Hei.
Olemme seurustelleet avomieheni kanssa nyt reilun kolme vuotta ja eilen sain sattumalta tietää hänen sähköpostiosoitteen ja pitihän se kurkistaa sinne.
Nyt on huono omatunto asiasta,mutta löysinpä sieltä jotain "mielenkiintoista" josta minun olisikin ehkä tullut tietää jo paljon aikaisemmin.
Hän oli viestitellyt erään vanhan naistuttavansa kanssa siitä kuinka on pohtinut minun jättämistäni...Viestissä oli tähän sävyyn: "kyllä minua harmittaisi huomata vanhana, että vielä tuon saman kanssa ollaan ja tapellaa"
Pahalle ololle ei ole loppua. Olenko ihan kamala ihminen kun menin selvittämään tämän asian noin. Nyt olen ihan ulalla kaikesta. On meillä toki mennyt jo pitemmän aikaa vähän huonosti, mutta tuo oli jo liikaa. En toki tahtoisi olla kenellekkään se yksi jonka kanssa nyt ollaan, ku on niin vaikeaa lähteä pitkästä suhteesta...
:`(
Mielipiteitänne pyydän....
Olemme seurustelleet avomieheni kanssa nyt reilun kolme vuotta ja eilen sain sattumalta tietää hänen sähköpostiosoitteen ja pitihän se kurkistaa sinne.
Nyt on huono omatunto asiasta,mutta löysinpä sieltä jotain "mielenkiintoista" josta minun olisikin ehkä tullut tietää jo paljon aikaisemmin.
Hän oli viestitellyt erään vanhan naistuttavansa kanssa siitä kuinka on pohtinut minun jättämistäni...Viestissä oli tähän sävyyn: "kyllä minua harmittaisi huomata vanhana, että vielä tuon saman kanssa ollaan ja tapellaa"
Pahalle ololle ei ole loppua. Olenko ihan kamala ihminen kun menin selvittämään tämän asian noin. Nyt olen ihan ulalla kaikesta. On meillä toki mennyt jo pitemmän aikaa vähän huonosti, mutta tuo oli jo liikaa. En toki tahtoisi olla kenellekkään se yksi jonka kanssa nyt ollaan, ku on niin vaikeaa lähteä pitkästä suhteesta...
:`(
Mielipiteitänne pyydän....
Vastaukset 19
Vanhimmat
No tuohan sähköposti kertoi kaiken eli ei avokkisi halua olla kanssasi lopun ikäänsä. Kuinka ikävää kannaltasi, mutta suhteenne taitaa loppua ennenpitkää, hyvä, että asia selvisi nyt.
Ei oman partnerin sähköpostin lukemisessa ole mitään väärää ellei toine satu tietämään siitä, kaikki on yhteistä partnereilla ainakin meillä tiedän KAIKEN parneristani ja hänen tekemisistään.
Niinpä.
Ihan hirveä olo. Mitenköhän tästä osaa lähteä uutta elämää jatkamaan, kun koskaan en ole asunut yksin:( Siitä asti kun muutin kotona niin tuon saman kanssa olen asunut. Kaiken lisäksi olen ihan kamalan säikky pimeällä. Tulenkohan saamaan untakaan enää kun toinen ei ole vierellä turvaamassa.
Voisin itkeä nyt meren, mutta koitan kestää.
Mikähän siinä on, että miehiä on elämässänikin ollut jo muutamia, mutta aina kaikki menee pieleen. Miksi en voisi jo löytää miestä jonka kanssa kaikki menisi hyvin. Tunnen itseni ihan epäonnistuneeksi paskaksi.
Ystävilläni on jo perheet ja minä sen kun vaan taas lähden sinkkuilemaan ja etsimään uutta miestä.
Anteeksi vuodatukseni, jossa ei ole mitään päätä eikä häntää.
Siis, jos ei ole annettu lupa sähköpostin lukemiseen, se on sekä lain mukaan että moraalisesti väärin. Jos suhde on siinä jamassa, että täytyy mennä lukemaan toisen yksityisiä viestejä, kannattaa miettiä onko suhdetta muutenkaan järkeä jatkaa. Itse tiedän poikaystäväni sähköpostin salasanan ja hän minun. Joskus hän on saattanut pyytää minua lukemaan jonkun tärkeän viestin, kun ei ole itse päässyt koneelle. Olen samalla huomannut, että hän on saanut postia eräältä tytöltä, joka tietääkseni oli ihastunut poikaystävääni seurustelumme alkuaikoina. Tiesin, että poikaystäväni vaihtaa kuulumisia tämän tytön kanssa silloin tällöin. Olisi ollut helppo lukea tämän tytön lähettämät viestit, mutta en tehnyt niin. Ne eivät kuuluneet minulle ja luotan poikaystävääni niin paljon etten usko hänen salaavan minulta mitään.
jotenkin en oikein usko tuota että et ole poikaystäväsi sähköpostia lukenut.myös valehteleminen on väärin!
On laitonta lukea toisen sähköposteja tai tekstiviestejä. Tämä koskee myös aviopuolisoa. Meillä on kaikilla oikeus yksityisyyteen.
Sillä on merkitystä, mitä sanotaan toiselle, ei sillä mitä kirjoitetaan/sanotaan jollekin toiselle. Miksikö? No siksi, koska ystävälle kirjoittaminen saattaa olla sellainen henkireikä, johon upotetaan kaikki mahdollinen kaihertava tarkoittamatta sillä mitää lopullista. Kaikillahan meillä on ajatuksia, joita ei olekaan tarkoitettu toteutettavaksi.
Minun sähköpostiini pääsen vain minä. Siellä on kirjoituksia, jotka voisivat aiheuttaa tarpeetonta tuskaa syyttömille. Siis heidän ei tarvitse niitä päästä lukemaan.
Jos sinä alkuperäisen viestin kirjoittaja olet lukenut tähän saakka, niin tiedä, että tunnen sua kohtaan kuitenkin myötätuntoa. Eihän tuo kivaa ole, mutta tekemistensä kanssa pitää elää. Ellet olisi luvatta lukenut toisen posteja, voi olla, että mitään nyt pelkäämääsi ei tapahtuisikaan.
Tiedät KAIKEN partneristasi?! Toi on samaa luokkaa kuin virke "tuon minä vielä ohitan".
Ei kukaan voi eikä saa tietää KAIKKEA toisesta.
Huh!
Yksin asuminen on ihan kivaa:) Saa olla ihan rauhassa, silloin kun haluaa. Pimeäänkin tottuu, kun alkaa luottamaan itseensä, alituisen toiseen ripustautumisen/turvautumisen sijaan.. Pimeästä voi jopa alkaa pitää:)Unen saa varmasti, ainakin eka yöstä eteenpäin ja sitten kun taas "pääsee" nukkumaan jonkun viereen, niin se vasta outoa onkin ja ei millään meinaa pystyä nukahtaan...!
Ihan yhtä paljon muutkin "epäonnistuu" suhteissaan, turha ruikuttaa;) Anteeksi, että olen olemassa..huh huh...
Pointti oli, että kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu, usko pois!=)
Miksi ihmeessä minä oisin niitä lukenut? Voisin lukea ne vaikka heti, jos kiinnostaisi. Mitä minä siitä hyötyisin? Huono omatunto vain tulisi.
En todellakaan jatkaisi suhdetta, jos tietäisin toisen lukeneen sähköpostini. Tietääkö sinun puolisosi sen puolen sinusta? Pientä rajaa!
Larin kirjoituksessa on järkeä.
Näin ihmisten pitäisi toimia. Ottakaa oppia Joopajaapasta!
Parisuhteessa on luotettava toiseen. Uskokaa tai älkää, niin mikään vahtiminen ja kyttääminen ei estä ketään pettämästä, muta voi kyllä johtaa siihen.
Tältäkin olisi varmaan vältytty jos molemmat uskaltaisivat puhua tunteistaan avoimemmin.
Teknisesti ottaen rikoit toki lakia, mutta kumpi on pahempaa: tuhlata aikaa tuhoon tuomitussa suhteessa vai suhteen tilan selvittäminen luvattomin keinoin? Eikö ihmisellä ole oikeus tietää missä mennään?
Jätän vastauksen lukijalle. Minä en Candya tuomitse. Kysymyshän monesti näissä ikävissä tilanteissa on siitä että parisuhde on eri vaiheessa (Vilkaistaa valitut palat, huhtikuu 2005, s.98). Monesti ihmiset eivät edes itse tiedä missä tilanteessa ollaan.
Kiitos vastauksesta.
Tiedän että oli väärin lurkkia toisen postia, mutta tekisin sen varmasti uudestaan jos tietäisin millaisen tiedon se pitää sisällään.
En aijo kertoa puolisolleni siitä, että luin hänen postinsa. Aijon kyllä lähteä kävelemään tästä suhteesta, se on varmna!
On vähän maahan lyöty olo tällä hetkellä, mutta kyllä minä tästä taas nousen ja pidän peukkuja pystyssä, että löytäisin jo sen oikean miehen, jonka kanssa aloittaa elämäni ensimmäinen päivä elämäni viimeisessä näytöksessä.
sanotko sä ikinä kellekkään sun miehestäsi mitään..sellaista, mitä et haluisi hänen korvilleen? tarkoitan sitä, että välillä sitä on ajattelematon ja saattaa sanoa jotakin sellaista mitä ei oikeasti tarkoita...
minäa inakin juttelen tyttökavereitteni kanssa paljon suhteista mitä kenelläkin on meneillään... ja monta kertaa huomaan sanovani jonkin asian ehkä turhan negatiiviseen sanaan, ehkä kirosanalla lisättynä...
mieti vielä.. jos teillä on pitkä suhde takana.. ja nyt on ilmaantunut ongelmia, ehkä ne on ratkaistavissa?
tee päätös... sano miehellesi, että haluat hengähdystauon.. mietitte kummatkin omalla suunnallanne asioita ja suhdetta..
veikkaan, jos kummallakaan ei ole näkyvillä tai jo olemassa olevaa 'kolmattaosapuolta' asiat voi olla hyvinkin ratkaistavissa..
aikaa se vaatii, kukaan ei ole ikinä sanonut parisuhteen olevan helppoa, ruusilla tanssimista...
lähde siis vaikka viikoksi, kahdeksi pois kotoa..
punkkaat vaikka muutaman tutun luona sen aikaa..
koitat välttää yhteydenpitoa.. niin ettette tekstaa ja soittele joka pv...
katso miten käy.
mä voin itse henk.koht sanoa, että tein sen virheen, etten suonnut tätä 'rauhoittumista'...skitsosin ja raivosin..ja olin tyytymätön... eihän toisellakaan silloin hyvä ole...
mieti siis vielä!!!
itse voin rehellisesti ainakin sanoa että en puhu miehestäni mitään selän takana,tiedän että jos jotain sellaista tekisin tulisi ihan hirveä olo.haluan myöskin kerto miehelleni kaiken tärkeän ja välillä vähemmän tärkeänkin.minua ainakin satuttaisi suunnattomasti jos mieheni puhuisi minusta jotain selkäni takana.suurin osa minusta luottaa mieheeni,mutta pieni osa ei luultavasti koskaan tule luottamaan.aina olen varuillani.lyhyen elämäni aikana on kerennyt tapahtumaan niin paljon sellaista joka käskee olla luottamatta keneenkään.Uskoin ihmisistä liika hyvää,liika usein.pikku hiljaa opin taas luottamaan,mutta en varmasti koskaan kokonaan. Tekosi oli väärin,mutta niin oli miehesikin.Joskus puhuminen on liika vaikeaa.Kokeile kirjottaa kirje.saat mietti kaikki tuntemuksesi paperille.
Ota nyt edes sen verran vastuuta toimistasi, että kerrot, mitä menit tekemään. Muuten hän voi vielä luulla, että menettää jotain suhteenne päättyessä. Toivottavasti hän löytää ihmisen, joka pystyy luottamaan häneen ja johon hän voi luottaa. Sinuun ei voi.
meillä on käynyt toisinpäin. äijä oli lukenu mun meilit ei kylläkään pettämisepäilyihin liittyen vaan muihin asioihin. sai kerrottua sen muutaman päivän päästä enkä ollut hänelle vihainen. eihän se oikein ole mutta mitä sitten! kyllä mun postit saa lukea jos ei kerran salattavaa ole! muuten, tiesikö miehes että sulla on mahdollisuus päästä lukemaan se posti?
niin, ja samaa mieltä jonkun edellisen kanssa siitä, että aina sanotaan vihoissa semmosia mitä ei tarkota. ehkä se meinasi, ettei haluisi olla vanhuuteen asti sun kanssa jos riitely/huonot ajat suhteessa jatkuisivat silloinkin? voihan asiat saada selvitettyä! nykyään tuntuu vaan että luovutetaan niin pirun helposti ja etitään koko ajan parempaa ja täydellistä vaihtoehtoa. ehdotan, että kerrot suoraan mitä teit ja mitä löysit. pyydä vastaamaan rehellisesti tarkoittiko hän kirjoittamaansa ja puhukaa samalla kaikesta mikä mieltä painaa. siinä se tilanne selkiytyy ja sitä rataa!!! onnea ja ilmota myöhemmin tilanteesta!
Jos miehellä ei ole munaa puhua itse niin älä suotta tuosta huonoa omaatuntoa kanna. Nytpä tiedät missä mennään,itse järjestäisin miehelle yllätyksen ja jättäisin hänet itse, olisi helpotus loppupeleiss' molemmille. vaikka asia on hemmetin vaikea kannattaa joku ratkaisu tehdä, ei sinunkaan elämäsi onnellista ole kun kokoajan odotat että milloin saat kenkää. tee se siis itse.Ja yksin asuminenkaan ole niin mahdotonta, itselläkin se aikoinaan pelotti mutta hyvinmenee ja on jopa hauskaa... tsemppiä sulle!!
On oikein, että sinulla on huono olo. En ikinä kyttäisi avovaimon postia tai tekemisiä, vaikka hän on jo pettänyt ja viettää joskus harvoin yön jonkun mieskaverinsa luona. Jos pettää niin pettäkööt, jos haluaa erota niin erotkoot. Nämä teot ovat hänestä kiinni, kyttäisin eli en.
Itseltäni pitäisin syntinä lukea jonkun toisen postia. Sairasta mustasukkaisuutta ja kaiken lisäksi laitonta.
Mutta neuvoksi sinulle. Mieti mitä haluat suhteessasi tehdä. Pelkät eroajatukset eivät vielä tee eroa, joskus minäkin pohdin eroa vaihtoehtona - jopa kaverille ääneen. Sinulla ja miehelläsi on mahdollisuus riitojen sijasta jäähdyttää tilanne hetkeksi, osoittaa että olette lopuksi samaa puolta ja sitten aloittaa keskustelu raivoamatta.