Mistä harkoista tekisin?

Nuo EPS harkot vaikuttavat kyllä tosi helpolta rakennusmateriaalilta. Hiivata pitääkö noita ruveta miettimään, kun suunnitelmissa olisi tehdä ihan perus 120m2 / 1. krs talo ja betonirunkoinen talo olisi kova hinku saada.

Puuverhoiltu pitäisi talon olla, joten järkisyyt sanoisi että tekisi puutalon. Mutta joku viehätys on siinä ajatuksessa, että seinässä on betonia ja rautaa ihan mukavasti.

Joku lammitalo tuntuisi vähän överiltä tuollaiseen perustaloon ja niiden harkkojen latomisessa tulee kyllä tosi hiki.

Noissa EPS-seinissä vaan mietityttää se, että jos olisi vaikka rappaus, niin kestäisikö se kun muksut potkisi jalkapalloa seinään?

Ja sisällä, niin onko se ihan toivotonta laittaa raskaita tavaroita seinälle.. vaikkapa taulutelevisio?

---

Talokuumetta kirjoitti:

Nuo EPS harkot vaikuttavat kyllä tosi helpolta rakennusmateriaalilta. Hiivata pitääkö noita ruveta miettimään, kun suunnitelmissa olisi tehdä ihan perus 120m2 / 1. krs talo ja betonirunkoinen talo olisi kova hinku saada.

Puuverhoiltu pitäisi talon olla, joten järkisyyt sanoisi että tekisi puutalon. Mutta joku viehätys on siinä ajatuksessa, että seinässä on betonia ja rautaa ihan mukavasti.

Joku lammitalo tuntuisi vähän överiltä tuollaiseen perustaloon ja niiden harkkojen latomisessa tulee kyllä tosi hiki.

Noissa EPS-seinissä vaan mietityttää se, että jos olisi vaikka rappaus, niin kestäisikö se kun muksut potkisi jalkapalloa seinään?

Ja sisällä, niin onko se ihan toivotonta laittaa raskaita tavaroita seinälle.. vaikkapa taulutelevisio?

---

Lue lisää

EPS-harkon voi ulkopuolelta verhoilla puulla, tiilellä tai rappauksella.
Kevyemmät esineet kiinnitetään kipsilevyyn ja raskaammat voi kiinnittää suoraan betonirunkoon.
Keittiöön me laitamme vanerilevyn, johon saa helposti ruuvattua kaapit.

Talokuumetta kirjoitti:

Nuo EPS harkot vaikuttavat kyllä tosi helpolta rakennusmateriaalilta. Hiivata pitääkö noita ruveta miettimään, kun suunnitelmissa olisi tehdä ihan perus 120m2 / 1. krs talo ja betonirunkoinen talo olisi kova hinku saada.

Puuverhoiltu pitäisi talon olla, joten järkisyyt sanoisi että tekisi puutalon. Mutta joku viehätys on siinä ajatuksessa, että seinässä on betonia ja rautaa ihan mukavasti.

Joku lammitalo tuntuisi vähän överiltä tuollaiseen perustaloon ja niiden harkkojen latomisessa tulee kyllä tosi hiki.

Noissa EPS-seinissä vaan mietityttää se, että jos olisi vaikka rappaus, niin kestäisikö se kun muksut potkisi jalkapalloa seinään?

Ja sisällä, niin onko se ihan toivotonta laittaa raskaita tavaroita seinälle.. vaikkapa taulutelevisio?

---

Lue lisää

EPS = Ei Pysy Seinärappaukset! Käyppä katsomassa joitain työmaita niin ymmärrät mistä puhun. Ja se edullisuus on puhdas valhe. Koska rakenne on kaikkine kiinnityskikkoineen kaikista markkinoilla olevista monimutkaisin, on lopputulemakin kallein. Muista että runkomateriaalin osuus koko talon kustannuksista vain prosentteja joten minkä harkoissa säästät, menetät monin verroin tulevissa työvaiheissa.

EPS -harkkoa kirjoitti:

EPS = Ei Pysy Seinärappaukset! Käyppä katsomassa joitain työmaita niin ymmärrät mistä puhun. Ja se edullisuus on puhdas valhe. Koska rakenne on kaikkine kiinnityskikkoineen kaikista markkinoilla olevista monimutkaisin, on lopputulemakin kallein. Muista että runkomateriaalin osuus koko talon kustannuksista vain prosentteja joten minkä harkoissa säästät, menetät monin verroin tulevissa työvaiheissa.

Lue lisää

se rappaustiedä onko se EPS-pinta harkossa, vaiko erillinen levy joka kunnollisen eristerappauksen alle muutenkin laitettaisiin. Olisiko vaikka hyvä oikein perehtyä asiaan eikä kuukkella sitä naapurin Ranea ihan niin "kunnioittavasti". Taitaapi olla vähän sitä junttilan pelkoa pärssiin alla.

pinnassa, eihän kirjoitti:

se rappaustiedä onko se EPS-pinta harkossa, vaiko erillinen levy joka kunnollisen eristerappauksen alle muutenkin laitettaisiin. Olisiko vaikka hyvä oikein perehtyä asiaan eikä kuukkella sitä naapurin Ranea ihan niin "kunnioittavasti". Taitaapi olla vähän sitä junttilan pelkoa pärssiin alla.

Lue lisää

mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että esimerkkejä olen omin silmin nähnyt. Lisäksi se naapurin pojan pesäpallo tosiaan uppoaa rappaukseen (mutta eihän sitä pesistä tarvitse pihalla pelata eikö niin...)

eikä teoria kiinnostakaan kirjoitti:

mutta se ei muuta sitä tosiasiaa että esimerkkejä olen omin silmin nähnyt. Lisäksi se naapurin pojan pesäpallo tosiaan uppoaa rappaukseen (mutta eihän sitä pesistä tarvitse pihalla pelata eikö niin...)

Lue lisää

Olisiko "kilpaileva" kivitalokauppias keksinyt aivan nerokkaan "pointin". Tiedä sitten onko sillä merkitystä putoaako seinästä neliö rappausta tuollaisen tapahtuman jälkeen. (joka voi toteutua vaikkapa Lammin, mutta tod. näköisesti kyllä Siporex-seinästä) Mielenkiintoista olisi kyllä nähdä sellainen rappaus josta tuollaisella voimalla kuin pesäpalloon saa isokaan mies, uppoamaan seinään ja tekemään pallon muotoisen reijän. Mutta taitaa olla tällä vessesillä muut tarkoitusperät, eikä oikein tule ajatelleeksi mitä kirjoittelee. Mutta onnea harkkomyynnillesi.

EPS -harkkoa kirjoitti:

EPS = Ei Pysy Seinärappaukset! Käyppä katsomassa joitain työmaita niin ymmärrät mistä puhun. Ja se edullisuus on puhdas valhe. Koska rakenne on kaikkine kiinnityskikkoineen kaikista markkinoilla olevista monimutkaisin, on lopputulemakin kallein. Muista että runkomateriaalin osuus koko talon kustannuksista vain prosentteja joten minkä harkoissa säästät, menetät monin verroin tulevissa työvaiheissa.

Lue lisää

Aina nämä Palikka-keskustelut päätyvät näihin ihme väitteisiin. Oikein naurattaa tällainen selvästi asiaan perehtymättömien muka-asiantunteva kommentointi, joka todellisuudessa lähentelee essonbaari-tasoa.

EPSissä pysyy rappaus todella hyvin kiinni ja pinta on kivikova. Enempi klommoja syntyy kevytsoraharkkoihinkin.

Kehotan tosiaankin asiasta kiinnostuneita käymään itse tutustumassa valmiiseen rakenteeseen. Nimittäin messuilla esiteltävät tyhjät EPS-valuharkot tuntuvat aika köpöiltä ilman teräsbetonitäytettä... Valun jälkeen rakenne jämähtääkin sitten kivikovaksi kauttaaltaan, kun EPS-kerroskaan ei enää jousta.

Asiaa voi helposti havainnollistaa itselleen valamalla vaikkapa styroxiseen jäätelökakun pakkaukseen betonin sisälle. Takaan, että seuraavana päivänä nyrkinisku styroxiin sattuu...

koska valuharkoissa lämmöneriste on harkossa eikä ulkopuolella. Siten vesihöyry tiivistyy hakon ulompaan osaan ja voi pitkässä juoksussa aiheuttaa ongelmia.

Yksi vaihtoehto kevytsoran, sipon tai Lammiharkkojen oston sijaa hankkia kokonaisuus pystytettynä. Tuollaisen puketin saa ainakin Luja:lta ja UH:lta, joista Luja lanseerattiin vasta tänä kesänä.

Mesuilla sanoivat että tavaramyydään lämmönpitävänä ja hintaan kuuluu myös kuitulaasti rappaus ja pellityksetkin.

No kuitulaasti ei kyllä ole oikeata rappausta nähnytkään, mutta paljon niitä nykyään tehdään.

tuo ei ole hyvä ratkaisu kirjoitti:

koska valuharkoissa lämmöneriste on harkossa eikä ulkopuolella. Siten vesihöyry tiivistyy hakon ulompaan osaan ja voi pitkässä juoksussa aiheuttaa ongelmia.

Yksi vaihtoehto kevytsoran, sipon tai Lammiharkkojen oston sijaa hankkia kokonaisuus pystytettynä. Tuollaisen puketin saa ainakin Luja:lta ja UH:lta, joista Luja lanseerattiin vasta tänä kesänä.

Mesuilla sanoivat että tavaramyydään lämmönpitävänä ja hintaan kuuluu myös kuitulaasti rappaus ja pellityksetkin.

No kuitulaasti ei kyllä ole oikeata rappausta nähnytkään, mutta paljon niitä nykyään tehdään.

Lue lisää

Niin siis kosteusteknisesti betoni EPS betoni on todettu olevan toimiva ratkaisu tähänastisten tutkimusten perusteella.

Betoni ja EPS vastustavat vesihöyryn läpikulkua suunnilleen yhtä voimakkaasti. ja sitä vesihöyryä kulkee seinän läpi todella vähän, niin vähän että se kerkiää hyvinkin haihtua ulkoilmaan / patolevyn tuuletusväliin aiheuttamatta esim. pakkasrapautumaa. Ja siis harkkotaloissahan ilmarakona toimii koko ilmakehä. ;-)

Ilmeisimmin veden tiivistyminen tapahtuu Lammiharkossa miltei aina EPS:n sisällä, jos sitä siis edes pääsee tapahtumaan laisinkaan. Ja EPS tunnetusti sietää hyvin kosteutta, ei sitä muutoin routa ja lattiaeristeenä käytettäisi. Ja vielä lisäksi harkon ulkokuoren sisä ja ulkopinta on huokoistettua betonia joka sietää vettä pakkaskaudellakin. Nähdäkseni on miltei mahdotonta että huoneilman kosteus missään vaiheessa tiivistyisi valubetoniin muutoin kuin muutaman H2O molekyylin osalta kerrallaan.

raksaaja--sh kirjoitti:

Niin siis kosteusteknisesti betoni EPS betoni on todettu olevan toimiva ratkaisu tähänastisten tutkimusten perusteella.

Betoni ja EPS vastustavat vesihöyryn läpikulkua suunnilleen yhtä voimakkaasti. ja sitä vesihöyryä kulkee seinän läpi todella vähän, niin vähän että se kerkiää hyvinkin haihtua ulkoilmaan / patolevyn tuuletusväliin aiheuttamatta esim. pakkasrapautumaa. Ja siis harkkotaloissahan ilmarakona toimii koko ilmakehä. ;-)

Ilmeisimmin veden tiivistyminen tapahtuu Lammiharkossa miltei aina EPS:n sisällä, jos sitä siis edes pääsee tapahtumaan laisinkaan. Ja EPS tunnetusti sietää hyvin kosteutta, ei sitä muutoin routa ja lattiaeristeenä käytettäisi. Ja vielä lisäksi harkon ulkokuoren sisä ja ulkopinta on huokoistettua betonia joka sietää vettä pakkaskaudellakin. Nähdäkseni on miltei mahdotonta että huoneilman kosteus missään vaiheessa tiivistyisi valubetoniin muutoin kuin muutaman H2O molekyylin osalta kerrallaan.

Lue lisää

.... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)

Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä.

Lisäksi tutkimuksiahan on tehty ja tehdään... tutkimus on yleensä juuri sellainen kun sen maksajakin, aivan yllättäen. Esim.. VTT:ltä saat sellaisen mittauksen/tuloksen, kun maksat.

Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O.

Rane kirjoitti:

.... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)

Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä.

Lisäksi tutkimuksiahan on tehty ja tehdään... tutkimus on yleensä juuri sellainen kun sen maksajakin, aivan yllättäen. Esim.. VTT:ltä saat sellaisen mittauksen/tuloksen, kun maksat.

Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O.

Lue lisää

" .... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)"

Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)

Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella.

Mutta jos haluat katsoa montako prosenttia/promillea enemmän märkä EPS johtaa lämpöä verrattuna kuivaan, löydät tiedon EPS valmistajien sivuilta.

Jos EPS kärsisi kosteudesta, sitä EI saisi käyttää routasuojauksessa.

"Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä."

Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa.

"Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O."

Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata.
Molempia on paranneltu saadun kokemuksen mukaan aikain saatossa.

raksaaja--sh kirjoitti:

" .... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)"

Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)

Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella.

Mutta jos haluat katsoa montako prosenttia/promillea enemmän märkä EPS johtaa lämpöä verrattuna kuivaan, löydät tiedon EPS valmistajien sivuilta.

Jos EPS kärsisi kosteudesta, sitä EI saisi käyttää routasuojauksessa.

"Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä."

Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa.

"Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O."

Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata.
Molempia on paranneltu saadun kokemuksen mukaan aikain saatossa.

Lue lisää

se harkon ulompi osa on kylmä, joten se on myös kosteampi. Betoni.com sivuilta selviää, että kyllä se betonikin voi homehtua jos se on useamman vuoden kostea.

Lammin kanssa asian voi korjata käyttämällä harrkojen ulkopuolella Fuktisolia tai vastaavaa lämpöäeristävää pystysalaojaa.

Ongelma ei ole suuri, eikä todennäköinen mutta se on olemassa.

Jos itse tekisin kellarillisen talon nyt niin harkitsisin vakavasti betonielementtejä sen kellarin osalle.


Enivei kaikilla harkkotyypeillä on hyvät ja huonot puolensa, jopa EPS harkolla.

Harkkotyypin valintaan vaikuttaa rakennuksen monimuotoisuuden lisäksi myös tontti ja tontin sijainti suhteessa esim. betoniasemaan.

Tietysti jos rahaa on niin sitten sellaiset asiat joi jättää huomiotta.

Vakaasti uskon, että harkkorakentamisen kultakausi on juuri nyt ja 10-15 vuoden päästä tehdään enemmän valmis osista myös yksilöllisiä taloja.

Esimmäiset sen tyyliset tuotepaketit ovat jo tulleen myyntiin.

raksaaja--sh kirjoitti:

" .... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)"

Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)

Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella.

Mutta jos haluat katsoa montako prosenttia/promillea enemmän märkä EPS johtaa lämpöä verrattuna kuivaan, löydät tiedon EPS valmistajien sivuilta.

Jos EPS kärsisi kosteudesta, sitä EI saisi käyttää routasuojauksessa.

"Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä."

Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa.

"Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O."

Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata.
Molempia on paranneltu saadun kokemuksen mukaan aikain saatossa.

Lue lisää

"Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella."

Olen ymmärtänyt, että höyrykarkaistun kevytbetonin huokoset ovat niin suuria, että vesihöyry ei tiivisty rakenteeseen.

"Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa."

Koskas vesi muuttuu kaasuksi? Eikös se vaadi 100 astetta lämpö celsiusasteikolla? Ja kosteuttahan liikutta vesihöyrynosapaine-erot, jotka ovat suurimmat lämpötilaerojen ollessa suuret. Toki ilman suhteellinen kosteuskin vaikuttaa asiaan. Kuivamisella tarkoitat varmaan veden haitumista eristeen pinnan kautta. Tämähän on estetty kylmällä ulkokuorella.

"Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata."

Oheinen lainaus www.eps-eriste.fi :"EPS-tuotteita on valmistettu Euroopassa jo yli 50 vuoden ajan ja Suomessakin yli 40 vuotta. EPS-muovi on tuttu myös pakkausteollisuudesta."

raksaaja--sh kirjoitti:

" .... seinä kun on märkä talvella, niin mites käy u-arvon? :-)"

Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)

Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella.

Mutta jos haluat katsoa montako prosenttia/promillea enemmän märkä EPS johtaa lämpöä verrattuna kuivaan, löydät tiedon EPS valmistajien sivuilta.

Jos EPS kärsisi kosteudesta, sitä EI saisi käyttää routasuojauksessa.

"Ja minnes kosteus kuivaa kesällä, kun ei sitä tuulettuvaa ilmarakoa kerrosten välissä."

Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa.

"Pitkäaikainen kokemus on rakentamisessa kaiken A ja O."

Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata.
Molempia on paranneltu saadun kokemuksen mukaan aikain saatossa.

Lue lisää

"Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)"

Höpö höpö, paljonkos vettä laitetaan tilavuus-% betoniin?!?! 100...200 litraan/m3. Ja minnekäs sen pitää mennä? Vesihöyrynosapaine ajaa sitä ulkopintaa kohden. Osa tosin kuivaa sisäpinnankin kautta.

Lukaiskaapa myös tämä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2210.pdf

Raportti ei suoraan kerro, mutta rivien välistä voi lukea tuuletusraon tarpeellisuuden.

se että kirjoitti:

se harkon ulompi osa on kylmä, joten se on myös kosteampi. Betoni.com sivuilta selviää, että kyllä se betonikin voi homehtua jos se on useamman vuoden kostea.

Lammin kanssa asian voi korjata käyttämällä harrkojen ulkopuolella Fuktisolia tai vastaavaa lämpöäeristävää pystysalaojaa.

Ongelma ei ole suuri, eikä todennäköinen mutta se on olemassa.

Jos itse tekisin kellarillisen talon nyt niin harkitsisin vakavasti betonielementtejä sen kellarin osalle.


Enivei kaikilla harkkotyypeillä on hyvät ja huonot puolensa, jopa EPS harkolla.

Harkkotyypin valintaan vaikuttaa rakennuksen monimuotoisuuden lisäksi myös tontti ja tontin sijainti suhteessa esim. betoniasemaan.

Tietysti jos rahaa on niin sitten sellaiset asiat joi jättää huomiotta.

Vakaasti uskon, että harkkorakentamisen kultakausi on juuri nyt ja 10-15 vuoden päästä tehdään enemmän valmis osista myös yksilöllisiä taloja.

Esimmäiset sen tyyliset tuotepaketit ovat jo tulleen myyntiin.

Lue lisää

"se harkon ulompi osa on kylmä, joten se on myös kosteampi."

Siis se lammin maanpaineseinä verrattuna betoni/kevytbetoniseinään jonka ulkopuolella on EPS eriste?

Myöskin patolevyn ilmaväli toimii eristeenä (kuten ilma ikkunoiden välissä).
Lammin ulompi osa on tuulettuva patolevyn väliin.
Läpi kulkevan kosteuden määrä on pieni.
Osa kosteudesta noussee betonisessa ulkokuoressa ylöspäin tuulettuen ulkoilmaan.
Esim. kesällä se lammin ulkokuori on lämpöisenpi kuin patolevyn takana oleva maa, se tehostaa kuivumista hieman. (minulla on lämpöanturit anturassa, kesällä ulkokuori johtaa lämpöä maan pinnan alle)
Keväisen poutapäivän jälkeen se ulompi osa on lämmin.... (ehkä tehokkain seinän kuivamisen aika)
Hyvän U arvon johdosta seinän sisäpinta on lämmin ja siten kosteus ei pyri siihen niin helposti, tämän seurtauksena läpi kulkevan kosteuden määrä edelleen pienenee ja ulompi osa ei siksikään kastu.
Maanpaineseinän yläosassa ei ole kylmäsiltoja eikä kosteussiltoja jotka voisivat aiheuttaa lisääntyvää kostumista tai lujuuteen vaikuttavia rakennusvirheitä.

Jos verrataan betoni/kevytbetoniseinään jonka ulkopuolella on kallis tuulettuva Fuktisol tai se kallis kilpaileva ruotsalainen...

Rakenne lienee sen verran kalliinpi että se ei vastanne saavutettua hyötyä. Lisäksi on samat kylmäsilta yms. ongelmat kun materiaali vaihtuu maanpinnan yläpuolelle siirryttäesä

Jos taas verrataan paksuun kevytharkkoseinään jonka ulkopuolella on jotain eristettä...
Rakenne ei kestä maanpainetta läheskään niin hyvin kuin betoni.
Rakenne läpäisee kosteutta huomattavasti enemmän kuin valubetoni.
Rakenne johtaa voimakkaammin kapillaarista kosteutta.
Rakenne läpäisee myös herkemmin Radon kaasua.

Suo siellä, vetelä jossain muualla...

"Betoni.com sivuilta selviää, että kyllä se betonikin voi homehtua jos se on useamman vuoden kostea. "

Ymmärtääkseni home ei elä betonista. Se tarvitsee ruokaa jota se ei saa kun ei ole edes sitä tuuletusrakoa.
Ja jos se jomehtuisi siellä ulko-osassa, niin mitä se haittaisi? Ulkoilma on täynnään homesienen itiöitä muutenkin.

Yhtä oleellista lienee murehtia homehtuuko se maa siellä kellarin seinän ulkopuolella !!!

Anoppilassa on rintamamiestalo jonka kellarin ulkoseinä on ollut 50 vuotta märempi kuin lammitaloni maanpaineseinä koskaan tulee olemaan (ei ole koskaan päässyt kuivamaan kylmäbitumisivelyn ja korkealle jääneiden salaojien johdosta). Uusin sinne anoppilaan kellarinseinän kosteuseristyksen koska kellarin lattialla valui vesi. Hometta ei näkynyt betonissa (sisäseinän näytteissäkin oli vain kalkkihärmettä). Ja patolevyn asentamisen jälkeen ulkoseinästä tuli vuodessa kuivenpi kuin koskaan aikaisemmin.

"Lammin kanssa asian voi korjata käyttämällä harrkojen ulkopuolella Fuktisolia tai vastaavaa lämpöäeristävää pystysalaojaa. "

Tuo on täysin turhaa. Eikä toimi ihan samoin kuin jos fuktisoli olisi about ainoa eriste seinässä.


"Ongelma ei ole suuri, eikä todennäköinen mutta se on olemassa. "

Mielestäni se ei ole ongelma sen enempää kuin kellarin ulkopuolisen maan homehtuminen tai vaikkapa eifel tornin kivijalan homehtuminen maan alla.

"Jos itse tekisin kellarillisen talon nyt niin harkitsisin vakavasti betonielementtejä sen kellarin osalle."

Mielestäni EPS on paljon luotettavanpi kuin betonielementeissä käytetty villa. Tutustuin betonielementteihin ennen omaa valintaani. Villa on paljon huokoisenpi kuin EPS ja siten päästää vesihöyryä sisäänsä enemmän. Villan kastuessa vesi pääsee valumaan villassa seinän alaosaan joka on juotettu juotosvalulla umpinaiseksi. Betonielementtejä tarjonnut firma ei osannut vastata kysymyksiini. Minut ohjattiin Parman palvelunumeroon. Heiltä tuli vastaus että omakotitalojen betonielementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarta varten ja siksi rakenne on sellainen sandwitch kuin se on. Vastaus ei miellyttänyt.

Ja jos tarkoitit eristämätöntä betonielementtiä niin sen pitäisi maan paineen keston vuoksi olla 20cm paksu ja maanpaine seinän yläosaan tulisi jälleen rakenteen jatkumattomuusongelma kylmäsiltoineen ja kosteusongelmineen.

LISÄKSi betonielementti juotetaan juotosvalulla alosastaan anturaan kiinni, tästä syntyy lisää hasteita kapillaarisen kosteuden nousun estämisessä.

Lammi maanpaineseinän ja anturan väliin asennetaan bitumihuopa. (itse kosteuseristin patolevyllä myös sisäkuoren "sokkelin" täyttömaasta, ehkä varmuuden liioittelua, mutta itselle kun teen niin teen varman päälle)

"Enivei kaikilla harkkotyypeillä on hyvät ja huonot puolensa, jopa EPS harkolla."

Toki.

Mutta lammiharkko on hyvä ellei paras maanpaineseinässä. Mielestäni vaaka kääntyy sinne "parhaan" puolelle. Muihin lämpöharkkoihin verrattuna se on ylivertainen maanpaineseinässä, tuskinpa sitä kukaan kiistää.

"Harkkotyypin valintaan vaikuttaa rakennuksen monimuotoisuuden lisäksi myös tontti ja tontin sijainti suhteessa esim. betoniasemaan. "

Jep. Yli20km päässä betoniasemalta jouduin maksamaan ekstraa. Muutoin sain Lammirakentajan paljousalennuksen (betonia on mennyt jo 70 kuutiota).

"Tietysti jos rahaa on niin sitten sellaiset asiat joi jättää huomiotta."

Jos hintaa tuijottaa niin ei kannata rakentaa koko taloaan lammista. Ei ehkä kellariakaan.

Esim mammuttihirren taloissa kellarikerros rakennetaan Lammiharkoista ja yläkerta hirrestä.
(monelle unelmien täyttymys????)

"Vakaasti uskon, että harkkorakentamisen kultakausi on juuri nyt ja 10-15 vuoden päästä tehdään enemmän valmis osista myös yksilöllisiä taloja. "

Kaikkea mielenkiintoista keksitään. Kuulemma lammiharkoista tehtyjä valmiselementtejäkin on nyt saatavana.

Rane kirjoitti:

"Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella."

Olen ymmärtänyt, että höyrykarkaistun kevytbetonin huokoset ovat niin suuria, että vesihöyry ei tiivisty rakenteeseen.

"Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa."

Koskas vesi muuttuu kaasuksi? Eikös se vaadi 100 astetta lämpö celsiusasteikolla? Ja kosteuttahan liikutta vesihöyrynosapaine-erot, jotka ovat suurimmat lämpötilaerojen ollessa suuret. Toki ilman suhteellinen kosteuskin vaikuttaa asiaan. Kuivamisella tarkoitat varmaan veden haitumista eristeen pinnan kautta. Tämähän on estetty kylmällä ulkokuorella.

"Betoniakin on käytetty rooman ajoista asti ja EPS:ää kait noin vuosisata."

Oheinen lainaus www.eps-eriste.fi :"EPS-tuotteita on valmistettu Euroopassa jo yli 50 vuoden ajan ja Suomessakin yli 40 vuotta. EPS-muovi on tuttu myös pakkausteollisuudesta."

Lue lisää

""Siporex läpäisee enemmän kosteutta eikä sekään ole "märkä" talvella." "
"Olen ymmärtänyt, että höyrykarkaistun kevytbetonin huokoset ovat niin suuria, että vesihöyry ei tiivisty rakenteeseen. "

Sinua on kustu pupilliin. Se tiivistyminen tapahtuu niiden huokosten (ilmatila) pinnalle, niin kuin muissakin rakenteissa.

Väitän että asia on niin että kun huokoset on pienemmät niin vesihöyryä pääsee vähemmän läpi.

Riittää että huokosia on riittävästi että sillä vesihöyryllä on tilaa kiteytyä jääksi, silloin huokoset ajaa sen asian mikä niille on tarkoitettu betonissa. Siporexissa ne tietenkin ovat myös EPS:n eli lämpöeristeen korvike.

""Miksi siellä pitäisi olla ilmarako? Rakenne kun ei ole pilaantuva. Eikä ole kerroksia joka pysäyttäisi vesihöyryn etenemisen.
Lämpötilan noustessa mahdollinen kiteytynyt kosteus muuttuu nesteeksi ja sen jälkeen kaasuksi ja alkaa jatkaa matkaansa kohti kuivenpaa ilmanalaa.""

"Koskas vesi muuttuu kaasuksi? Eikös se vaadi 100 astetta lämpö celsiusasteikolla?"

Voe hyvää päivää tämän keskustelun tasosta. Juu, joo, 100 astetta löytyy jokaiselta pyykinarulta.

Pyykit kuivuvat myös pakkasessa !!!

Käsittääkseni vedellä on vain kolme olomuotoa. Tarkoitin sitä kolmatta.

"Ja kosteuttahan liikutta vesihöyrynosapaine-erot, jotka ovat suurimmat lämpötilaerojen ollessa suuret."

Juu paitsi että ei ihan noin. Hommassa ratkaisee veden määrä per kuutio. Vesihöyry pyrkii sinne missä vettä on vähemmän. Pakkasilmassa on aina rajusti vähemmän vettä kuin sisäilmassa. Ja siksi se vesi haluaa sisältä ulos, on aivan sama mikä materiaali on siinä välissä.

" Toki ilman suhteellinen kosteuskin vaikuttaa asiaan. Kuivamisella tarkoitat varmaan veden haitumista eristeen pinnan kautta. Tämähän on estetty kylmällä ulkokuorella. "

Miten niin? EPS vastuttaa vesihöyryä samoin kuin betoni. (jos ollaan aivan tarkkoja, lammiharkon betoni on himpun verran EPS:ää hengittävänpää)

Siellä EPS:n ilmarakkuloissa vesi voi "haihtua" vesihöyryksi aivan normaalisti. Ja kun se on vesihöyryä, se alkaa jatkaa matkaansa kohti ulkoilmaa.

Rane kirjoitti:

"Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)"

Höpö höpö, paljonkos vettä laitetaan tilavuus-% betoniin?!?! 100...200 litraan/m3. Ja minnekäs sen pitää mennä? Vesihöyrynosapaine ajaa sitä ulkopintaa kohden. Osa tosin kuivaa sisäpinnankin kautta.

Lukaiskaapa myös tämä: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2210.pdf

Raportti ei suoraan kerro, mutta rivien välistä voi lukea tuuletusraon tarpeellisuuden.

Lue lisää

""Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)""
"Höpö höpö, paljonkos vettä laitetaan tilavuus-% betoniin?!?! 100...200 litraan/m3. Ja minnekäs sen pitää mennä? Vesihöyrynosapaine ajaa sitä ulkopintaa kohden. Osa tosin kuivaa sisäpinnankin kautta."

Mutta ei se EPS ole märkä vaikka betoni on märkä.
Se on niin tiivistä että vesi ei imeydy siihen.
Veden ollessa vettä se tasaantuu betonissa kapilaari ilmiön avulla ja siksi haihtuminen tapahtuu voimakkaimmin märän betonin pinnalta. Tällä mekanismilla varmaan yli 90% vedestä poistuu lammiseinästä. Jäännösvesi voi haihtua siellä huokosissa ja siirtyä sinnepäin missä vettä on vähemmän per ilmakuutio.

Lukaisen linkkisi kun kerkiän.


(minua vituttaa suunnattomasti Siporex myyjien propaganda, ne sisältävät nimittäin samat kliseet lammia ja fysiikan lakeja vastaan jotka on tässäkin ketjussa)

raksaaja--sh kirjoitti:

"se harkon ulompi osa on kylmä, joten se on myös kosteampi."

Siis se lammin maanpaineseinä verrattuna betoni/kevytbetoniseinään jonka ulkopuolella on EPS eriste?

Myöskin patolevyn ilmaväli toimii eristeenä (kuten ilma ikkunoiden välissä).
Lammin ulompi osa on tuulettuva patolevyn väliin.
Läpi kulkevan kosteuden määrä on pieni.
Osa kosteudesta noussee betonisessa ulkokuoressa ylöspäin tuulettuen ulkoilmaan.
Esim. kesällä se lammin ulkokuori on lämpöisenpi kuin patolevyn takana oleva maa, se tehostaa kuivumista hieman. (minulla on lämpöanturit anturassa, kesällä ulkokuori johtaa lämpöä maan pinnan alle)
Keväisen poutapäivän jälkeen se ulompi osa on lämmin.... (ehkä tehokkain seinän kuivamisen aika)
Hyvän U arvon johdosta seinän sisäpinta on lämmin ja siten kosteus ei pyri siihen niin helposti, tämän seurtauksena läpi kulkevan kosteuden määrä edelleen pienenee ja ulompi osa ei siksikään kastu.
Maanpaineseinän yläosassa ei ole kylmäsiltoja eikä kosteussiltoja jotka voisivat aiheuttaa lisääntyvää kostumista tai lujuuteen vaikuttavia rakennusvirheitä.

Jos verrataan betoni/kevytbetoniseinään jonka ulkopuolella on kallis tuulettuva Fuktisol tai se kallis kilpaileva ruotsalainen...

Rakenne lienee sen verran kalliinpi että se ei vastanne saavutettua hyötyä. Lisäksi on samat kylmäsilta yms. ongelmat kun materiaali vaihtuu maanpinnan yläpuolelle siirryttäesä

Jos taas verrataan paksuun kevytharkkoseinään jonka ulkopuolella on jotain eristettä...
Rakenne ei kestä maanpainetta läheskään niin hyvin kuin betoni.
Rakenne läpäisee kosteutta huomattavasti enemmän kuin valubetoni.
Rakenne johtaa voimakkaammin kapillaarista kosteutta.
Rakenne läpäisee myös herkemmin Radon kaasua.

Suo siellä, vetelä jossain muualla...

"Betoni.com sivuilta selviää, että kyllä se betonikin voi homehtua jos se on useamman vuoden kostea. "

Ymmärtääkseni home ei elä betonista. Se tarvitsee ruokaa jota se ei saa kun ei ole edes sitä tuuletusrakoa.
Ja jos se jomehtuisi siellä ulko-osassa, niin mitä se haittaisi? Ulkoilma on täynnään homesienen itiöitä muutenkin.

Yhtä oleellista lienee murehtia homehtuuko se maa siellä kellarin seinän ulkopuolella !!!

Anoppilassa on rintamamiestalo jonka kellarin ulkoseinä on ollut 50 vuotta märempi kuin lammitaloni maanpaineseinä koskaan tulee olemaan (ei ole koskaan päässyt kuivamaan kylmäbitumisivelyn ja korkealle jääneiden salaojien johdosta). Uusin sinne anoppilaan kellarinseinän kosteuseristyksen koska kellarin lattialla valui vesi. Hometta ei näkynyt betonissa (sisäseinän näytteissäkin oli vain kalkkihärmettä). Ja patolevyn asentamisen jälkeen ulkoseinästä tuli vuodessa kuivenpi kuin koskaan aikaisemmin.

"Lammin kanssa asian voi korjata käyttämällä harrkojen ulkopuolella Fuktisolia tai vastaavaa lämpöäeristävää pystysalaojaa. "

Tuo on täysin turhaa. Eikä toimi ihan samoin kuin jos fuktisoli olisi about ainoa eriste seinässä.


"Ongelma ei ole suuri, eikä todennäköinen mutta se on olemassa. "

Mielestäni se ei ole ongelma sen enempää kuin kellarin ulkopuolisen maan homehtuminen tai vaikkapa eifel tornin kivijalan homehtuminen maan alla.

"Jos itse tekisin kellarillisen talon nyt niin harkitsisin vakavasti betonielementtejä sen kellarin osalle."

Mielestäni EPS on paljon luotettavanpi kuin betonielementeissä käytetty villa. Tutustuin betonielementteihin ennen omaa valintaani. Villa on paljon huokoisenpi kuin EPS ja siten päästää vesihöyryä sisäänsä enemmän. Villan kastuessa vesi pääsee valumaan villassa seinän alaosaan joka on juotettu juotosvalulla umpinaiseksi. Betonielementtejä tarjonnut firma ei osannut vastata kysymyksiini. Minut ohjattiin Parman palvelunumeroon. Heiltä tuli vastaus että omakotitalojen betonielementit suunnitellaan 50 vuoden elinkaarta varten ja siksi rakenne on sellainen sandwitch kuin se on. Vastaus ei miellyttänyt.

Ja jos tarkoitit eristämätöntä betonielementtiä niin sen pitäisi maan paineen keston vuoksi olla 20cm paksu ja maanpaine seinän yläosaan tulisi jälleen rakenteen jatkumattomuusongelma kylmäsiltoineen ja kosteusongelmineen.

LISÄKSi betonielementti juotetaan juotosvalulla alosastaan anturaan kiinni, tästä syntyy lisää hasteita kapillaarisen kosteuden nousun estämisessä.

Lammi maanpaineseinän ja anturan väliin asennetaan bitumihuopa. (itse kosteuseristin patolevyllä myös sisäkuoren "sokkelin" täyttömaasta, ehkä varmuuden liioittelua, mutta itselle kun teen niin teen varman päälle)

"Enivei kaikilla harkkotyypeillä on hyvät ja huonot puolensa, jopa EPS harkolla."

Toki.

Mutta lammiharkko on hyvä ellei paras maanpaineseinässä. Mielestäni vaaka kääntyy sinne "parhaan" puolelle. Muihin lämpöharkkoihin verrattuna se on ylivertainen maanpaineseinässä, tuskinpa sitä kukaan kiistää.

"Harkkotyypin valintaan vaikuttaa rakennuksen monimuotoisuuden lisäksi myös tontti ja tontin sijainti suhteessa esim. betoniasemaan. "

Jep. Yli20km päässä betoniasemalta jouduin maksamaan ekstraa. Muutoin sain Lammirakentajan paljousalennuksen (betonia on mennyt jo 70 kuutiota).

"Tietysti jos rahaa on niin sitten sellaiset asiat joi jättää huomiotta."

Jos hintaa tuijottaa niin ei kannata rakentaa koko taloaan lammista. Ei ehkä kellariakaan.

Esim mammuttihirren taloissa kellarikerros rakennetaan Lammiharkoista ja yläkerta hirrestä.
(monelle unelmien täyttymys????)

"Vakaasti uskon, että harkkorakentamisen kultakausi on juuri nyt ja 10-15 vuoden päästä tehdään enemmän valmis osista myös yksilöllisiä taloja. "

Kaikkea mielenkiintoista keksitään. Kuulemma lammiharkoista tehtyjä valmiselementtejäkin on nyt saatavana.

Lue lisää

Jos tarkoitat UH- rakennuksen elementtejä. Ne on muutoin vastaavia, mutta kulmaharkko on fixumpi, koska se todella on kulma. Se on varmasti niin painava, että sellaista ei saa käsin nostaa tai tulee liiton miehet paikalle. :)

Lujan harkot lienevät samanlaisia kuin Lammi tosin paremmin eristettyjä, mutta en tiedä myyvätkö harkkoja lainkaan irtotavarana, vai pitääkö ostaa pystytettynä.

Paras kellarin seinä on mielestäni sellainen, joka kestää sille tulevat kuorma, ei vety, mutta kastuttuaan kuivuu nopeasti, on kustannuksiltaan kohtuullinen ja sitä ei ole minun talossani.

Meidän naapurissa on elementti talo, jonka kellarit on tehty sisältä ulos päin = betoni EPS betoni EPS patolevy 5-16 sepeli. Eli patolevy on kylmää maata vasten, johon sen toimintakin perustuu.

raksaaja--sh kirjoitti:

""Se ei ole märkä. (ei edes valun jälkeisestä kosteudesta)""
"Höpö höpö, paljonkos vettä laitetaan tilavuus-% betoniin?!?! 100...200 litraan/m3. Ja minnekäs sen pitää mennä? Vesihöyrynosapaine ajaa sitä ulkopintaa kohden. Osa tosin kuivaa sisäpinnankin kautta."

Mutta ei se EPS ole märkä vaikka betoni on märkä.
Se on niin tiivistä että vesi ei imeydy siihen.
Veden ollessa vettä se tasaantuu betonissa kapilaari ilmiön avulla ja siksi haihtuminen tapahtuu voimakkaimmin märän betonin pinnalta. Tällä mekanismilla varmaan yli 90% vedestä poistuu lammiseinästä. Jäännösvesi voi haihtua siellä huokosissa ja siirtyä sinnepäin missä vettä on vähemmän per ilmakuutio.

Lukaisen linkkisi kun kerkiän.


(minua vituttaa suunnattomasti Siporex myyjien propaganda, ne sisältävät nimittäin samat kliseet lammia ja fysiikan lakeja vastaan jotka on tässäkin ketjussa)

Lue lisää

Tutkimuksessa ei tutkittu EPS eristetyn betoniseinän kosteuskäyttäytymistä vaan villaeristetyn kerrostalon betonielementin kosteuskäyttäytymistä.

Tutkimuksesta on väärin vetää johtopäätöksiä esim. lammiseinään (ja vielä vähemmän muihin).

(((((Tuulettuva betonielementtiseinä ei myöskään tule olemaan vaihtoehto maanpaineseinäksi.
Eikä tuulettuvaa kerrostalon betonielementtiseinää (12m korkea elementti) voida suoraan verrata OKT:n seinään (3m korkea elementti)))))

Kuitenkin seuraavia voi huomata.

VTT: "Betonin valmistuskosteus ei kuivuessaan kerry eristysrakenteeseen."

EPS on huomattavasti villaa tiiviinpää ja voimakkaammin vesihöyryn kulkua vastustavaa. Tällöin rakennuskosteutta pääsee rakenteeseen vähemmän kuin VTT:n/betonielementin tapauksessa.


Minulla ei ole tässä nopeasti nähtävillä kosteuden läpäisylukuja Lammin betoniseinälle ja käytetylle tiiviille EPS laadulle, mutta muistaakseni tilanne on se että valmiissa Lammi seinässä EPS on se joka eniten vastustaa vesihöyryn läpäisyä. Näin ollen rakenne siis myös "harvenee" EPS:stä ulospäin mentäessä.

ei ole Lammista tehty kirjoitti:

Jos tarkoitat UH- rakennuksen elementtejä. Ne on muutoin vastaavia, mutta kulmaharkko on fixumpi, koska se todella on kulma. Se on varmasti niin painava, että sellaista ei saa käsin nostaa tai tulee liiton miehet paikalle. :)

Lujan harkot lienevät samanlaisia kuin Lammi tosin paremmin eristettyjä, mutta en tiedä myyvätkö harkkoja lainkaan irtotavarana, vai pitääkö ostaa pystytettynä.

Paras kellarin seinä on mielestäni sellainen, joka kestää sille tulevat kuorma, ei vety, mutta kastuttuaan kuivuu nopeasti, on kustannuksiltaan kohtuullinen ja sitä ei ole minun talossani.

Meidän naapurissa on elementti talo, jonka kellarit on tehty sisältä ulos päin = betoni EPS betoni EPS patolevy 5-16 sepeli. Eli patolevy on kylmää maata vasten, johon sen toimintakin perustuu.

Lue lisää

"Jos tarkoitat UH- rakennuksen elementtejä."

En tiedä merkkiä. Työkaveri oli joltain sentapaiselta tarjousta kysynyt.

"Ne on muutoin vastaavia, mutta kulmaharkko on fixumpi, koska se todella on kulma."

En käsitä.
Miten Lammin kulmaharkko ei ole kulma?
Siksi että siinä on myös "20cm seinää" mukana?

Enpä ole lujan harkkoihin vielä törmännyt.

"Paras kellarin seinä on mielestäni sellainen, joka kestää sille tulevat kuorma"

Teräsbetoni.

" ei vety,"

EPS.

"mutta kastuttuaan kuivuu nopeasti"

Mutta jos ei sitä saa mitenkään kastumaan, sitä eristettä?

Betoni kuivuu suht ok. (toisaalta lujuus kasvaa 60 vuotta jos sen pitää märkänä)

"on kustannuksiltaan kohtuullinen"

Kohtuus on maksajan silmissä.

"Meidän naapurissa on elementti talo, jonka kellarit on tehty sisältä ulos päin = betoni EPS betoni EPS patolevy 5-16 sepeli. Eli patolevy on kylmää maata vasten, johon sen toimintakin perustuu."

Aikamoisen monimutkainen mutta toiminee, vaikkakin sen toisen betonikerroksen kuivuminen on äärimmäisen hidasta. Mitenköhän betonikerrokset on sidottu toisiinsa? Teräshakasilla? Rakennettu erillisistä sisä ja ulko elementeistä?

Aivan samanlaisen voi tietenkin rakentaa myös LammiEMH350 EPS50 patolevy yhdistelmällä, jos haluaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Jos tarkoitat UH- rakennuksen elementtejä."

En tiedä merkkiä. Työkaveri oli joltain sentapaiselta tarjousta kysynyt.

"Ne on muutoin vastaavia, mutta kulmaharkko on fixumpi, koska se todella on kulma."

En käsitä.
Miten Lammin kulmaharkko ei ole kulma?
Siksi että siinä on myös "20cm seinää" mukana?

Enpä ole lujan harkkoihin vielä törmännyt.

"Paras kellarin seinä on mielestäni sellainen, joka kestää sille tulevat kuorma"

Teräsbetoni.

" ei vety,"

EPS.

"mutta kastuttuaan kuivuu nopeasti"

Mutta jos ei sitä saa mitenkään kastumaan, sitä eristettä?

Betoni kuivuu suht ok. (toisaalta lujuus kasvaa 60 vuotta jos sen pitää märkänä)

"on kustannuksiltaan kohtuullinen"

Kohtuus on maksajan silmissä.

"Meidän naapurissa on elementti talo, jonka kellarit on tehty sisältä ulos päin = betoni EPS betoni EPS patolevy 5-16 sepeli. Eli patolevy on kylmää maata vasten, johon sen toimintakin perustuu."

Aikamoisen monimutkainen mutta toiminee, vaikkakin sen toisen betonikerroksen kuivuminen on äärimmäisen hidasta. Mitenköhän betonikerrokset on sidottu toisiinsa? Teräshakasilla? Rakennettu erillisistä sisä ja ulko elementeistä?

Aivan samanlaisen voi tietenkin rakentaa myös LammiEMH350 EPS50 patolevy yhdistelmällä, jos haluaa.

Lue lisää

UH:n kulmissa on ikään kuin Lamminkulma ja suora harkko yhdessä, joten kulmaan ei pysty tekemään kylmäsiltaa edes yrittämällä. Tuon harkkon kuva löytyy http://www.u-hrakennus.fi/index.php sivuilla olevasta esitteestä (.pdf).

Täällä töissä on yksi Lammirakentaja ja kysyin tuota kellrin rakennetta häneltä ja kuvassa oli seuraava ratkaisu sisältä ulos > LL400 patolevy 50mm EPS 100.

Tuossa tuolla EPS:llä lienee sitten kaksi funktiota.
A. suojata patolevy täyttöjen yhteydessä ja b. pitää harkon ulompi osa lämpimämpänä. Suunitelmat on tehnyt Raksystems (tai joku niiden alihankkija), mutta Raksystemsin nimi kuvissa oli.

raksaaja--sh kirjoitti:

Tutkimuksessa ei tutkittu EPS eristetyn betoniseinän kosteuskäyttäytymistä vaan villaeristetyn kerrostalon betonielementin kosteuskäyttäytymistä.

Tutkimuksesta on väärin vetää johtopäätöksiä esim. lammiseinään (ja vielä vähemmän muihin).

(((((Tuulettuva betonielementtiseinä ei myöskään tule olemaan vaihtoehto maanpaineseinäksi.
Eikä tuulettuvaa kerrostalon betonielementtiseinää (12m korkea elementti) voida suoraan verrata OKT:n seinään (3m korkea elementti)))))

Kuitenkin seuraavia voi huomata.

VTT: "Betonin valmistuskosteus ei kuivuessaan kerry eristysrakenteeseen."

EPS on huomattavasti villaa tiiviinpää ja voimakkaammin vesihöyryn kulkua vastustavaa. Tällöin rakennuskosteutta pääsee rakenteeseen vähemmän kuin VTT:n/betonielementin tapauksessa.


Minulla ei ole tässä nopeasti nähtävillä kosteuden läpäisylukuja Lammin betoniseinälle ja käytetylle tiiviille EPS laadulle, mutta muistaakseni tilanne on se että valmiissa Lammi seinässä EPS on se joka eniten vastustaa vesihöyryn läpäisyä. Näin ollen rakenne siis myös "harvenee" EPS:stä ulospäin mentäessä.

Lue lisää

EPS-harkkojen vesihöyryn läpäisy on 3x10E-11 g/(m^2 x s x Pa).
Betonin läpäisyä en tiedä varmaksi, mutta käsittääkseni EPS:stä menee kaksi kertaa paremmin vesihöyry läpi, kuin betonista., joten EPS-harkoilla rakenne harvenee ulospäin.

experin kulma kirjoitti:

UH:n kulmissa on ikään kuin Lamminkulma ja suora harkko yhdessä, joten kulmaan ei pysty tekemään kylmäsiltaa edes yrittämällä. Tuon harkkon kuva löytyy http://www.u-hrakennus.fi/index.php sivuilla olevasta esitteestä (.pdf).

Täällä töissä on yksi Lammirakentaja ja kysyin tuota kellrin rakennetta häneltä ja kuvassa oli seuraava ratkaisu sisältä ulos > LL400 patolevy 50mm EPS 100.

Tuossa tuolla EPS:llä lienee sitten kaksi funktiota.
A. suojata patolevy täyttöjen yhteydessä ja b. pitää harkon ulompi osa lämpimämpänä. Suunitelmat on tehnyt Raksystems (tai joku niiden alihankkija), mutta Raksystemsin nimi kuvissa oli.

Lue lisää

Se kulmaharkko siis poikkeaa lammilaisesta EMH350:stä "vain" siinä että siinä on pätkän matkaa molempia seiniä kulman lisäksi. Lammissa on mukana vain toinen seinän pätkä.

Eli jos ikkunan haluaa alkavan nurkasta, Lammi voi olla parempi. Mutta jos haluaa kaksi ikkunaa, molemmat 20 cm nurkasta, toinen nurkan toiselle puolelle, lammi on silloin työläämpi, pitää käyttää 20cm osakiveä.

Lammin 400:sta en muista, oisko siinä 350:stä huonompi kulma.

experin kulma kirjoitti:

UH:n kulmissa on ikään kuin Lamminkulma ja suora harkko yhdessä, joten kulmaan ei pysty tekemään kylmäsiltaa edes yrittämällä. Tuon harkkon kuva löytyy http://www.u-hrakennus.fi/index.php sivuilla olevasta esitteestä (.pdf).

Täällä töissä on yksi Lammirakentaja ja kysyin tuota kellrin rakennetta häneltä ja kuvassa oli seuraava ratkaisu sisältä ulos > LL400 patolevy 50mm EPS 100.

Tuossa tuolla EPS:llä lienee sitten kaksi funktiota.
A. suojata patolevy täyttöjen yhteydessä ja b. pitää harkon ulompi osa lämpimämpänä. Suunitelmat on tehnyt Raksystems (tai joku niiden alihankkija), mutta Raksystemsin nimi kuvissa oli.

Lue lisää

Jos rakenne on lämpöharkko patolevy 50mmEPS niin silloin EPS voi hidastaa/estää veden kondenssia patolevyn pinnalla.

Ilmeisesti kyseessä ollaan hämärän rajamailla. Kukaan ei varmaan osaa vedenpitävästi sanoa miksi siellä pitäisi olla EPS:ää kummallakaan puolen patolevyä, jos maanpaineseinä on tehty lammin lämpöharkosta.

Rakennan vielä yhden varaston johon tulee maanpaineseinä. Jos senkin teen EMH350 harkolla niin en laittele siihenkään lisäeristeitä.

MikkoK kirjoitti:

EPS-harkkojen vesihöyryn läpäisy on 3x10E-11 g/(m^2 x s x Pa).
Betonin läpäisyä en tiedä varmaksi, mutta käsittääkseni EPS:stä menee kaksi kertaa paremmin vesihöyry läpi, kuin betonista., joten EPS-harkoilla rakenne harvenee ulospäin.

Lue lisää

Siinähän EPS jatkuu sisältä ulos asti ja betoni lienee siellä veden jäätymispisteessä talvisaikaan... mutta ei heikentäne rakennetta ainakaan ensimmäisen 500 vuoden aikana. ;-)


(pitääpä selvittää tuota betonin vesihöyryn läpäisykykyä...)

raksaaja--sh kirjoitti:

Siinähän EPS jatkuu sisältä ulos asti ja betoni lienee siellä veden jäätymispisteessä talvisaikaan... mutta ei heikentäne rakennetta ainakaan ensimmäisen 500 vuoden aikana. ;-)


(pitääpä selvittää tuota betonin vesihöyryn läpäisykykyä...)

Lue lisää

Tarkoitin siis EPS on yhtenäinen sisältä ulos ja siellä välissä betoni on omana saarekkeenaan.

MikkoK kirjoitti:

EPS-harkkojen vesihöyryn läpäisy on 3x10E-11 g/(m^2 x s x Pa).
Betonin läpäisyä en tiedä varmaksi, mutta käsittääkseni EPS:stä menee kaksi kertaa paremmin vesihöyry läpi, kuin betonista., joten EPS-harkoilla rakenne harvenee ulospäin.

Lue lisää

http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=7194

Mutta sielläkin on ihan mielenkiintoista infoa.

raksaaja--sh kirjoitti:

http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=7194

Mutta sielläkin on ihan mielenkiintoista infoa.

Lue lisää

tätähän tässä on koko keskustelu yritetty vääntää rautalangasta....

"EPSin vesihöyrynvastus on isompi kuin villan eli se on tiiviimpi. Vesihöyry/kosteus ei näin pääse yhtä vapaasti kulkemaan EPSin läpi ulkoilmaa kohti. On toki paikkoja, joissa EPS on paikallaan, kuten sokkelit ja sen kaltaiset rakenteet. Sokkelit ovat usein alareunastaan ummessa (vaikka niitä vedenpoistoreillä varustetaankin) ja kosteutta voi olla paljonkin; tällaisissa paikoissa EPS ei ole niin arka vettymään eikä toisaalta sokkelilta vaadita vaakasuunnassa sellaista kosteusteknistä toimintaa kuin seinältä. Tuuletusta yritetään tehostaa käyttämällä uritettuja eristeitä."

Ja olihan se raksaaja--sh (= lammimyyjä?) kommentoinut kumoten fysiikan oppeja :-)) EPS välttää perustuksiin, pois ihmisten silmistä, kuten lammin-harkko kellarin seiniin...;-)

Rane kirjoitti:

tätähän tässä on koko keskustelu yritetty vääntää rautalangasta....

"EPSin vesihöyrynvastus on isompi kuin villan eli se on tiiviimpi. Vesihöyry/kosteus ei näin pääse yhtä vapaasti kulkemaan EPSin läpi ulkoilmaa kohti. On toki paikkoja, joissa EPS on paikallaan, kuten sokkelit ja sen kaltaiset rakenteet. Sokkelit ovat usein alareunastaan ummessa (vaikka niitä vedenpoistoreillä varustetaankin) ja kosteutta voi olla paljonkin; tällaisissa paikoissa EPS ei ole niin arka vettymään eikä toisaalta sokkelilta vaadita vaakasuunnassa sellaista kosteusteknistä toimintaa kuin seinältä. Tuuletusta yritetään tehostaa käyttämällä uritettuja eristeitä."

Ja olihan se raksaaja--sh (= lammimyyjä?) kommentoinut kumoten fysiikan oppeja :-)) EPS välttää perustuksiin, pois ihmisten silmistä, kuten lammin-harkko kellarin seiniin...;-)

Lue lisää

No kommentoinpa vielä tähän... asiantuntijakommenttia odotellessa.


Betonitonttu ehkä "myy" sandwitch elementtejä villalla eristettynä.

"EPSin vesihöyrynvastus on isompi kuin villan eli se on tiiviimpi. Vesihöyry/kosteus ei näin pääse yhtä vapaasti kulkemaan EPSin läpi ulkoilmaa kohti."

Tuossa se tonttu unohti villan ongelman. Eli sen että se kosteus PÄÄSEE sinne ulkoilmaa kohti ja tiivistyy vedeksi. EPS:ssä tuota ilmiötä on VÄHEMMÄN. EPS päästää vähemmän kosteutta LÄMMÖNERISTEEN sisään.

"On toki paikkoja, joissa EPS on paikallaan, kuten sokkelit ja sen kaltaiset rakenteet."

Jep. Sokkeleissa ja maanpaineseinissä olosuhteet on rankimmat. Esim. maanpaineseinien olisi hyvä hengittää kuten muidenkin.

"Sokkelit ovat usein alareunastaan ummessa (vaikka niitä vedenpoistoreillä varustetaankin)"

Ummessa ovat betonielementti OKT:n elementit myös maanpäällä, ei pelkästään sokkeleissa (ainakin joillain merkeillä, kaksi vuotta sitten, merkkiä haukkumatta).

"ja kosteutta voi olla paljonkin; tällaisissa paikoissa EPS ei ole niin arka vettymään"

Siis myös tontun mielestä EPS on parempi.

"eikä toisaalta sokkelilta vaadita vaakasuunnassa sellaista kosteusteknistä toimintaa kuin seinältä."

"Tuuletusta yritetään tehostaa käyttämällä uritettuja eristeitä."

Vaan eipä ne urat mitään tuuleta, etenkään maanpaineseinässä.

"Ja olihan se raksaaja--sh (= lammimyyjä?) kommentoinut kumoten fysiikan oppeja "

Anteeksi mutta missä minä moista tein?


FYI: raksaaja--sh = raksaaja jolla on salasana hukassa, henkilö joka rakentaa lammista

Yritän antaa puolueetonta tietoa, toisinaan Lammin sokaisemin silmin. Mua saa oikaista jos puhun paskaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos rakenne on lämpöharkko patolevy 50mmEPS niin silloin EPS voi hidastaa/estää veden kondenssia patolevyn pinnalla.

Ilmeisesti kyseessä ollaan hämärän rajamailla. Kukaan ei varmaan osaa vedenpitävästi sanoa miksi siellä pitäisi olla EPS:ää kummallakaan puolen patolevyä, jos maanpaineseinä on tehty lammin lämpöharkosta.

Rakennan vielä yhden varaston johon tulee maanpaineseinä. Jos senkin teen EMH350 harkolla niin en laittele siihenkään lisäeristeitä.

Lue lisää

En ota kantaa, miten PITÄISI eristää ja miten ei. Itse tein rinnetalon Lammin 350-harkoista ja ulkopuolelle patolevy.
Fysiikasta en tiedä tuon taivaallista, mutta kyselin Fuktisolin levyja patolevyksi, niin myyjä ei ollut halukas myymään niitä Lammitaloon, koska siinä on jo lämpöeristys harkossa itsessään. Selvitystäkin tuli minuuttitolkulla, mutta minä päätin, että harkon oma eriste saa luvan riittää ja sen toivon myöskin toimivan maan alla, kuten sen pitääkin.

Lammiin päädyin sen ylivoimaisen maanpaineseinän takia. Tarjouksia pyysin samoilla kuvilla useilta toimittajilta, niin Lammi oli ainoa, joka mahdollisti meillä yläkerran toteutuksen ilman "ei toivottuja" metallipalkkeja ja alakerran ilman ylimääräisiä kantavia seiniä. Alakerrassa kantavat väliseinät ovat ainoastaan ontelolaattojen saumojen takia.

Veikkaan, että kaikissa oman valintansa mukaisessa talossa asuva on tyytyväinen asukas ja täytyy todeta näin myös omalla kohdalla, että Lammi oli hyvä valinta niin rakenteellisesti, kuin myös työmäärällisesti, kun talon runkotyö tehtiin hartiapankkivoimin.

Heh.. trollihan tuo taitaa olla, mutta toisaalta kyllä kai kaikki on mahdollistakin.

Yleensä kyllä jo siinä vaiheessa kun rakennuslupaa haetaa on jo kohtuullisen hyvin tiedossa, että mitä siihen aikoo rakentaa :-)

Onnea matkaan kirjoitti:

Heh.. trollihan tuo taitaa olla, mutta toisaalta kyllä kai kaikki on mahdollistakin.

Yleensä kyllä jo siinä vaiheessa kun rakennuslupaa haetaa on jo kohtuullisen hyvin tiedossa, että mitä siihen aikoo rakentaa :-)

Lue lisää

ensin sisään ja lupakäsittelyn aikana kannattaa kilpailuttaa harkkotoimittajat ja muokata sitten piirustukset valitun harkon mittoihin sopiviksi. Onko tämä huono idea? Kun eihän toimittajia voi kilpailuttaa ennen kuin piirustukset ovat valmiita emmekä halua ensin kilpailuttaa ja sitten vasta hakea lupaa, kun luvan saanti kestää muutenkin niin kauan.

Mikä on suositeltava toimintajärjestys? Olemme nyt arkkitehtisuunnitteluvaiheessa.

lupapiirustukset kirjoitti:

ensin sisään ja lupakäsittelyn aikana kannattaa kilpailuttaa harkkotoimittajat ja muokata sitten piirustukset valitun harkon mittoihin sopiviksi. Onko tämä huono idea? Kun eihän toimittajia voi kilpailuttaa ennen kuin piirustukset ovat valmiita emmekä halua ensin kilpailuttaa ja sitten vasta hakea lupaa, kun luvan saanti kestää muutenkin niin kauan.

Mikä on suositeltava toimintajärjestys? Olemme nyt arkkitehtisuunnitteluvaiheessa.

Lue lisää

Voihan sitä tehdä kiertoteitsekin.

Mutta lopulliset kuvat on syytä olla moduulissa.
(meille Arkkitehti teki sen samaan hintaan)

lupapiirustukset kirjoitti:

ensin sisään ja lupakäsittelyn aikana kannattaa kilpailuttaa harkkotoimittajat ja muokata sitten piirustukset valitun harkon mittoihin sopiviksi. Onko tämä huono idea? Kun eihän toimittajia voi kilpailuttaa ennen kuin piirustukset ovat valmiita emmekä halua ensin kilpailuttaa ja sitten vasta hakea lupaa, kun luvan saanti kestää muutenkin niin kauan.

Mikä on suositeltava toimintajärjestys? Olemme nyt arkkitehtisuunnitteluvaiheessa.

Lue lisää

on jo rakennuksen mitat lyöty lukkoon millilleen.

Lupakuvien mukaan sitten rakennesuunnittelija koettaa vääntää sen talon johonkin valittuun tai arvottuun harkkoon paremmalla tai huonommalla nenestyksellä.

Joku jo kirjoittikin, että ainakin lammiharkko pitäisi tietää ennnen lupakuvien tekemistä, että sattuu mitat kokonaisten harkkojen mukaan.

rakennusluvassa kirjoitti:

on jo rakennuksen mitat lyöty lukkoon millilleen.

Lupakuvien mukaan sitten rakennesuunnittelija koettaa vääntää sen talon johonkin valittuun tai arvottuun harkkoon paremmalla tai huonommalla nenestyksellä.

Joku jo kirjoittikin, että ainakin lammiharkko pitäisi tietää ennnen lupakuvien tekemistä, että sattuu mitat kokonaisten harkkojen mukaan.

Lue lisää

Ei niiden mittojen luvassa millilleen tartte olla. Kun harkko on valittu muutamat sentit voidaan säätää varttitunnissa kuviin valitun toimittajan mukaan. Ei mitään kun luvat sisään ja harkkoa valkkaamaan.

Useita lupia jättänyt kirjoitti:

Ei niiden mittojen luvassa millilleen tartte olla. Kun harkko on valittu muutamat sentit voidaan säätää varttitunnissa kuviin valitun toimittajan mukaan. Ei mitään kun luvat sisään ja harkkoa valkkaamaan.

Lue lisää

ja sitten ruvetaan katsomaan saisiko edes jonkun toteutuksen aikaan sillä olemassa olevalla rahamäärällä. Yleensä ei. Ja sitten ratkaisuksi kuvitellaan että kuitataan puuttuva 120.000,- omalla työllä. Kyllä olisi järkevää olla asiat hyvin tarkkaan kartoitettuna ja suunniteltuna kun sitä lupaa lähdetään hakemaan. Jotta olisi edes faktat tiedossa kun koitetataan sitten "kilpailuttaa" eri osa-alueita siinä projektissa. Tuossahan mennään vaillinaisilla suunnitelmilla ja oletuksilla metsikköön niin että ropisee.

Useita lupia jättänyt kirjoitti:

Ei niiden mittojen luvassa millilleen tartte olla. Kun harkko on valittu muutamat sentit voidaan säätää varttitunnissa kuviin valitun toimittajan mukaan. Ei mitään kun luvat sisään ja harkkoa valkkaamaan.

Lue lisää

meilläpäin tehdään nurkkien merkintä ja missä välissä ne oikeat nurkkapisteet muutetaan kaikkiin kuviin eri virastoissa?

No ehkä jossain seinäjoen takna noinkin onnistuu missä yksi mies hoitaa luvat ja nurkkien merkinnät.

lupa joillakin söhellyksillä kirjoitti:

ja sitten ruvetaan katsomaan saisiko edes jonkun toteutuksen aikaan sillä olemassa olevalla rahamäärällä. Yleensä ei. Ja sitten ratkaisuksi kuvitellaan että kuitataan puuttuva 120.000,- omalla työllä. Kyllä olisi järkevää olla asiat hyvin tarkkaan kartoitettuna ja suunniteltuna kun sitä lupaa lähdetään hakemaan. Jotta olisi edes faktat tiedossa kun koitetataan sitten "kilpailuttaa" eri osa-alueita siinä projektissa. Tuossahan mennään vaillinaisilla suunnitelmilla ja oletuksilla metsikköön niin että ropisee.

Lue lisää

muullakin tavalla kuin pyytämällä tarjouksia. Harva urakoitsija viitsii edes alkaa laskemaan tarjousta minkään alkuvaiheen luonnoksen mukaan.

Olitpa tyhmän ennakkoluuloinen. Kai nyt jokainen järkevä ihminen haarukoi kustannukset suunnitteluvaiheessa ja ennen rakennusluvan hakemista.

rakentajarouva kirjoitti:

muullakin tavalla kuin pyytämällä tarjouksia. Harva urakoitsija viitsii edes alkaa laskemaan tarjousta minkään alkuvaiheen luonnoksen mukaan.

Olitpa tyhmän ennakkoluuloinen. Kai nyt jokainen järkevä ihminen haarukoi kustannukset suunnitteluvaiheessa ja ennen rakennusluvan hakemista.

Lue lisää

Mutta harvapa sitä ihan aidosti tekee. Kahdestaan ja ehkäpä jopa tuttavapariskunnan kanssa illan istujaisissa pöydän ympärillä, siis porukassa jossa kukaan ei ole ennen rakentanut. Hamotellaan ja kuvitellaan kaikkea hienoa unelman toteuttamiseksi. Realismia tai edes maalaisjärkeä on todella harvalla mukana. Pitää siis todeta että järkeviä ihmisiä mittapuusi mukaan rakentajissa/rakennuttajissa on todellakin harvassa.

V-Pack kirjoitti:

Mutta harvapa sitä ihan aidosti tekee. Kahdestaan ja ehkäpä jopa tuttavapariskunnan kanssa illan istujaisissa pöydän ympärillä, siis porukassa jossa kukaan ei ole ennen rakentanut. Hamotellaan ja kuvitellaan kaikkea hienoa unelman toteuttamiseksi. Realismia tai edes maalaisjärkeä on todella harvalla mukana. Pitää siis todeta että järkeviä ihmisiä mittapuusi mukaan rakentajissa/rakennuttajissa on todellakin harvassa.

Lue lisää

vaikka tyhmiä olisivatkin. Jos arvioi kulut netistä löytyvien laskurien mukaan, tuskin ainakaan paljoa yli menee. Pienempi kulu on kiva ylläri. Ovatko sitten kaikki ihmiset tyhmiä? Luulen, että rakentajat eivät ainakaan ole valmiin talon ostajia tyhmempiä, tajuavat ainakin rahastaa rakentamisesta syntyvän lisäarvon itselleen.

on rakentanut, kirjoitti:

vaikka tyhmiä olisivatkin. Jos arvioi kulut netistä löytyvien laskurien mukaan, tuskin ainakaan paljoa yli menee. Pienempi kulu on kiva ylläri. Ovatko sitten kaikki ihmiset tyhmiä? Luulen, että rakentajat eivät ainakaan ole valmiin talon ostajia tyhmempiä, tajuavat ainakin rahastaa rakentamisesta syntyvän lisäarvon itselleen.

Lue lisää

talo on kuulemani mukaan oikein tehty ja soveltuu perheen tarpeisiin. Ja hyvin ne harjoituskappaleet menee kaupaksi ja niilla saatavilla rahoilla hoitaa vanhat lainat pois ja rakentaa uuden talon, entistä paremman.

harkkotaloonkin voi tehdä julkisivun tiilestä

Silloin se julkkari tosiaan lienee kestävin.

Ja voi tiilestäkin tehdä linnunpöntön, jos haluaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

harkkotaloonkin voi tehdä julkisivun tiilestä

Silloin se julkkari tosiaan lienee kestävin.

Ja voi tiilestäkin tehdä linnunpöntön, jos haluaa.

Juu voihan sitä, julkkarihan toki makuasia.
Ja tulee luultavasti halvemmaksi kuin rappaus!
Lisäksi sipoa lukuunottamatta voi verhota "feikkitiilillä" eli ns tiili laatoilla mitä käytetään betonielementtien julkkarina. Yleesä vain ihmetyttää nykyisten "kivitalojen" (harkkosysteemit) trendi ulkonäössä. Vallitseva trendi on ns "linnunpönttö", eli sen pitää näyttää myös vallitsevan "kivitalon" formaatin näköiseltä. Vastaavasti puutaloissa on ns "piparkakkutalo" lookki valassa. Näyttää hyvältä nyt, mutta jos katsot esim -70 luvulla paljon rakennettuja tasakattotaloja, ne näyttää myös 70 luvulla rakennetuilta :-).

Hiukan välillä hämmästyttää nämä talomyyjät, jota eivät tunnu tajuavan tuon taivaallista mitä ovat myymässä. Vahän sama kuin CD-soittimet tulivat ja menit kysymään myyjältä jonkun laitteen ominaisuuksista. Jolloin he luottelivat kuin nauhalta tyyliin: 1 bittinen höpö höpö jne. Ja kun kysyit että mikäs sen yks bittisyyden etu nyt sitten on? Johon 11 kymmenestä ei tiennyt vastata yhtään mitään :-)

täystiili kirjoitti:

Juu voihan sitä, julkkarihan toki makuasia.
Ja tulee luultavasti halvemmaksi kuin rappaus!
Lisäksi sipoa lukuunottamatta voi verhota "feikkitiilillä" eli ns tiili laatoilla mitä käytetään betonielementtien julkkarina. Yleesä vain ihmetyttää nykyisten "kivitalojen" (harkkosysteemit) trendi ulkonäössä. Vallitseva trendi on ns "linnunpönttö", eli sen pitää näyttää myös vallitsevan "kivitalon" formaatin näköiseltä. Vastaavasti puutaloissa on ns "piparkakkutalo" lookki valassa. Näyttää hyvältä nyt, mutta jos katsot esim -70 luvulla paljon rakennettuja tasakattotaloja, ne näyttää myös 70 luvulla rakennetuilta :-).

Hiukan välillä hämmästyttää nämä talomyyjät, jota eivät tunnu tajuavan tuon taivaallista mitä ovat myymässä. Vahän sama kuin CD-soittimet tulivat ja menit kysymään myyjältä jonkun laitteen ominaisuuksista. Jolloin he luottelivat kuin nauhalta tyyliin: 1 bittinen höpö höpö jne. Ja kun kysyit että mikäs sen yks bittisyyden etu nyt sitten on? Johon 11 kymmenestä ei tiennyt vastata yhtään mitään :-)

Lue lisää

Olisikohan se linnunpönttö tyyli ns. funkkistyyliä?

Meidän talomme on kuitenkin meidän näköinen... =)