haastatteluja näistä ja niissä oli esimerkkejä järkyttävän epätasa-arvoisista suhteista. Jotkut olivat täysin lattialuutun asemassa ja söivät eri ruokaa, kuin kumppani. Koska varakkaampi ei halunnut tarjota parempia eväitä köyhemmälle kumppanilleen. Ihmettelen miten kukaan edes suostuu olemaan kolmosluokan kansalainen omassa parisuhteessaan. Jos rakastaa ja välittää, niin haluaa jakaa myös eväänsä. Sitähän se on ollut kivikaudelta asti, että eväät jaetaan perhekunnan kesken.
Niinno, mä ajattelen mikä on on myös kumppanin. Mutta tiiän kyllä omakohtaisesti, että jostain joutuu tinkimään kun ei ole puolison tuloja lupa käyttää. Pitää tulla toimeen sitten vähemmällä.
Mikä on mun on myös kumppanin, korjaus. 👍
Omat ruokataloudet voi olla parisuhteessa ihan siitäkin syystä, että maku on yksinkertaisesti niin erilainen. Tai toinen arvostaa luomua, toinen taas ei halua maksaa siitä ylimääräistä. Samoin ruoka-aineallergiat voi saattaa erillisiin ruokiin.
Meillä tilanne suhteessa on se, että minä tienaan vähän enemmän, mutta haluan silti syödä halvemmalla kuin toinen osapuoli. Hän arvostaa luomua ja on jotain periaatteellisiakin juttuja, miksi ostaa kalliimpaa.
Aiemmin, kun oli yhteinen ruokatalous, niin aina ikuista neuvottelua kaupassa, että mitä kannattaa/pitää ostaa. Rauha laskeutui maahan heti kun siirryttiin omiin ruokavalioihin. Eikä vaikeuta kokkauksiakaan, kun ei meillä kumpikaan käytännössä kokkaa kuin joskus harvoin viikonloppuisin.
Työttömän kanssa ei pääse lomalle koskaan. Joutuu myös kuskaamaan, jos itsellä auto. Vaatteita saa hävetä.
Heh, kyllä mä olen lomalle päässyt ja vaatteetkin on siistit. Ei toki varmaan mitkään eliitin makuun. Itse en kaipaa mitään kalliita lomiakaan. Vähäön tyytyväinen.
Ja mulla on ollut 18 ikäisestä asti auto jatkuvasti, ei ole ollut ikinä autotonta jaksoa päivääkään. Ei voi olla tai ei pääse töihinkään.
Puolisollani sen sijaan on ollut vuosia niin, ettei ole omaa autoa. Nytkään pian 3 vuoteen.
Tietoni perustuu tilastotietoon joka kertoo kylmää faktaa suomalaisten miesten elämästä ja myös enneaikaisesta kuolemasta verrattuna esimerkiksi ruotsalaisiin miehiin.
Itse olen todennut, että rikkaat eivät sovi minulle kumppaniksi. Heillä on usein kylmät ja sieluttomat arvot. Arvomaailmamme ei kohtaa.
Et edes saisi ketään rikasta.
On niitä onnellisia ihmisiä muuallakin kuin korkeatuloisissa. Säästyneet näiltä kiipijänatkuilta.
Itse olen aina pysynyt ihan suosilla sivussa ettei kukaan vaan minusta olisi kiinostunut on toiminut tähän päivään asti.
52 vuotias.